2. Julkisyhteisöjen maksamat rahamääräiset sosiaalietuudet ovat kasvaneet 2000-luvulla
Julkisyhteisöjen maksamien rahamääräisten sosiaalietuuksien suhde bruttokansantuotteeseen oli 19,8 prosenttia vuonna 2015. Suhde on kasvanut 4,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2001, jolloin se oli 15,3 prosenttia. Kasvu selittyy vanhuuteen liittyvien menojen kasvulla. Vanhuuteen liittyvien sosiaalietuuksien bkt-suhde on kasvanut 4,9 prosenttiyksikköä samana aikana. Bkt-suhteen muutoksiin vaikuttaa sekä etuusmenojen että bruttokansantuotteen kehitys.
Kuvio 1. Julkisyhteisöjen maksamat rahamääräiset sosiaalietuudet tehtävittäin suhteessa bruttokansantuotteeseen 2001-2015
Julkisyhteisöiden maksamista rahamääräisistä sosiaalietuuksista lähes 60 prosenttia eli 24,4 miljardia euroa liittyi vanhuuteen vuonna 2015. Suurin osa näistä etuuksista on työeläkkeitä, mutta myös kansaneläkkeet ja takuueläkkeet kuuluvat summaan. Työkyvyttömyyseläkkeet luokitellaan sairauden ja toimintarajoitteisuuden tehtävään. Seuraavaksi eniten maksettiin työttömyyteen liittyviä sosiaalietuuksia, 5,1 miljardia euroa eli 2,4 prosenttia suhteessa bkt:hen. Myös työttömyyteen liittyvät menot ovat kasvaneet viime vuosina.
Julkisyhteisöjen maksamiin rahamuotoisiin sosiaalietuuksiin (D62K) kuuluvat sekä sosiaalietuudet että sosiaaliavustukset. Palvelut, jotka julkisyhteisö maksaa asiakkaan puolesta, kuten lääkekorvaukset tai palvelusetelit luokitellaan luontoismuotoisiin sosiaalietuuksiin (D632K).
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus
Lisätietoja: Jukka Hytönen 029 551 3484, rahoitus.tilinpito@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Päivitetty 31.1.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-0593. 2015,
2. Julkisyhteisöjen maksamat rahamääräiset sosiaalietuudet ovat kasvaneet 2000-luvulla
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jmete/2015/jmete_2015_2017-01-31_kat_002_fi.html