Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Valtiosektorin nettoluotonannon ja budjettitalouden nettorahoitustarpeen vertailu, mrd. euroa 1)

  2005 2006 2007* 2008*
A Valtion budjettitalouden nettorahoitustarve talousarvion toteumalaskelman mukaisena 1,5 1,5 2,9 0,8
1 Budjettiin sisältyvät rahoitustaloustoimet -1,8 -1,8 -0,8 0,0
Lainananto 0,1 0,1 0,1 0,1
Saadut lainojen takaisinmaksut -0,3 -0,2 -0,2 -0,2
Osakkeiden ja osuuksien hankinta 0,0 0,0 0,2 0,2
Osakkeiden ja osuuksien myynnit -1,5 -1,6 -0,9 -0,1
Muut rahoitustaloustoimet 0,0 0,0 0,0 0,0
2 Maksettujen ja kertyneiden korkojen erotus 0,1 0,1 0,0 0,0
3 Muut siirtosaamiset ja -velat 0,3 -0,1 -0,1 -0,3
4 Budjetin ulkopuolisten yksiköiden yli-/alijäämä 0,4 1,7 2,1 0,9
5 Muut oikaisuerät 0,4 0,2 -0,3 0,4
B Oikaisuerät yhteensä = 1+2+3+4+5 -0,6 0,1 0,9 0,9
EMU-jäämä = A+B 0,9 1,6 3,8 1,7
SWAP-korjaus korkomenoihin -0,3 -0,2 0,0 -0,1
Tilinpidon nettoluotonanto = EMU-jäämä + SWAP-korjaus 0,6 1,4 3,8 1,6
1) * Ennakkotieto
Taulukko sisältää vertailun neljältä edelliseltä vuodelta budjettialijäämän ja valtiosektorin kansantalouden tilinpidon mukaisen nettoluotonannon välillä. Taulukon tiedot vastaavat EDP-raporttitaulun 2A tietoja. Pyöristysten takia luvut eivät ole välttämättä täysin summautuvia. Budjettialijäämällä tarkoitetaan Suomessa valtion budjetin mukaista nettorahoitustarvetta. Käsite kattaa budjettitalouden ja se lasketaan kaikkien valtion tulojen ja menojen erotuksena ennen lainanottoa ja kuoletuksia.
Nettorahoitustarpeesta päästään kansantalouden tilinpidon mukaiseen ali/ylijäämään eli nettoluotonottoon/-antoon useiden korjauserien kautta. Nettoluotonottoon/-antoon eivät saa vaikuttaa kansantalouden tilinpidossa rahoitustaloustoimia (saatavien ja velkojen muutoksia) edustavat erät kuten lainananto, saadut lainojen takaisinmaksut tai muut finanssisijoitukset.
Satunnaisempia oikaisueriä ovat valtion budjetissa tulona tai menona esiintyvät emissio- ja kurssivoitot tai –tappiot siltä osin kun niitä ei lueta tilinpidon mukaisiin korkoihin. Eroa talousarviotileihin aiheuttaa myös tilinpidon verojen, tukien ja korkojen kirjaaminen osittain kassaperusteesta poiketen (suoriteperusteella tai ajoituskorjattuna) sekä muut kirjaus- tai ajoituserot.
Summaamalla taulukon erät A ja B saadaan valtiontalouden EMU-jäämä. Kun tähän lisätään vielä korkomenoihin kohdistuva ns. swap-korjaus, saadaan valtiontalouden ylijäämä kansantalouden tilinpidossa.
Taulukosta nähdään, että merkittäviä eroja budjettiylijäämään verrattuna aiheutuu erityisesti osakkeiden ja osuuksien myynnistä, joilla kansantalouden tilinpidossa ei ole EMU-jäämää parantavaa vaikutusta. Koko valtiontalouden ylijäämää kansantalouden tilinpidossa puolestaan kohentaa tyypillisesti budjetin ulkopuolisten rahastojen ylijäämäisyys.
Taulukon tiedot vastaavat EDP-raporttitaulun 2A tietoja.

Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Sainio (09) 1734 2686, Matti Okko (09) 1734 3341, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 30.09.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2008, Valtiosektorin nettoluotonannon ja budjettitalouden nettorahoitustarpeen vertailu, mrd. euroa 1) . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/2008/jali_2008_2009-09-30_tau_004_fi.html