Julkaistu: 16.3.2020
Julkisyhteisöjen velka laski 1,2 miljardia euroa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2019 viimeisen neljänneksen lopussa 142,5 miljardia euroa ja laski neljänneksen aikana 1,2 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 3,2 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Valtionhallinnon velka väheni viimeisen neljänneksen aikana 1,0 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 118,2 miljardia euroa. Lyhytaikaisten lainojen kanta laski 0,4 miljardia euroa ja pitkäaikaisten lainojen kanta väheni 0,3 miljardia euroa. Lisäksi talletuskanta laski 0,3 miljardia euroa neljänneksen aikana. Valtio vähensi lyhytaikaisten velkapapereiden kantaa 0,5 miljardia euroa ja lisäsi yhtä paljon pitkäaikaisia velkapapereita.
Paikallishallintosektorin velka laski 0,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 24,2 miljardia euroa. Velkainstrumenttien määrä väheni 0,4 miljardia euroa ja lainakanta kasvoi 0,3 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 1,4 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velka kasvoi johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanotettujen käteisvakuuksien myötä 0,2 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka väheni 0,2 miljardia euroa velkapaperikannan poistumisen myötä.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Aaro Hottinen 029 551 3231, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala
Julkaisu pdf-muodossa (232,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (16.3.2020)
Päivitetty 16.3.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 4. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2019/04/jyev_2019_04_2020-03-16_tie_001_fi.html