Julkaistu: 27.7.2017
Kuluttajien luottamus jatkui vahvana heinäkuussa
Kuluttajien luottamusindikaattori oli heinäkuussa 22,8, kun se kesäkuussa oli 23,9 ja toukokuussa 24,1. Touko-kesäkuun lukemat olivat mittaushistorian 1995–2017 korkeimmat. Viime vuoden heinäkuussa luottamusindikaattori sai arvon 13,1. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,0. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 3.–18. heinäkuuta 1 158 Suomessa asuvaa henkilöä.
Kuluttajien luottamusindikaattori
Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijöistä odotus kuluttajan omasta taloudesta parani heinäkuussa kesäkuuhun verrattuna. Sen sijaan näkemykset omista säästämismahdollisuuksista ja Suomen taloudesta heikkenivät hieman. Arvio yleisestä työttömyydestä pysyi ennallaan. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden kaikki osatekijät vahvistuivat heinäkuussa.
Heinäkuussa kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä olivat hyvin optimistiset. Työttömyyden vähenemiseen on kesällä uskottu eniten kymmeneen vuoteen. Arviot myös omasta taloudesta ja mahdollisuuksista säästää olivat heinäkuussa valoisat.
Kuluttajat pitivät heinäkuussa ajankohtaa erittäin otollisena lainanotolle ja hieman myös säästämiselle ja kestotavaroiden ostamiselle. Työlliset kuluttajat kokivat heinäkuussa, että työttömyyden uhka on omalla kohdalla jonkin verran vähentynyt viime kuukausina.
Oma ja Suomen talous
Heinäkuussa 47 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista vain 8 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Vastaavat osuudet olivat kesäkuussa 50 ja 9 prosenttia ja vuosi sitten heinäkuussa 38 ja 19 prosenttia.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 28 prosenttia kuluttajista ja vain 9 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa. Kuukautta aiemmin osuudet olivat 26 ja 13 prosenttia ja vuosi sitten 24 ja 14 prosenttia.
Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta vuoden kuluttua
Työttömyys ja inflaatio
Kuluttajista 47 prosenttia odotti heinäkuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 15 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän. Vastaavat osuudet olivat vuosi sitten synkähköt 25 ja 34 prosenttia.
Työllisistä 17 prosenttia uskoi heinäkuussa työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan ja 15 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä jo 32 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.
Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,7 prosenttia seuraavien 12 kuukauden aikana. Inflaatio-odotus oli vuosi sitten 1,4 prosenttia, ja sen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia.
Kestotavaroiden ostaminen
Kuluttajista 44 prosenttia piti heinäkuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Yleiset rahankäyttöaikeet olivat heinäkuussa maltilliset. Kotitalouksista 16 prosenttia aikoi joko hyvin tai melko varmasti ostaa auton vuoden sisällä. Asunnon ostoa harkitsi huomattavan moni eli 9 prosenttia kotitalouksista. Heinäkuussa 17 prosenttia kotitalouksista suunnitteli käyttävänsä vuoden sisällä rahaa asuntonsa peruskorjaamiseen.
Säästäminen ja lainanotto
Heinäkuussa 62 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa hyvänä säästämiselle. Kotitalouksista 66 prosentilla oli jäänyt rahaa säästöön ja 77 prosenttia uskoi pystyvänsä säästämään seuraavan vuoden aikana. Heinäkuussa aiottiin säästää etupäässä pahanpäivän varalle tai lomamatkaan. Erilaisten pankkitilien jälkeen eniten suunniteltuja sijoituskohteita olivat sijoitusrahastot.
Lainan ottamisen arvioi heinäkuussa kannattavaksi 74 prosenttia kuluttajista. Pitkän ajan keskimääräinen osuus on 62 prosenttia. Kotitalouksista 13 prosenttia harkitsi ottavansa lainaa vuoden sisällä.
Kuluttajien luottamus suuralueilla ja väestöryhmissä
Heinäkuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa Itä-Suomessa. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät ja eläkeläiset. Tarkempaa luokiteltua tietoa myöhemmin kuluttajabarometrin taulukkojulkaisussa (Muut tuotteet ja palvelut).
Kuluttajien näkemykset taloudesta
| Keskiarvo 10/1995- | Maksimi 10/1995- | Minimi 10/1995- | 07/2016 | 06/2017 | 07/2017 | Näkymä | |
| A1 Kuluttajien luottamusindikaattori = (B2+B4+B7+D2)/4 | 12,0 | 24,1 | -6,5 | 13,1 | 23,9 | 22,8 | ++ |
| B2 Oma talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) | 8,3 | 14,1 | 2,3 | 6,3 | 8,3 | 10,5 | + |
| B4 Suomen talous 12 kk:n kuluttua (saldoluku) | 3,7 | 25,3 | -27,1 | 8,3 | 22,0 | 20,1 | ++ |
| B6 Inflaatio 12 kk:n kuluttua (prosenttia) | 2,2 | 4,6 | 0,6 | 1,4 | 1,8 | 1,7 | |
| B7 Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua (saldoluku) | -3,6 | 27,6 | -51,1 | -5,8 | 15,9 | 15,9 | ++ |
| B8 Työttömyyden uhka omalla kohdalla nyt (saldoluku) | -1,2 | 7,6 | -18,8 | -3,4 | 6,3 | 2,9 | + |
| C1 Ajankohdan otollisuus kestotavaroiden ostamiseen (saldoluku) | 18,4 | 41,8 | -14,2 | 24,5 | 23,7 | 23,2 | + |
| C2 Ajankohdan otollisuus säästämiseen (saldoluku) | 10,4 | 36,8 | -19,6 | 6,1 | 15,6 | 16,3 | + |
| C3 Ajankohdan otollisuus lainanottoon (saldoluku) | 17,8 | 42,0 | -47,1 | 28,1 | 32,3 | 34,4 | ++ |
| D2 Kotitalouden säästämismahdollisuudet 12 kk:n sisällä (saldoluku) | 39,7 | 52,2 | 10,9 | 43,6 | 49,3 | 44,5 | + |
Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja painottaen myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.
Näkymä -sarakkeen selitykset: ++ Näkymä hyvin valoisa, + Näkymä valoisa, = Näkymä neutraali, - Näkymä huono, -- Näkymä hyvin huono. Saldoluvun poikkeamaa keskiarvosta verrattu keskihajontaan.
EU-tulokset
Kaikkien EU-maiden (kausitasoitetut) barometritulokset julkaistaan EU:n komission sivuilla: European Commission, DG ECFIN, Business and Consumer Survey Results .
Lähde: Kuluttajabarometri 2017, heinäkuu. Tilastokeskus
Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, kuluttaja.barometri@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (482,8 kt)
- Katsaukset
-
- 1. Kuluttajabarometrin menetelmä (27.7.2017)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori (27.7.2017)
- Liitekuvio 2. Mikro- ja makrotalouden indikaattorit (27.7.2017)
- Liitekuvio 3. Oma talous (27.7.2017)
- Liitekuvio 4. Suomen talous (27.7.2017)
- Liitekuvio 5. Inflaatio (27.7.2017)
- Liitekuvio 6. Työttömyys (27.7.2017)
- Liitekuvio 7. Ajankohdan otollisuus (27.7.2017)
- Liitekuvio 8. Kotitalouden rahatilanne ja säästämismahdollisuudet (27.7.2017)
- Liitekuvio 9. Kotitalouden lainanottoaikomus, 12 kk:n sisällä (27.7.2017)
- Liitekuvio 10. Rahankäyttö kestotavaroihin, seur. 12 kk vs ed. 12 kk (27.7.2017)
- Liitekuvio 11. Kotitalouden ostoaikomukset, 12 kk:n sisällä (27.7.2017)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kuluttajabarometri (27.7.2017)
Päivitetty 27.7.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuluttajien luottamus [verkkojulkaisu].
ISSN=2669-8862. heinäkuu 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kbar/2017/07/kbar_2017_07_2017-07-27_tie_001_fi.html