Julkaistu: 28.6.2019
Julkisyhteisöjen velka kasvoi 0,6 miljardia euroa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen lopussa 138,8 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 0,6 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 3,1 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana 0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 116,0 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien määrä laski ensimmäisen neljänneksen aikana nettomääräisesti 2,6 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainojen kanta puolestaan kasvoi 2,1 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,4 miljardia euroa ja pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi myös 0,4 miljardia euroa.
Paikallishallintosektorin velka kasvoi 1,2 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 22,6 miljardia euroa. Lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi 0,6 miljardilla ja pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,7 miljardilla.
Sosiaaliturvarahastojen velka laski 0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 1,9 miljardia euroa. Velan määrän lasku selittyy lyhytaikaisten lainojen vähenemisellä.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aaro Hottinen 029 551 3231, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (28.6.2019)
Päivitetty 28.06.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 1. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2019/01/jyev_2019_01_2019-06-28_tie_001_fi.html