Menetelmäseloste: Alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta
Alueelliset kasvihuonekaasupäästöt on tuotettu alueperusteisesta (tuotantoperusteisesta) näkökulmasta allokoimalla kansallisen kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion tiedot alueille alueellisten aktiviteettitietojen perusteella. Päästöistä julkaistaan vain päästökaupan ulkopuoliset (non_ETS) päästöt, päästökauppaan kuuluvia (ETS) päästöjä ei julkaista tietojen luottamuksellisuussyistä. Alueperusteisesti lasketut alueelliset päästötiedot voivat erota merkittävästi käyttöperusteisesti (kulutusperusteisesti) lasketuista päästöistä. Menetelmällisesti alueperusteisessa laskennassa päästöt allokoituvat päästöjen tuotantopaikkakunnille, kun taas käyttöperusteisessa laskentamenetelmässä päästöt allokoituvat tuotteen kulutuspaikkakunnalle. Esimerkiksi kunnassa tuotetun kaukolämmön päästöt allokoituvat alueperusteisessa laskentamenetelmässä kokonaisuudessaan tuotantokunnalle, kun taas käyttöperusteisessa laskentamenetelmässä allokoidaan päästöt kunnille, joissa kaukolämpö kulutetaan. Käyttöperusteisesti alueellisia päästötietoja on Suomessa laskettu mm. Suomen ympäristökeskuksen ja CO2-raportin toimesta.
Energiasektori pl. kotimaan liikenne (1(-A3))
Energiateollisuus sekä teollisuus ja rakentaminen
Energiasektorin polttoperäiset päästöt energiateollisuuden, teollisuuden ja rakentamisen osalta perustuvat ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) tietoihin. VAHTI sisältää laitoskohtaiset tiedot ja laitoksen sijaintikunnan.
Asuinrakennusten lämmitys
Asuinrakennusten lämmityksen päästöt on allokoitu kunnille Tilastokeskuksen alueellisten kerrosalatietojen perusteella.
Muiden rakennusten lämmitys
Julkisten rakennusten ja maatalousrakennusten lämmityksen päästöt on allokoitu kunnille vuoden keskiväkiluvun perusteella.
Maatalouden kuivurit
Maatalouden kuivureiden aiheuttamat polttoperäiset päästöt on allokoitu kunnille Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) kunnittaisten viljelysmaan pinta-alatietojen perusteella.
Rakentamisen sekä maa- ja metsätalouden työkoneet
Rakentamisen sekä maa- ja metsätalouden työkoneiden päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämällä menetelmällä, jossa päästöt allokoituvat kunnille kunnittaisten päästökerrointen avulla.
Muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt
Muun polttoainekäytön päästöt sekä polttoaineiden haihtumapäästöt on allokoitu kunnille vuoden keskiväkiluvun perusteella. Myös menetelmä- ja määrittelyeroista johtuva eroavuus päästökauppasektorin kokonaispäästöissä Energiamarkkinaviraston ja Tilastokeskuksen tietojen välillä on huomioitu alueellisia tietoja tuotettaessa. Näiden vaikutus on jaettu kunnille vuoden keskiväkiluvun mukaan.
Kotimaan liikenne (1A3)
Liikenteen päästötiedot perustuvat Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmän (LIPASTO) tietoihin. Laskentajärjestelmä sisältää tiedot tie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenteen sekä työkoneiden ja maastoajoneuvojen osalta. Tiedot koskevat kotimaan liikennettä.
Lentoliikenne
Suomen siviililentoliikenteen päästöt on allokoitu lentokenttäkunnille FINAVIAN lentokenttäkohtaisen LTO-syklin (Landing and Take off Cycle) perusteella.
Tieliikenne
Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt saadaan VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmästä kunnittain.
Rautatieliikenne
Rautatieliikenteen päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämällä menetelmällä, jossa päästöt allokoituvat rataverkoston kunnille kunnittaisten päästökerrointen avulla.
Vesiliikenne
Vesiliikenteen päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämällä menetelmällä, jossa päästöt allokoituvat kunnille vesipinta-alojen perusteella. Kunnittaiset päästökertoimet on muodostettu erikseen rannikko- ja sisävesikunnille.
Työkoneet
Työkoneiden päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämällä menetelmällä, jossa päästöt allokoituvat kunnille kunnittaisten päästökerrointen avulla.
Teollisuusprosessien päästöt (2)
Teollisuuden prosessiperäiset päästöt (pl. F-kaasut ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt NMVOC-päästöistä) perustuvat ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) tietoihin. VAHTI sisältää laitoskohtaiset tiedot ja laitoksen sijaintikunnan.
Epäsuorat hiilidioksidipäästöt NMVOC-päästöistä
Epäsuorat hiilidioksidipäästöt NMVOC-päästöistä (non-methane volatile organic compounds, haihtuvat orgaaniset hiilivedyt pois lukien metaani) on allokoitu kunnille vuoden keskiväkiluvun perusteella.
F-kaasujen käyttö
F-kaasujen (HFC-yhdisteiden (fluorihiilivetyjen), PFC-yhdisteiden (perfluorihiilivetyjen) ja rikkiheksafluoridin) päästöt on allokoitu kunnille vuoden keskiväkiluvun perusteella.
Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö (3)
Liuottimien ja muiden tuotteiden käytön päästöt on allokoitu kunnille vuoden keskiväkiluvun perusteella. Päästötiedot on aggregoitu laskennassa luokkaan teollisuusprosessien päästöt (2).
Kotieläinten ruoansulatus (4A) ja lannankäsittely (4B)
Kotieläinten ruoansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt on allokoitu kunnille eläinmäärätietojen mukaan. Tiedot saadaan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (TIKE), Suomen turkistarhaajien keskusliitolta (STKL), Paliskuntain yhdistykseltä ja Suomen Hippos ry:ltä.
Viljelysmaiden maaperäpäästöt (4D)
Viljelysmaiden maaperäpäästöt (pl. kotieläinten lannan päästöt pelloilla ja laitumilla sekä orgaanisten peltojen viljelyn päästöt) on allokoitu kunnille Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) kunnittaisten viljelysmaan pinta-alatietojen perusteella.
Kotieläinten lanta pelloilla ja laitumilla
Päästöt kotieläinten pelloille levitetystä lannasta ja laidunnuksen myötä laitumille levinneestä lannasta on allokoitu kunnille eläinmäärätietojen mukaan.
Orgaanisten peltojen viljely
Orgaanisten peltojen viljelyn päästöt on allokoitu kunnille Maa- ja elintarviketalouden (MTT) ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) yhteisen maannostietokannan kunnittaisten pinta-alatietojen perusteella.
Niittojäännösten poltto pellolla (4F)
Peltoviljelyn niittyjäännösten polton päästöt on allokoitu kunnille Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) kunnittaisten viljelysmaan pinta-alatietojen perusteella. Päästötiedot on laskennassa aggregoitu luokkaan viljelysmaiden maaperäpäästöt (4D).
Kaatopaikkojen päästöt (6A)
Kaatopaikkojen päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kunnittaisten jätemäärätietojen perusteella.
Jäteveden puhdistus (6B)
Teollisuuden jätevedet
Teollisuuden jätevedenkäsittelyn päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kunnittaisten teollisuuden jätevesimäärätietojen perusteella.
Kunnalliset jätevedet
Yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kunnittaisten yhdyskuntien jätevesimäärätietojen perusteella. Haja-asutusalueen jäteveden käsittelyn päästöt on allokoitu maaseutumaisille kunnille (Tilastokeskuksen kuntaryhmitys) vuoden keskiväkiluvun perusteella.
Muut jätevedet
Kalanviljelyksen päästöt on allokoitu kunnille vuoden keskiväkiluvun perusteella.
Kompostointi (6D)
Jätteiden kompostoinnin päästöt on allokoitu kunnille Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kunnittaisten jätteiden kompostointimäärätietojen perusteella.
Lisätietoja Suomen kasvihuonekaasupäästöistä: http://www.stat.fi/tup/khkinv/suominir_2013.pdf
Päivitetty 16.5.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2012,
Menetelmäseloste: Alueellisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2012/khki_2012_2013-05-16_men_002.html