Julkaistu: 20.12.2019
Julkisyhteisöjen velka laski 2,2 miljardia euroa vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2019 kolmannen neljänneksen lopussa 142,8 miljardia euroa ja väheni neljänneksen aikana 2,2 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 3,1 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Valtionhallinnon velka väheni kolmannen neljänneksen aikana 2,6 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 118,3 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien määrä väheni neljänneksen aikana 0,1 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainojen kanta väheni samaan aikaan 3,1 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla, mutta lyhytaikaisten laina kanta kasvoi 0,3 miljardia euroa.
Paikallishallintosektorin velka kasvoi 1,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 24,3 miljardia euroa. Lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi, mutta muiden velkainstrumenttien kanta pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen velka väheni 1,0 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 1,3 miljardia euroa. Työeläkelaitosten velka väheni johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanottamien käteisvakuuksien vähenemisen johdosta 0,5 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka väheni 0,5 miljardia euroa pääasiassa pitkäaikaisten velkapaperien kannan laskun johdosta.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aaro Hottinen 029 551 3231, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (232,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (20.12.2019)
Päivitetty 20.12.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 3. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2019/03/jyev_2019_03_2019-12-20_tie_001_fi.html