Etusivu > Tilastot > Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin > 2018 > Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen pieneni hieman vuonna 2018

Julkaistu: 31.1.2020

Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen pieneni hieman vuonna 2018

Julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen pieneni edelleen hitaasti vuonna 2018. Vuonna 2018 julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan 124,4 miljardia euroa eli 53,1 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun lähivuosien korkein lukema oli 57,3 prosenttia vuonna 2014. Julkisyhteisöjen menot ovat viime vuosina kasvaneet bruttokansantuotteen käypähintaista vuosimuutosta hitaammin.

Julkisyhteisöjen menojen tehtäväjakauma vuonna 2018

	Tehtävän osuus kokonaismenoista, %	Tehtävän osuus nettomenoista, %    1)	Tehtävän osuus kulutusmenoista, %
G01 Yleinen julkishallinto	15,0	11,4	13,0
G02 Puolustus	2,2	2,3	4,5
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus	2,1	2,1	4,1
G04 Elinkeinoelämän edistäminen	8,0	7,6	8,8
G05 Ympäristönsuojelu	0,4	0,3	0,5
G06 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut	0,6	0,2	0,4
G07 Terveydenhuolto	13,2	12,9	25,0
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto	2,8	2,8	4,0
G09 Koulutus	10,4	10,8	18,0
G10 Sosiaaliturva	45,5	49,7	21,6
G0 Tehtävät yhteensä	100,0	100,0	100,0

1) Nettomenot = kokonaismenot vähennettynä saaduilla myynti- ja maksutuloilla sekä tuotoksella omaan loppukäyttöön.

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot kasvoivat 3,1 miljardia euroa vuonna 2018 eli 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Menojen suhde bruttokansantuotteeseen kuitenkin laski, sillä bruttokansantuotteen käypähintainen vuosimuutos oli tätä suurempi: 3,8 prosenttia kansantalouden tilinpidon tarkentuneiden tietojen mukaan. Sulautetuista menoista on poistettu alasektoreiden, esimerkiksi valtion ja paikallishallinnon, väliset tulonsiirrot.

Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista euromääräisesti eniten kasvoivat vuonna 2018 menot yleiseen julkishallintoon sekä sosiaaliturvaan, molemmat hieman yli miljardi euroa edellisestä vuodesta. Suhteellisesti eniten kasvoivat yleisen julkishallinnon menot, 6,3 prosenttia.

Sosiaaliturvamenot kasvoivat hieman hitaammin kuin menot yhteensä ja sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista on vakiintunut vajaaseen 46 prosenttiin vuosina 2016–2018. Tämä on katkaissut talouskriisin jälkeen vuonna 2009 alkaneen kehityksen, jossa sosiaaliturvan osuus kokonaismenoista kasvoi voimakkaasti. Sosiaaliturvamenoista eniten nousivat, entiseen tapaan, vanhuuteen liittyvät menot, jotka kasvoivat vuonna 2018 miljardi euroa eli 3,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä selittyy pitkälti maksettujen työeläkkeiden summan kasvuna. Sosiaaliturvamenojen nousua puolestaan hillitsi työttömyysturvamenojen lasku. Sosiaaliturvarahastot maksoivat vuonna 2018 työttömyyteen liittyviä sosiaalietuuksia 596 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän, mikä tarkoittaa 13 prosentin laskua.

Taloustoimittain tarkasteltuna julkisyhteisöjen menojen kasvu kohdistui pääosin välituotekäyttöön, palkansaajakorvauksiin ja investointeihin. Välituotekäyttö, eli tuotannossa käytetyt tavarat ja palvelut, kasvoi 894 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia edellisvuodesta. Maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat 707 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia ja investointimenot 601 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia.

Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 25,8 prosenttia oli valtionhallinnon, 40,0 prosenttia paikallishallinon ja 34,2 prosenttia sosiaaliturvarahastojen menoja. Valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaismenot kasvoivat 958 miljoonaa euroa eli 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta vuonna 2018. Paikallishallinnon menot kasvoivat 1,7 miljardia euroa eli 3,5 prosenttia ja työeläkelaitosten 943 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot sen sijaan laskivat 547 miljoonaa euroa eli 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta.

Yleiseen julkishallintoon liittyvät menot olivat suurin yksittäinen tekijä sekä valtion- että paikallishallinnon menojen kasvun taustalla. Paikallishallinnolla merkittävää kasvua oli lisäksi terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvissä menoissa. Työeläkelaitosten menojen kasvu oli pääosin työeläkemenoista johtuvaa, muilla sosiaaliturvarahastoilla menot taas laskivat erityisesti vähentyneiden työttömyysturvamenojen vuoksi.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja. Ne sisältävät merkittävän määrän julkisyhteisöjen välisiä ostomenoja, jotka ovat samalla myös julkisyhteisöjen tuloja.

Vertailukelpoisempi tunnusluku, nettomenot, saadaan vähentämällä kokonaismenoista myynti- ja maksutulot sekä tuotos omaan loppukäyttöön, jolloin palveluista saadut tulot, kuten julkisyhteisöjen väliset palveluostot ja omaan käyttöön tuotettujen investointien tuotantokustannukset eivät vaikuta tunnuslukuun. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja kuten arvonlisäveroa eikä sosiaalivakuutusmaksuja.

Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla palvelumaksuilla ja muilla palveluiden myyntituloilla.

Julkisyhteisöjen sulatetut nettomenot olivat 108,8 miljardia euroa vuonna 2018 eli 46,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, missä oli laskua edellisvuodesta 0,6 prosenttiyksikköä. Kulutusmenot olivat 53,2 miljardia euroa, 22,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuotta vähemmän.

Kansantalouden tilinpidossa tehtiin syksyllä 2019 aikasarjan tasotarkistus, jossa päivitettiin tietoja myös julkisyhteisöjen tuloista ja menoista vuodesta 1975 alkaen. Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilaston lukuja on tässä julkaisussa päivitetty vastaamaan tilinpidon tasotarkistettuja tietoja julkisyhteisöjen menoista koko aikasarjan osalta. Suurin yksittäinen muutos julkisyhteisöjen osalta liittyy paikallishallinnon sisäisten erien eliminointiin vuosina 2004–2014, mikä laski paikallishallinnon kokonaismenojen tasoa satoja miljoonia euroja vuosittain. Nettomenoihin tämä muutos ei vaikuttanut, sillä eliminoidut erät oli jo lähtökohtaisesti vähennetty nettomenoista. Julkisyhteisöjen menojen suhde bruttokansantuotteeseen pienentyi tasotarkistuksen myötä erityisesti 2010-luvulla myös sen takia, että tasotarkistuksessa bruttokansantuotteen arvo nousi.

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ohto Soininvaara 029 551 3046, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (218,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin ja sektoreittain 2018, miljoonaa euroa 1) (31.1.2020)
• Liitetaulukko 2. Julkisyhteisöjen kulutusmenot tehtävittäin ja sektoreittain 2018, miljoonaa euroa (31.1.2020)
• Liitetaulukko 3. Julkisyhteisöjen menot taloustoimittain ja sektoreittain 2018, miljoonaa euroa 1) (31.1.2020)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin (31.1.2020)

---

Päivitetty 31.1.2020