Julkaistu: 30.6.2015
Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu velka kasvoi vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 2 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 123,8 miljardia euroa. Vuoden takaiseen verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut yhteensä 7,4 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana valtion velka kasvoi 2,4 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 109,7 miljardia euroa. Valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 3,6 miljardia euroa sekä lyhytaikaisten lainojen kanta 3,3 miljardia euroa. Samaan aikaan lyhytaikaisten velkapaperien kanta pieneni 4,2 miljardia euroa. Lisäksi käteistalletusten ja pitkäaikaisten lainojen kanta pieneni yhteensä 0,4 miljardia euroa. Paikallishallinnon eli kuntien ja kuntayhtymien velka pieneni 0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa yhteensä 17,3 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.
Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Martti Pykäri 029 551 3382, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Julkaisu pdf-muodossa (216,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (30.6.2015)
Päivitetty 30.06.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 1. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2015/01/jyev_2015_01_2015-06-30_tie_001_fi.html