Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,4 miljardia euroa vuoden 2015 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu velka kasvoi vuoden 2015 toisella neljänneksellä 4,4 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 128,3 miljardia euroa. Vuoden takaiseen verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut yhteensä 8,9 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana valtion velka kasvoi 3,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 112,9 miljardia euroa. Lyhytaikaisten velkapaperien kanta kasvoi 3,3 miljardia euroa sekä joukkovelkakirjalainojen kanta 1,3 miljardia euroa. Samaan aikaan lyhytaikaisten lainojen kanta pieneni 1,6 miljardia euroa ja pitkäaikaisten lainojen kanta pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla. Paikallishallinnon eli kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi toisella neljänneksellä 0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa yhteensä 17,7 miljardia euroa. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,7 miljardia euroa joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskun johdosta.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Valtionhallinnon EDP-velka eroaa käsitteellisesti Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Teuvo Laukkarinen 029 551 3315, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (216,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen velka, mrd. euroa (30.9.2015)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain (30.9.2015)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (30.9.2015)

Päivitetty 30.09.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 2. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2015/02/jyev_2015_02_2015-09-30_tie_001_fi.html