Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Käsitteet ja määritelmät

Bruttovelka

Rahoitussaamiset (omaisuus) eivät vaikuta velkaan.

EKT 2010

Euroopan tilinpitojärjestelmä 2010, EU:n uudistettu, taloustilastojen laadintaa ohjaava asetus.

Julkisyhteisöjen alijäämä

Julkisyhteisöjen alijäämä, jota kutsutaan myös EDP-alijäämäksi (=Excessive Deficit Procedure), vastaa kansantalouden tilinpidossa laskettua julkisyhteisöjen nettoluotonottoa/-antoa.

Julkisyhteisöjen velka

Julkisyhteisöjen velka on julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka nimellisarvoisena, ja sitä kutsutaan myös EDP-velaksi (= Excessive Deficit Procedure).

Siihen luetaan julkisyhteisöjen kansantalouden muilta sektoreilta ja ulkomailta saamat joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset velkapaperit, lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat sekä talletukset. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa raportoinnissa käytetty käsite EDP-velka poikkeaa EKT 2010:stä sekä arvostuksen että kattavuuden osalta. EKT 2010:n mukaisessa rahoitustilinpidossa rahoitusvarat ja -velat arvostetaan markkina-arvoon, sen sijaan julkisyhteisöjen EDP-velka arvostetaan nimellisarvoon. EKT 2010:n rahoitusvaateista muun muassa johdannaisia, kauppaluottoja ja siirtovelkoja ei huomioida velan kannassa.

Nettoluotonanto/ -otto

Nettoluotonanto/ -otto on tasapainoerä pääomatilillä ja rahoitustilillä.

Nettoluotonanto/ -otto vastaa talousyksikön tai sektorin muiden talousyksiköiden tai sektoreiden rahoitukseen saatavilla olevaa rahan määrää tai määrää, jonka talousyksikkö tai sektori on pakotettu lainaamaan muilta talousyksiköiltä tai sektoreilta.

Nettoluotonantoa/-ottoa kuvataan rahoitustilinpidossa käsitteellä rahoitustaloustoimet, netto. Se on rahoitusvarojen nettohankinnan ja velkojen nettohankinnan erotus. Jos rahoitusvaroja kertyy jakson aikana enemmän kuin lisävelkaa, sektori on nettomääräisesti luotonantaja.

Sulautettu rahoitustase/-rahoitusvirrat

Rahoitusvarat ja -virrat voidaan esittää sulautettuina, jolloin eliminoidaan sekä alasektorin sisäiset (esim. kuntien velat toisille kunnille) että summasektorien sisäiset erät (edellisen lisäksi myös kuntien velat valtiolle, työeläkelaitoksille ja muille sosiaaliturvarahastoille julkisyhteisöjen summasektorissa). Sulautetut tiedot kuvaavat ao. sektorien asemaa suhteessa muihin ja ainoastaan muihin sektoreihin.

Sulauttamaton rahoitustase/-rahoitusvirrat

Rahoitusvaroja ja -virtoja voidaan kuvata sulauttamattomina, jolloin taloustoimet kirjataan täysimääräisesti myös sektorien ja alasektorien sisäiset taloustoimet mukaan lukien.

Sulauttamattomia rahoitustaseita laadittaessa yhden institutionaalisen yksikön muodostaman sektorin sisäiset erät on kuitenkin rahoitustaseissa sulautettu pois (esim. valtion talouden sisäinen lainanotto). Sisäiset erät eivät vaikuta sektorin nettovarallisuuteen tai nettoluotonantoon.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/kas.html