Etusivu > Tilastot > Kuluttajien luottamus > 2020 > tammikuu > 2. Kuvaus aikasarjojen tasokorjauksesta

2. Kuvaus aikasarjojen tasokorjauksesta

Toukokuussa 2019 Tilastokeskus julkisti kuluttajien luottamus -tilastosta aikasarjat, jotka alkoivat tammikuusta 2018. Aikasarjat perustuivat aiempiin kuluttajabarometrin aikasarjoihin, joiden luvut muokattiin ottamaan huomioon tilaston tiedonkeruussa tapahtuneet muutokset. Tietojen käyttäjiltä saadun palautteen takia vertailukelpoiset aikasarjat päätettiin muodostaa aina vuoteen 1995 saakka.

Tilastokeskuksen toukokuussa 2019 julkistama kuluttajien luottamus -tilasto eroaa aiemmasta kuluttajabarometrista tiedonkeruutavaltaan sekä ikärajaukseltaan. Aiempien puhelinhaastattelujen sijaan tiedot kerätään itse täytettävän verkkolomakkeen ja puhelinhaastattelujen yhdistelmällä, johon viitataan jatkossa yhdistelmätiedonkeruuna. Käytössä on paneeliasetelma, kun aiemmin tiedot kerättiin kertaluonteisilta otoksilta. Lisäksi kuluttajien luottamus -tilaston perusjoukko on rajattu 18–74-vuotiaisiin henkilöihin aiemman 15–84-vuotiaiden perusjoukon sijaan.

Kuluttajien luottamus -tilaston vertailukelpoisten aikasarjojen jatkamiseksi otostutkimuksessa käytettävät painokertoimet kalibroitiin uudelleen vuodesta 2000 alkaen. Painokertoimien muodostuksessa otettiin aikaisemmasta poiketen huomioon vastaajan koulutusaste. Tutkimustulokset yleistettiin uusien painokertoimien avulla aikasarjojen koko ajalta 18–74-vuotiaaseen väestöön. Lisäksi tutkimuksessa aikaisemmin kotitalouskohtaisina kysytyt kysymykset esimerkiksi auton- ja asunnonostosta muutettiin painokertoimien avulla kuvaamaan henkilöiden ostoaikomuksia.

Tiedonkeruutavan vaikutus tuloksiin

Muuttunutta tiedonkeruutapaa ei voitu ottaa huomioon painokertoimien avulla. Tiedonkeruutavan muutoksen vaikutuksia saldolukuihin arvioitiin käyttämällä hyväksi vuoden 2019 helmi-, maalis- ja huhtikuussa kerättyä yhdistelmäkeruun aineistoa, joka sisälsi 1 443 havaintoa. Yhdistelmäkeruun aineistoa verrattiin samaan aikaan kerättyyn kuluttajabarometrin puhelinhaastatteluaineistoon, joka sisälsi 3 071 havaintoa. Tarkoituksena oli selvittää, missä määrin tiedonkeruutapa vaikuttaa tuloksiin.

Kuluttajien luottamusindikaattori (A1) on kuluttajien luottamus -tilaston keskeisin tunnusluku: neljän osatekijän saldoluvun keskiarvo. Saldoluku on positiivisten ja negatiivisten vastausosuuksien painotettu erotus, jonka vaihteluväli on -100 – +100.

Luottamusindikaattorin ja sen osatekijöiden saamat arvot tiedonkeruumenetelmän mukaan esitetään kuviossa 1. Yhdistelmäkeruu tuottaa sen perusteella systemaattisesti kielteisempiä saldolukuja kuin pelkät puhelinhaastattelut.

Tiedonkeruumuotojen välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä voi arvioida kuviossa 1 janalla esitettyjen 95 prosentin luottamusvälien avulla. Vaikka osatekijöiden saldoluvut näyttävät, että yhdistelmäkeruussa annetut arviot omasta taloudesta (B1, B2) ovat kielteisemmät kuin pelkissä puhelinhaastatteluissa, luottamusvälit ovat päällekkäiset eivätkä erot siksi liene tilastollisesti merkitseviä. Muissa osatekijöissä saldolukujen erot ovat oman talouden arvioita suurempia. Tiedonkeruiden välillä suurin ero indikaattorin osatekijöissä on rahankäyttö kestokulutukseen -saldoluvussa (E1), jossa ero on noin seitsemän yksikköä.

Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori ja sen osatekijät kahdella eri tiedonkeruumenetelmällä

Tiedonkeruumenetelmän tiedetään tutkimuskirjallisuuden perusteella vaikuttavan tuloksiin. Vastaajilla on taipumus antaa pessimistisempiä arvioita verkkolomakkeella kuin puhelinhaastattelussa. Etenkin sisällöllisesti arkaluonteisissa aihepiireissä lomakkeen on kuitenkin arvioitu mahdollistavan puhelinhaastattelua totuudenmukaisempia vastauksia, sillä vastaajalla ei ole painetta vastata sosiaalisesti suotavalla tavalla. Tässä mielessä yhdistelmäkeruuta voidaan pitää tulosten luotettavuuden suhteen parannuksena. Lisäksi useampi keruutapa palvelee erilaisia vastaajia paremmin.

Aikasarjojen muodostaminen

Toukokuussa 2019 kuluttajien luottamus -tilaston julkistuksen yhteydessä kuluttajabarometrin vanhat aikasarjat korjattiin huomioimaan tiedonkeruutavasta aiheutuneet muutokset vuodesta 2018 alkaen. Olemassa olevia aikasarjoja korjattiin ottamaan huomioon kuviossa 1 ja liitetaulukossa 2 esitetty tiedonkeruumuotojen vaikutus tunnuslukuihin.

Aikasarjojen korjaaminen vuotta 2018 pitemmälle edellytti tilastomenetelmällistä työtä painokertoimien laskemiseksi ja tasokorjauksen suuruuden määrittämiseksi pitemmällä aikavälillä. Kun painokertoimet oli saatu laskettua kuukausiaineistoille vuodesta 2000 alkaen uudella tavalla, voitiin tasokorjauksen suuruutta arvioida perusjoukoltaan yhtenevien uudelleen painotettujen aikasarjojen avulla.

Tasokorjausta päätettiin viedä aikasarjoissa taaksepäin vuoteen 1995 saakka, jotta vältytään tiedonkeruutavan muutoksen aiheuttamalta selvältä aikasarjojen katkeamiselta. Arviot tasokorjauksesta perustuvat edellä kuvattuun yhdistelmäkeruun aineistoon alkuvuodelta 2019.

Kuluttajien luottamus -tilaston aikasarjat ovat nyt saatavilla vuodesta 1995 alkaen. Yhtenäiset aikasarjat kuvaavat 18–74-vuotiasta väestöä ja niissä on pyritty ottamaan huomioon tiedonkeruutavasta seuranneet muutokset viimeisimpinä vuosina. Tiedonkeruutavan aiheuttamia muutoksia oli mahdollista arvioida luotettavasti vain saldolukujen osalta. Näin ollen uudistetut aikasarjat sisältävät tiedot vain keskeisistä saldoluvuista, luottamusindikaattorista, inflaatioprosenteista ja muutamista suhteellisista osuuksista.

Lähde: Kuluttajien luottamus 2020, tammikuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pertti Kangassalo 029 551 3598, Tuomas Parikka 029 551 3276, kuluttajien.luottamus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 27.1.2020