Paikallishallinnon nettoluotonannon ja kuntayhteisöjen tuloslaskelman vuosikatteen vertailu, mrd. euroa 1)
2005 | 2006 | 2007* | 2008* | |
A Kuntataloustilaston vuosikate | 1,5 | 2,1 | 2,4 | 2,4 |
1 Lähteistä johtuva veroero | 0,0 | 0,1 | 0,2 | -0,1 |
2 Omaisuustulo sektorin ulkopuolelle luokitelluista liikelaitoksista | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,4 |
3 Sektorin ulkopuolelle luokiteltujen liikelaitosten vuosikatevaikutus | -0,7 | -0,8 | -0,8 | -0,8 |
4 Ahvenanmaan ja muiden kuntataloustilastoon kuulumattomien yksiköiden vuosikate | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
5 Investoinnit | -2,4 | -2,4 | -2,5 | -2,8 |
6 Pääomasiirtojen nettovaikutus | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 |
7 Muut oikaisut, ml. tilastollinen ero | 0,1 | 0,1 | -0,1 | 0,3 |
B Oikaisuerät yhteensä = 1+2+3+4+5+6+7 | -2,6 | -2,6 | -2,7 | -2,8 |
C Tilinpidon nettoluotonanto (EMU-jäämä) = A+B | -1,1 | -0,5 | -0,3 | -0,4 |
Taulukko sisältää vertailun neljältä edelliseltä vuodelta kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen ja kansantalouden tilinpidon mukaisen paikallishallinnon nettoluotonannon välillä. Taulukon tiedot vastaavat EDP-raporttitaulun 2C tietoja. Pyöristysten takia luvut eivät ole välttämättä täysin summautuvia.
Taulukko sisältää vertailun neljältä edelliseltä vuodelta kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen ja kansantalouden tilinpidon mukaisen paikallishallinnon nettoluotonannon välillä. Kansantalouden tilinpidon ja sen perusaineiston käsitteiden vertailulaskelman lähtökohtana käytetään kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelman vuosikatetta, joka on käsitteellisesti selkein ja taloudessa seuratuin tunnusluku kuntakirjanpidossa. Vuosikate kertoo kuntayhteisöjen varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotuksen eli paljonko vuotuisista tuloista jää jäljelle, kun kaikki normaaliin toimintaan kuuluvat menot ja kulut on vähennetty. Vuosikatteella pitäisikin pitkällä tähtäimellä kyetä kattamaan poistot\investoinnit.
Koska kansantalouden tilinpito ja kuntakirjanpito ovat itsenäisiä omilla luokituksillaan ja käsitteistöillään toimivia kokonaisuuksia, jää vuosikatteen ja kansantalouden tilinpidon mukaisen paikallishallinnon alijäämän (nettoluotonannon) väliin luonnollisesti eroja. Nämä voidaan pääpiirteittäin luokitella seuraavasti:
1) Ajoitus. Kansantalouden tilinpidossa tuloverot kirjataan suoriteperusteisesti, kun taas kuntakirjanpidossa käytetään kassaperusteista kirjaamistapaa. Tästä johtuen vertailulaskelmassa on tehtävä verojen ajoituskorjaus (oikaisu 1).
2) Sektorirajaus. Kuntien tilinpäätöksissä on ns. “kuntakonserninäkökulma”, mikä tarkoittaa, että vuosikatteeseen sisältyvät myös kaikki kuntien liikelaitokset. Kuntien ja liikelaitosten väliset tulot ja menot on sulautettu vuosikatteesta pois. Kansantalouden tilinpidossa puolestaan on “sektorinäkökulma”, jolloin osa liikelaitoksista luokitellaan yrityssektoriin (oikaisu 3) eikä niillä siten ole muuta vaikutusta paikallishallinnon nettoluotonantoon kuin peruspääomasta kuntayhteisöille maksettu korvaus (oikaisu 2).
3) Kattavuus. Lisäksi laskelmaan on tehtävä oikaisuja, joissa otetaan huomioon sellaisten erien vaikutus kuntasektorin nettoluotonannon muodostumiseen, jotka eivät sisälly vuosikatteeseen. Merkittävin kaikista vuosikatteeseen tehtävistä oikaisuista on tähän luokkaan kuuluvat investoinnit. Lisäksi otetaan huomioon pääomansiirrot sekä Ahvenanmaan maakuntahallinnon vuosikate. (oikaisut 4, 5 ja 6).
Muut oikaisut (oikaisu 7) sisältää vuosikatteeseen sisältyvien uudelleenarvostusten vaikutuksen, omaisuustuloksi kirjattujen sijoitusrahastojen uudelleensijoitettujen voittojen vaikutuksen sekä tilastollisen eron, jota ei pystytä selittämään.
Taulukon tiedot vastaavat EDP-raporttitaulun 2C tietoja.
Lähde: Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2008, Tilastokeskus
Lisätietoja: Mika Sainio (09) 1734 2686, Matti Okko (09) 1734 3341, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö
Päivitetty 30.09.2009
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5892. 2008,
Paikallishallinnon nettoluotonannon ja kuntayhteisöjen tuloslaskelman vuosikatteen vertailu, mrd. euroa 1)
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jali/2008/jali_2008_2009-09-30_tau_005_fi.html