Etusivu > Tilastot > Kuluttajahintaindeksi > 2021 > tammikuu > Koronaviruksen leviämisen rajoitustoimet näkyvät kuluttajahintaindeksin tiedonkeruussa ja painorakenteessa 2021

Koronaviruksen leviämisen rajoitustoimet näkyvät kuluttajahintaindeksin tiedonkeruussa ja painorakenteessa 2021

Tiedonkeruu

Yksi tärkeimmistä kuluttajahintaindeksin laatuun vaikuttavista tekijöistä on hintakeruun onnistuminen kuukaudesta toiseen samanlaisena. Perinteisesti kuluttajahintaindeksin tiedot on kerätty tilastohaastattelijoiden toimesta eri puolilla Suomea ns. otospohjaisena hintakeruuna. Haastattelijakeruuta on lisäksi täydennetty kuluttajahintaindeksitiimin tekemällä keskitetyllä hintakeruulla.

Koronaviruksen (COVID-19) leviämisen estämiseksi asetettujen liikkumisrajoitusten myötä haastattelijat eivät ole voineet kerätä tuotteiden hintoja käyntikeruuna, joten hintoja on siirrytty keräämään esimerkiksi yritysten internet-sivuilta. Lisäksi tiedonkeruuta on laajennettu enenevässä määrin massa-aineistoihin, jotta aiempaa kattavimmilla aineistoilla voidaan korvata perinteistä otospohjaista tiedonkeruuta. Massa-aineistoilla pystytään samalla kehittämään kuluttajahintaindeksin laatua ja tarkkuutta. Massa-aineistoilla katetaankin nyt jo lääkkeiden, alkoholijuomien ja Manner-Suomen elintarvikkeiden sekä muiden päivittäistavaroiden hintakeruu kokonaisuudessaan.

Hyödykekori

Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvan muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promillen kokonaiskulutuksesta. Vastaavasti hyödykekorista poistetaan hyödykkeitä, joiden arvo-osuus on pudonnut alle promilleen kokonaiskulutuksesta. Vuosittain päivitettävän hyödykekorin avulla varmistetaan edustavien tuotteiden ja palveluiden sisältyminen indeksiin.

Vuoden 2021 alussa hyödykekorista ja hintakeruusta poistettiin vähäisen kulutuksen takia seitsemän tuotetta, jotka ovat:

• Huivit ja kaulaliinat

• Naisten avokkaat

• Tapetti

• Tehosekoitin

• AV-laitteiden huolto ja korjaus

• Suolainen kahvileipä

• Pukukoru

Vuoden 2020 aikana kuluttajahintaindeksiin on saatu lisää massa-aineistoja, joilla pystytään korvaamaan perinteistä haastattelijakeruuta. Tämän muutoksen myötä kuluttajahintaindeksin laskennassa huomioidaan tammikuusta 2021 lähtien massa-aineistoihin perustuvia käyttötavaroiden hintatietoja. Entistä kattavampaa hinta-aineistoa pystyttiin ottamaan käyttöön seuraavista hyödykeryhmistä:

• Miesten ja naisten alusvaatteet ja yöasut, -sukat, sekä ompelutarvikkeet

• Asunnon huoltoon ja korjaukseen liittyvät materiaalit, kuten maalit ja lakat

• Valaisimet, taide- ja koriste-esineet, kodintekstiilit, lasitavarat ja astiat sekä kotitaloustarvikkeet

• Hoitolaitteet kuten verenpainemittari

• Yksityisajoneuvojen lisävarusteet ja voiteluaineet

• Pelit ja lelut, sisäliikuntavälineet sekä retkeily- ja ulkoiluvälineet

• Sekalaiset painotuotteet sekä sanoma- ja aikakauslehdet

• Kukat, kasvit ja puutarhatuotteet

• Henkilökohtaisen hygienian hoitoon tarkoitetut laitteet ja tuotteet

Otospohjainen käyntikeruu kuitenkin jatkuu ja se täydentää massa-aineistoista saatavia tietoja. Yritysten tietosuojan varmistamiseksi kuluttajahintaindeksissä käytettävän luokituksen tarkinta tasoa (7–numerotaso) on karkeistettu näiden käyttötavaroiden osalta.

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin 2015=100 painorakenne perustuu pääasiassa kansantalouden tilinpidon laskelmaan yksityisistä kulutusmenoista. Perinteisesti painorakenteen määrittelyssä käytetään tilinpidon vuositietoja, mutta tänä vuonna hyödynnetään nopeammin tuotettua neljännesvuosittaisiin tietohin perustuvaa arviota vuoden 2020 yksityisistä kulutusmenoista, koska koronaviruksen leviämisen rajoitustoimet ovat selkeästi vaikuttaneet yksityiseen kulutukseen. Yksityisen kulutuksen kokonaisarvo on jonkin verran vähentynyt viime vuonna, ja samalla kulutuksen rakenne on muuttunut päähyödykeryhmien välillä.

Tilinpidon yksityiset kulutusmenot jaotellaan käyttötarkoitusluokittain, joista kuluttajahintaindeksin painorakenteen määrittelyyn huomioidaan 4- ja 5-numeroiset käyttötarkoitusluokat. Alatasojen (6- ja 7-numeroiset luokat) painorakenne arvioidaan muiden luotettavien lähteiden pohjalta, kuten kulutustutkimuksen kulurakenteella, muilla Suomen virallisen tilaston tuottajan (SVT) tilastotiedoilla sekä keskusliikkeiden ja –järjestöjen myyntiaineistoilla.

Tuoreimman tiedon mukaan vuonna 2020 kokonaiskulutuksen arvo oli noin 105 miljardia euroa.

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2010 ja 2021, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuviossa 1 on kokonaiskulutuksen arvo-osuuksien vertailu päähyödykeryhmittäin vuosille 2005, 2015 ja 2021. Eniten muutosta on tapahtunut ryhmässä 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet. Ryhmän osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut kuudessa vuodessa 5,6 prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 ryhmän osuus kokonaiskulutuksesta oli 21,3% kun taas vuonna 2021 osuus on 26,9%.

Kuviossa kaksi esitetään yksityisen kulutuksen vuosikohtainen rakenne päähyödykeryhmittäin.

Kuvio 2. Vuoden 2021 painorakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Koronaviruksen rajoitustoimet vaikuttivat yksityiseen kulutukseen vuonna 2020. Tämä vaikutus on nähtävissä myös kuluttajahintaindeksin painorakenteessa vertailtaessa viime vuoden painorakennetta vuoden 2021 painorakenteeseen. Taulukossa 1 esitetään päähyödykeryhmittäin tämä vaikutus.

Taulukko 1. Kuluttajahintaindeksin painorakenteen muutos vuodesta 2020 vuoteen 2021

	2020	2021	Kulutuksen muutos, %
Kuluttajahintaindeksi	100,0	100,0
01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat	12,8	13,7	6,7
02 Alkoholijuomat ja tupakka	5,0	5,3	5,7
03 Vaatetus ja jalkineet	4,5	3,5	-21,6
04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet	24,9	26,9	8,0
05 Kalusteet, kotitalouskondet ja yleinen kodinhoito	5,1	5,5	8,8
06 Terveys	5,2	5,3	1,9
07 Liikenne	13,9	12,8	-8,1
08 Viestintä	2,6	2,8	6,7
09 Kulttuuri ja vapaa-aika	11,2	10,2	-8,8
10 Koulutus	0,4	0,5	29,1
11 Ravintolat ja hotellit	7,6	6,0	-21,3
12 Muut tavarat ja palvelut	7,4	7,5	1,7

Suurimmat pudotukset yksityisessä kulutuksessa ovat vuoden aikana tapahtuneet päähyödykeryhmissä: 03 Vaatetus ja jalkineet ja 11 Ravintolat ja hotellit, jossa yksityinen kulutus väheni runsaat 21 prosenttia. Hieman maltillisempi pudotus, 8-9 prosenttia, on havaittavissa ryhmissä 07 Liikenne ja 09 Kulttuuri ja vapaa-aika. Kotona oltiin aiempaa enemmän, joten yhdessäoloon ja omaan hyvinvointiin myös panostettiin aiempaa enemmän. Tämä näkyy elintarvikkeiden, alkoholijuomien sekä kodintavaroiden kulutuksen kasvuna.

Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitus-luokitus

Hyödykkeiden määrittelyssä käytetään vuonna 2016 käyttöön otettua hyödykeluokitusta (eCOICOP), joka perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen. EU ohjeistuksen mukaan hyödykkeet on jaettu 5-numerotason mukaisiin alaryhmiin, joiden avulla erotellaan palvelut ja tuotteet omiin hyödykeryhmiin. Suomen kansallinen luokitus tarkentaa EU:n luokitusta 6- ja 7-numeroisilla hyödykeryhmillä. Alajako päivittyy vuosittain, kun uusia hyödykkeitä otetaan hyödykekoriin tai poistetaan siitä. Tarkempi lista ja kuvaukset eCoicopin sisällöstä tarjolla Eurostatin Ramon metatietokannassa englanniksi.

Myös yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitetään vuosittain

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa 86 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 2. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuulumattomien kulutuserien arvo-osuudet Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2021

COICOP-koodi	Hyödyke/ryhmä	Paino KHI:ssä, o/o
04.6	Omistusasuminen	10,48
07.2.4.2.1.1	Ajoneuvovero	1,29
09.4.3	Rahapelit	1,43
12.5.2.0.1.2	Omakotitalon palovakuutusmaksu	0,10
12.6.2.1.1.2	Kulutusluottojen korot	0,93
12.7.0.1.1.2	Muut luvat	0,05
YKHIstä poistetut yhteensä		14,28

Taulukossa esitettyjen hyödykkeiden arvo-osuudet ovat pysyneet aikaisempaan vuoteen nähden jokseenkin samalla tasolla.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristiina Nieminen 029 551 2957, Hannele Markkanen 029 551 3358, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 19.2.2021