Julkaistu: 24.9.2021

Julkisyhteisöjen velka kasvoi 1,3 miljardia euroa vuoden 2021 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2021 toisen neljänneksen lopussa 167,1 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 1,3 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 69,4 %. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 3,2 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 1,2 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 140,1 miljardia euroa. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta laski 0,6 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien määrä kasvoi 1,8 miljardia euroa. Pitkäaikaisten lainojen kanta kasvoi 0,4 miljardia euroa ja lyhytaikaisten lainojen kanta laski 0,4 miljardia euroa.

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,1 miljardia euroa ja oli 26,0 miljardia euroa vuoden 2021 toisen neljänneksen lopussa. Lainakanta laski 0,1 miljardia euroa, mutta velkainstrumenttien määrä kasvoi 0,2 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 2,5 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velka pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,1 miljardia euroa lyhytaikaisten velkainstrumenttien määrän kasvun myötä.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous ( http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html ). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Olli-Pekka Aaltonen 029 551 3090, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (232,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 24.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 2. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2021/02/jyev_2021_02_2021-09-24_tie_001_fi.html