Etusivu > Tilastot > Innovaatiotoiminta > 2018 > 11. Merkittävimpiä haittatekijöitä innovaatiotoiminnalle ovat osaajien puuttumisen, korkeiden kustannusten ja haastavan markkinatilanteen lisäksi prioriteettien erilaisuus yrityksessä

11. Merkittävimpiä haittatekijöitä innovaatiotoiminnalle ovat osaajien puuttumisen, korkeiden kustannusten ja haastavan markkinatilanteen lisäksi prioriteettien erilaisuus yrityksessä

Innovaatiotutkimuksessa tiedusteltiin sekä innovaatiotoimintaa harjoittaneilta yrityksiltä että yrityksiltä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa tutkimusjakson aikana, tekijöistä, jotka haittasivat päätöstä aloittaa innovaatiotoiminta tai jotka ylipäätään haittasivat innovaatiotoiminnan harjoittamista.

Haittatekijät koettiin yleisemmin innovaatiotoimintaa harjoittaneissa yrityksissä kuin yrityksissä, jotka eivät harjoittaneet viitejaksolla innovaatiotoimintaa.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä esimerkiksi 30 prosenttia arvioi epävarman markkinakysynnän haitanneen innovaatiotoimintaa tai sen aloittamista vähintään kohtalaisesti, kun yrityksistä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa, näin katsoi vajaa kymmenen prosenttia.

Kuvio 15. Innovaatiotoiminnan aloittamista tai harjoittamista haitanneet tekijät merkityksen mukaan 2016–2018, osuus innovaatiotoimintaa harjoittaneista

Kuvio 16. Innovaatiotoiminnan aloittamista tai harjoittamista haitanneet tekijät merkityksen mukaan 2016–2018, osuus yrityksistä, joilla ei ollut innovaatiotoimintaa

Yritysten innovaatiotoimintaa eniten ja yleisimmin haittaavat tekijät olivat tutkimuksen mukaan osaavan henkilökunnan puuttuminen yrityksessä, yrityksessä vallitsevat erilaiset prioriteetit, markkinatilanne eli epävarma markkinakysyntä yrityksen tuotteille ja liian kova kilpailu sekä innovaatiotoiminnan liian korkeat kustannukset.

Yli 40 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista koki, että osaavan henkilöstön puuttuminen yrityksessä haittasi innovaatiotoimintaa vähintään kohtalaisesti. Kolmannes arvioi yrityksessä vallinneiden erilaisten prioriteettien olleen vähintään kohtalainen haitta yrityksen innovaatiotoiminnalle.

Markkinatilanteeseen ja yrityksen tuotteiden kysynnän epävarmuuteen liittyvät tekijät, kuten myös korkeisiin kustannuksiin ja oman rahoituksen puuttumiseen liittyvät näkökulmat ovat yleisesti haasteita uuden kehittämiselle. Sen sijaan rahoituksen ja julkisen tuen saatavuus – tai yrityksen ulkopuolisen tiedon saatavuus ja yhteistyökumppaneiden löytyminen – eivät näyttäytyneet yhtä kriittisinä haasteina innovaatiotoiminnan näkökulmasta.

Teollisuuden yritykset kokevat innovaatiotoimintaa haittaavat tekijät hieman yleisemmin kuin palvelualojen yritykset. Esimerkiksi epävarma markkinakysyntä yrityksen ideoille oli vähintään kohtalainen haitta useammalle kuin joka kolmannelle innovaatiotoimintaa harjoittaneelle teollisuusyritykselle. Palvelualoilla vastaava osuus oli 25 prosenttia. Tuote- ja prosessikehitystyön kustannukset ovat myös teollisuuden yrityksille yleisempi haaste kuin palvelualojen yrityksille.

Pääsääntöisesti kuitenkin arviot eri haittatekijöiden merkityksestä toisiinsa nähden näyttäytyvät hyvin saman suuntaisina teollisuudessa ja palveluissa. Teollisuuden yrityksistä osaavan henkilöstön puuttuminen on suuri tai kohtalainen haittatekijä 43 prosentille innovaatiotoimintaa harjoittaneista. Palvelualoilla osuus oli 39 prosenttia. Ulkopuolisen tiedon puuttuminen esimerkiksi oli teollisuudessa 17 prosentille suuri tai kohtalainen haittatekijä, palvelualoilla 13 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista.

Osaavan henkilökunnan puuttuminen on vähintään kohtalainen haitta merkittävälle osalle yrityksiä kaikissa kokoluokissa. Suurissa yrityksissä innovointimahdollisuuksia verottavat erilaiset yrityksessä vallitsevat prioriteetit. Suuret ja laajat markkinat, vaihtoehtoiset teknologiat ja useat tuotelinjat esimerkiksi voivat aiheuttaa valintakysymyksiä, jonka vuoksi kehittämistyön kohdentaminen ei ole helppoa.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden lailla yritykset, joilla ei ollut innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa vuosina 2016–2018, mainitsivat markkinoilla vallitsevan liian kovan kilpailun ohella osaavan henkilökunnan puuttumisen ja erilaiset prioriteetit yleisimmin innovaatiotoimintaa estäneiksi tekijöiksi.

Lisätietoja innovaatiotoimintaa estäneistä ja haitanneista tekijöistä toimialoittain ja kokoluokittain

Lainsäädännön vaikutus innovaatiotoimintaan ja innovaatiotoimintaa haittaavat tekijät toimialaryhmän ja yrityksen kokoluokan mukaan
Lainsäädännön vaikutus innovaatiotoimintaan ja innovaatiotoimintaa haittaavat tekijät toimialan mukaan

Lähde: Innovaatiotoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 029 551 3263, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 23.4.2020