Julkisyhteisöjen velka väheni 4,8 miljardia euroa vuoden 2016 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu velka väheni vuoden 2016 toisella neljänneksellä 4,8 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 130,3 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Vuoden 2016 toisen neljänneksen aikana valtion velka väheni 4,4 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 111,8 miljardia euroa. Valtion velan väheneminen toisella neljänneksellä johtui lähinnä valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen kuoletuksesta. Lyhytaikaisten velkapaperien kanta pieneni yhteensä 0,6 miljardia euroa ja lyhytaikaisten lainojen 0,3 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta pysyi edellisen neljänneksen tasolla. Paikallishallinnon velka väheni 0,2 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa yhteensä 17,9 miljardia euroa. Myös sosiaaliturvarahastojen velka väheni neljänneksen aikana 0,5 miljardia euroa.

Työeläkelaitosten johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanottamista käteisvakuuksista on saatu eriteltyä tietoa vuoden 2016 alusta alkaen. Aiemmin nämä erät ovat olleet erittelemättöminä muiden velkojen joukossa. Nyt käteisvakuudet on siirretty lyhytaikaisiin lainoihin. Aikasarjakorjaus koskee tällä erää vuosia 2012–2016. Aikasarjoihin saattaa tulla lisää muutoksia myöhemmin.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan lisäksi mukaan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa korko- ja valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.

Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Henna Laasonen 029 551 3303, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (219,1 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen velka, mrd. euroa (30.9.2016)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain (30.9.2016)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (30.9.2016)

Päivitetty 30.09.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 2. vuosineljännes 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2016/02/jyev_2016_02_2016-09-30_tie_001_fi.html