Etusivu > Tilastot > Innovaatiotoiminta > 2018 > Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2018

Laatuseloste: Innovaatiotoiminta 2018

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Joka toinen vuosi julkaistava innovaatiotoimintatilasto sisältää tietoja vähintään kymmenen henkilöä työllistävien yritysten innovaatiotoiminnan yleisyydestä ja luonteesta sekä innovaatiotoiminnan menoista ja rakenteesta teollisuudessa, kaivostoiminnassa, energia- ja jätehuollossa sekä eräillä palvelutoimialoilla. Innovaatiotoiminnalla tarkoitetaan kaikkia yrityksen kehittämis-, rahoitus- ja kaupallistamistoimia, jotka tähtäävät tai johtavat innovaatioihin - joko tuote- tai liiketoimintaprosesseihin liittyviin prosessi-innovaatioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta lasketaan kokonaisuudessaan innovaatiotoiminnaksi.Innovaatiotoiminnan lisäksi tutkimus kartoittaa yritysten tietovirtoja ja kehittämispotentiaalia laajemminkin. Tutkimustuloksia julkaistaan pääosin toimialoittain ja yritysten kokoluokan mukaan.

Tutkimus ja tilasto ovat EU-harmonisoituja (Community Innovation Survey CIS), ja ne toteutetaan ja tuotetaan kaikissa EU-maissa.

Innovaatiotoimintatilaston käyttäjiä ovat muun muassa politiikkatoimenpiteiden suunnittelua ja seurantaa tekevät tahot niin kotimassa kuin kansainvälisesti. Euroopan tilastovirasto Eurostat, kuten myös OECD, käyttää innovaatiotutkimuksen tietoja laajalti. Suomessa keskeisiä innovaatiotilastojen käyttäjiä ovat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö ja Business Finland. Innovaatiotoiminta-mikroaineisto on laajalti käytetty tutkijoiden keskuudessa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

1.2 Keskeiset käsitteet, käytetyt luokitukset, tiedonantajat sekä tietojen kerääjä

Innovaatiotoiminta-tilaston käsitteet perustuvat kansainvälisiin ohjeisiin ja suosituksiin; OECD/Eurostat (2018), Oslo Manual 2018: Guidelines for Collecting, Reporting and Using Data on Innovation,4th Edition, The Measurement of Scientific, Technological and Innovation Activities, OECDPublishing, Paris/Eurostat, Luxembourg.https://doi.org/10.1787/9789264304604-en sekä Eurostatin kullekin kyselykierrokselle laatima mallilomake (Harmonised Data Collection HDC).

Edellä mainitun Oslo-manuaalin neljännen version sisältämä käsitteistö poikkeaa monin osin aiemmin käytetyistä innovaatiotutkimuksen käsitteistä.

Innovaatiotoiminta ja -toimet käsittävät kaikki yrityksen kehittämis-, rahoitus- tai kaupallistamistoimet, jotka tähtäävät tai johtavat innovaatioihin.

Yrityksen innovaatio on uusi tai parannettu tuote tai liiketoimintaprosessi (tai niiden yhdistelmä), joka eroaa merkittävästi yrityksen aiemmista tuotteista tai prosesseista ja jonka yritys on tuonut markkinoille tai ottanut käyttöönsä.

Tuoteinnovaatio on uusi tai parannettu tavara tai palvelu, joka eroaa merkittävästi yrityksen aiemmista tavaroista tai palveluista ja joka on tuotu markkinoille.  

Liiketoimintaprosesseihin liittyvä prosessi-innovaatio on yrityksen käyttöönottama uusi tai parannettu, yhteen tai useampaan liiketoiminnan osa-alueeseen liittyvä prosessi, joka merkittävästi eroaa yrityksen aiemmista liiketoimintaprosesseista.

Innovoiva yritys raportoi yhdestä tai useammasta innovaatiosta havaintojakson aikana. Yritys voi olla yksin tai yhdessä muiden kanssa vastuussa innovaatiosta.

Innovaatiotoimintaa harjoittava yritys on havaintojaksolla tehnyt toimen tai toimia kehittääkseen tai ottaakseen käyttöön uusia tai parannettuja tuotteita tai liiketoimintaprosesseja. Sekä innovoineet että ei-innovoineet yritykset voivat harjoittaa innovaatiotoimintaa havaintojakson aikana.

Toimialajaottelu perustuu Tilastokeskuksen luokitukseen Toimialaluokitus TOL 2008 (Tilastokeskus, Käsikirjoja 4, Helsinki 2008).

Innovaatiotutkimuksen kohteena on aina kolmen vuoden ajanjakso. Tutkimuksen kvalitatiiviset tiedot kerätään kattaen koko kolmen vuoden periodi. Tutkimuksen kvantitatiiviset tiedot (kuten tuoteinnovaatioiden liikevaihto-osuus ja innovaatiomenot) kysytään ainoastaan tutkimusjakson viimeisimmältä vuodelta eli tutkimuksen tilastovuodelta. Tuorein viiteajanjakso on 2016–2018.

Tilastoyksikkö on yritys, joissakin tapauksissa konserni tai konsernin Suomessa toimiva osa.

Tietojen kerääjä on Tilastokeskus.

1.3 Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013).

Tilastolain lisäksi Euroopan Unionin asetukset edellyttävät osaltaan kyseessä olevien tietojen keruuta (Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (No 1608/2003/EC) ja sekä komission asetus (No 995/2012)).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tutkimuksen perusjoukko oli vähintään kymmenen henkilön yritykset seuraavilta toimialoilta (Toimialaluokitus TOL 2008):
- Kaivostoiminta ja louhinta (B 05–09)
- Teollisuus (C 10–33)
- Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D 35)
- Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E 36–39)
- Tukkukauppa, pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa (46)
- Kuljetus ja varastointi (H 49–53)
- Kustannustoiminta (58)
- Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen (59)
- Radio- ja televisiotoiminta (60)- Televiestintä (61)
- Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta (62)
- Tietopalvelutoiminta (63)
- Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K 64–66)
- Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi (71)
- Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen (72)
- Mainostoiminta ja markkinatutkimus (73)

Otantakehikkona käytettiin Tilastokeskuksen yritysrekisteriin perustuvaa tietokantaa. Tutkimukseen sisällytettiin kaikki otantakehikon vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Alle 250 henkilön yrityksistä tehtiin ositettu yksinkertainen satunnaisotanta, jonka ositteina olivat yrityksen henkilöstön suuruusluokka ja toimiala.

Innovaatiotutkimuksen perusjoukko, yritysmäärät ja otantasuhteet, ylipeitto, vastanneet ja vastausaste 2016–2018 kokoluokan mukaann

Toimiala	Henkilöstön suuruusluokka	Kehikko	Kysely	Peitto-%	Ylipeitto	Vastanneet	Vastaus-%
Kaikki toimialat	10-49	6 855	2 278	33,2	40	1 346	60,1
	50-249	1 625	949	58,4	19	681	73,2
	250-	360	360	100,0	3	285	79,8
	Yhteensä	8 840	3 587	40,6	62	2 312	65,6
Teollisuus	10-49	2 778	971	35,0	12	602	62,8
	50-249	826	496	60,0	9	355	72,9
	250-	204	204	100,0	1	167	82,3
	Yhteensä	3 808	1 671	43,9	22	1 124	68,2
Palvelut	10-49	4 077	1 307	32,1	28	744	58,2
	50-249	799	453	56,7	10	326	73,6
	250-	156	156	100,0	2	118	76,6
	Yhteensä	5 032	1 916	38,1	40	1 188	63,3

Innovaatiotutkimuksen perusjoukko, yritysmäärät ja otantasuhteet, ylipeitto, vastanneet ja vastausaste 2016–2018 toimialoittain

Toimiala	Kehikko	Kysely	Peitto-%/	Ylipeitto	Vastanneet	Vastausaste, %
B Kaivostoiminta ja louhinta	74	43	58,1	0	30	69,8
C10-11 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus	357	154	43,1	3	96	63,6
C13 Tekstiilien valmistus	42	22	52,4	0	10	45,5
C14 Vaatteiden valmistus	35	20	57,1	1	14	73,7
C15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus	12	11	91,7	2	6	66,7
C16 Sahatavara, puu, korkkituotteet	246	98	39,8	0	62	63,3
C17 Paperi, paperi- ja kartonkituotteet	76	48	63,2	0	39	81,3
C18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen	101	44	43,6	2	28	66,7
C19-20 Koksi, jalostetut öljytuotteet, kemikaalit, kemialliset tuotteet	104	58	55,8	1	51	89,5
C21 Lääkeaineet ja lääkkeiden valmistus	15	15	100,0	0	9	60,0
C22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus	175	75	42,9	1	56	75,7
C23 Muut ei-metalliset mineraalituotteet	146	66	45,2	0	45	68,2
C24 Metallien jalostus	59	37	62,7	0	31	83,8
C25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet)	789	275	34,9	5	172	63,7
C26 Tietoneet, elektroniset ja optiset tuotteet	148	70	47,3	2	49	72,1
C27 Sähkölaitteiden valmistus	140	65	46,4	0	48	73,8
C28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus	419	178	42,5	0	113	63,5
C29 Moottoriajoneuvot, perä- ja puoliperävaunut	74	39	52,7	0	28	71,8
C30 Muiden kulkuneuvojen valmistus	62	34	54,8	0	23	67,6
C31 Huonekalujen valmistus	116	48	41,4	0	33	68,8
C32 Muu valmistus	66	30	45,5	0	20	66,7
C33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus	218	85	39,0	4	53	65,4
D35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäädytys	167	72	43,1	0	57	79,2
E36 Veden otto, puhdistus ja jakelu	49	25	51,0	0	17	68,0
E37-39 Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja kierrätys, ympäristönhuoltopalvelut	118	59	50,0	1	34	58,6
G46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvot, ja -pöyrät)	1 260	436	34,6	4	282	65,3
H49-51 Liikenne	1 069	380	35,5	5	184	49,1
H52 Varastointija liikennettä palveleva toiminta	295	121	41,0	1	90	75,0
H53 Posti- ja kuriiritoiminta	54	30	55,6	0	21	70,0
J58 Kustannustoiminta	133	61	45,9	2	39	66,1
J59 Elokuva- video- ja tv-tuotanto, äänitteiden kust.	62	29	46,8	0	14	48,3
J60 Radio- ja televisiotoiminta	11	10	90,9	0	6	60,0
J61 Televiestintä	65	33	50,8	2	22	71,0
J62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta	749	277	37,0	10	163	61,0
J63 Tietopalvelutoiminta	78	38	48,7	1	23	62,2
K64 Rahoituspalvelut	218	91	41,7	3	73	83,0
K65 Vakuutustoiminta	52	35	67,3	1	31	91,2
K66 Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta	105	47	44,8	0	33	70,2
M71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; testaus, analysointi	622	227	36,5	7	153	69,5
M72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen	75	33	44,0	1	21	65,6
M73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus	184	68	37,0	3	33	50,8

Tutkimuksen tiedot kerättiin Eurostatin kehittämän mallin mukaan laaditulla lomakkeella. Kysely sisälsi myös kansalliseen tietotarpeeseen perustuvia kysymyksiä datan ja digitalisaation merkityksestä ja yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välisestä yhteistyöstä.

Tiedonkeruu toteutettiin loppuvuodesta 2019. Pääasiallisin tietojen toimitustapa oli sähköinen lomake, jonka lisäksi yritysten oli mahdollista antaa vastauksensa myös paperilomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli kokonaisuudessaan 65,6.

Tietoja tarkistettiin ja korjattiin pyytämällä lisätietoja yrityksistä ja vertaamalla aineistoa yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintatilastoon sekä Tilastokeskuksen muihin yritystilastoihin.

Kyselyn tiedot korotettiin perusjoukon tasolle otoskehikon yritysten lukumäärän ja vastanneiden yritysten lukumäärän suhteella, kvantitatiivisille muuttujille käytettiin liikevaihtokerrointa. Konsernien sekä yritysten, joiden osuus toimialan vastanneiden liikevaihdosta oli yli puolet, kerroin sai arvon yksi.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Innovaatio ja innovaatiotoiminta on mahdollista määritellä vain yleisellä tasolla. Koska innovaatiotutkimus perustuu yrityksen omaan tulkintaan annetuista määritelmistä, otantavirheen ohella mittausvirheen mahdollisuus on olemassa. Mahdollisen mittausvirheen laajuudesta ei kuitenkaan voida antaa tarkkaa arviota.

Innovaatiomenojen määrittely ja mittaaminen on erityisen haasteellista. Ne joudutaan usein ilmoittamaan arvionvaraiseen harkintaan perustuen, koska niitä ei sellaisenaan välttämättä seurata yritysten järjestelmissä – etenkään muiden kuin t&k-erien osalta. Suomessa yritykset ilmoittavat muita innovaatiomenoja kuin t&k-menoja suhteellisen vähän verrattuna esimerkiksi yritysten investointitietoihin. Innovaatiomenoihin tulee täten suhtautua varauksella niihin liittyvien mittausongelmien vuoksi.

Mittausvirhettä saattaa sisältyä erityisesti myös ensimmäistä kertaa kysyttäviin kysymyksiin. Innovaatiotoiminta 2018 -kysely uudistui sisällöllisesti merkittävästi ja kysymykset koskivat aiempaa laajemmin myös yrityksiä, jotka eivät harjoittaneet innovaatiotoimintaa viiteajanjaksolla.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tutkimuksen tulokset valmistuivat EU-regulaation määräajassa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tutkimuksen tulokset julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla http://tilastokeskus.fi/til/inn/index.html . Lisäksi Eurostat julkaisee kansainvälisiä vertailuja.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tutkimuksen tiedot ovat vain osin vertailukelpoisia aiempien innovaatiotutkimusten tulosten kanssa.

Yleisesti aikasarjojen pituuksiin vaikuttavat toimialaluokituksen ja tutkimuksen toimialakattavuuden muuttuminen ajassa sekä kysymyksenasetteluihin tehdyt muutokset ja tarkennukset. Tutkimuksen sisältö vaihtuu osittain joka kierroksella.

Tuorein tutkimus poikkeaa sisällöllisesti merkittävällä tavalla aiemmista tutkimuksista. Pääosin vertailukelpoisia aiempiin tutkimuksiin ovat innovaatiotoimintaa kuvaavat perusindikaattorit innovaatioiden käyttöönotosta, niiden kehittäjistä, innovaatiotoiminnan yleisyydestä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä osin myös innovaatiotoimintaan liittyvät yhteistyökumppanit tai innovaatiotoimintaa haitanneet tekijät.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on sovellettu myös uudistettua käsitteistöä, mikä vaikuttaa tietojen vertailukelpoisuuteen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Käytetyt määritelmät ja rajaukset kuvataan tilastotietojen ohessa ja näillä internetsivuilla.

Lähde: Innovaatiotoiminta 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mervi Niemi 029 551 3263, Heidi Pirkola 029 551 3246, tiede.teknologia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 23.4.2020