Etusivu > Tilastot > Kasvihuonekaasut > 2013 > Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden raportointi alkaa

Julkaistu: 12.2.2015

Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden raportointi alkaa

Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi, 2013-2020, on alkanut. EU:lla on pöytäkirjan alla yhteinen 20 prosentin vähennysvelvoite vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Tilastokeskuksen julkaiseman ennakon mukaan Suomen vuoden 2013 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 63,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. Päästöt kasvoivat noin prosentin edellisvuoteen verrattuna ja olivat 12 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990. Koko kasvihuonekaasupäästöjen aikasarja vuosille 1990-2013 on päivitetty vastaamaan muuttuneita raportointivaatimuksia. Tilastokeskus julkistaa tarkennetut päästötiedot 15. huhtikuuta 2015.

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuoden 1990 tasoon verrattuna

Kioton toisella velvoitekaudella (2013-2020) päästöjen ja velvoitteen laskenta on muuttunut uusien, kansainvälisesti sovittujen kasvihuonekaasupäästöjen arviointi- ja raportointiohjeiden takia. Verrattuna ensimmäiseen velvoitekauteen (2008-2012) Suomen päästötaso on noussut 1-4 prosenttia vuodesta riippuen. Päästötasoon vaikuttavat mm. muuttuneet kasvihuonekaasujen yhteismitallistamisessa käytetyt GWP (global warming potential) -kertoimet, päästöjen allokointi ja tehdyt menetelmämuutokset.

Kokonaispäästöt kasvoivat noin prosentin; energiasektorin päästöt nousivat 2 prosenttia, teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön sekä maatalouden päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla, jätesektorin päästöt vähenivät 5 prosenttia. Energiasektorilla kivihiilen käyttö lisääntyi, turpeen, öljyn ja maakaasun kulutus väheni.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin poistumat pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna noin 27 prosenttia ollen 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tätä sektoria ei sisällytetä kokonaispäästöihin.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sektoreittain

Suomen kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain. Päästöt miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavina määrinä. Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia

	1990	1995	2000	2005	2008	2009	2010	2011	2012	2013*
Päästöt yhteensä pl. LULUCF¹-sektori	71,6	72,0	70,1	69,6	71,3	67,6	75,9	68,3	62,5	63,2
Energiasektori	53,7	55,5	53,8	53,7	54,4	52,4	60,1	53,0	47,5	48,4
Energiateollisuus	19,1	24,1	22,1	21,9	24,2	25,3	30,6	24,7	20,7	22,0
Teollisuus ja       rakentaminen	13,7	12,4	12,3	11,7	11,1	8,7	10,2	9,9	8,7	8,7
Kotimaan liikenne	12,1	11,4	12,2	13,0	12,9	12,3	12,8	12,6	12,2	12,1
Muu energia ²	8,8	7,6	7,3	7,1	6,2	6,1	6,5	5,7	6,0	5,6
Teollisuusprosessit ja   tuotteiden käyttö	5,3	4,8	5,7	6,4	7,6	6,0	6,5	6,2	5,9	6,0
Teollisuusprosessit       (pl. F-kaasut ³)	5,2	4,8	5,1	5,5	6,2	4,5	4,7	4,6	4,4	4,4
F-kaasujen käyttö ³	0,1	0,1	0,6	0,9	1,4	1,5	1,8	1,6	1,5	1,6
Maatalous	7,6	6,9	6,6	6,5	6,5	6,6	6,7	6,5	6,5	6,5
Jätteiden käsittely	4,7	4,6	3,9	2,8	2,7	2,6	2,6	2,5	2,5	2,3
Epäsuorat CO2-päästöt	0,3	0,2	0,2	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1	0,1
LULUCF ¹-sektori	-15,8	-15,5	-24,5	-29,7	-26,9	-39,4	-26,7	-26,2	-27,9	-20,4
¹ LULUCF tarkoittaa maankäyttö, maankäytös muutos ja metsätalous -sektoria ² Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsä- ja kalatalous ja sektorin työkoneet, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt ³ F-kaasuilla tarkoitetaan fluorattuja kasvihuonekaasuja (HFC-, PFC-yhdisteet sekä SF6 ja NF3) * Ennakkotieto. GWP-kertoimien ja laskentaohjeiden muutosten myötä luvut eivät ole vertailukelpoisia aiemmin julkaistuihin lukuihin.

Suomen päästövähennysvelvoitteiden seuranta

EU:n yhteinen 20 prosentin päästövähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan alla on jaettu päästökauppaan kuuluvien ja sen ulkopuolisten päästöjen kesken. Se perustuu EU:n ilmasto- ja energiapaketin mukaisiin säädöksiin. Päästökaupan vähennysvelvoitteet määräytyvät päästökauppalain mukaan. Päästökaupparekisteriin ilmoitettujen päästötietojen perusteella EU:n komissio seuraa vähennysvelvoitteiden täyttymistä.

Päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentäminen on jäsenmaiden vastuulla ja perustuu EU:n taakanjakopäätöksessä sovittuihin velvoitteisiin. Suomen velvoite on vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjä 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuosien 2013-2020 välissä päästöjen on oltava niin kutsutulla tavoitepolulla tai sitä alhaisemmat. Tavoitepolku on lineaarinen ja sen alkupiste on vuosien 2008-2010 päästökaupan ulkopuolisten päästöjen keskiarvo ja loppupiste vuoden 2020 päästövähennystavoite. Tavoitepolku on vahvistettu 2012 tehdyn inventaariolähetyksen perusteella. Tavoitepolun määrittämisessä on otettu huomioon päästökaupan laajentuminen kaudella 2013-2020, mutta ei korjausta uusien ohjeiden vaikutuksesta päästöjen laskentaan.

Päästökaupan piiriin kuuluvat päästöt kasvoivat lähes 7 prosenttia vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna johtuen osittain päästökaupan laajentumisesta uusilla toiminnoilla. Päästökauppalain soveltamisala laajeni uuden päästökauppakauden alussa sen johdosta, että polttolaitoskäsite käsittää nyttemmin polttoaineiden polton kaikenlaisissa laitoksissa, eikä enää pelkästään sähkön- ja lämmöntuotannossa. Lisäksi soveltamisalaan tuli kokonaan uusia toimintoja, kuten esimerkiksi typpihapon, vety- ja synteesikaasun tuotanto.

Päästökaupan ulkopuoliset päästöt (mm. polttoaineiden käyttö rakennusten lämmityksessä, liikenne pl. lentoliikenne, maatalous, jätehuolto ja F-kaasujen käyttö) laskivat vuonna 2013 lähes 4 prosenttia edellisvuoteen nähden. Ne alittivat EU:n asettaman velvoitteen noin yhdellä prosentilla.

Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat jaoteltuna päästökauppaan kuuluviin ja sen ulkopuolisiin päästöihin vuosina 2005 ja 2008-2013 (milj. t CO2 ekv.). Negatiiviset luvut ovat kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä

	2005	2008	2009	2010	2011	2012	2013*	muutos, 2012-2013
PÄÄSTÖT YHTEENSÄ pl. LULUCF-sektori	69,6	71,3	67,6	75,9	68,3	62,5	63,2	0,7
Päästökauppaan kuuluvat päästöt ¹	33,1	36,2	34,4	41,3	35,1	29,5	31,5	2,0
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt ²	36,5	35,2	33,2	34,6	33,2	33,0	31,7	-1,3
Päästökaupan ulkopuoliset päästöt ilman kotimaan lentoliikenteen CO2–päästöjä	36,2	34,9	33,0	34,4	32,9	32,8	31,5	-1,2
LULUCF-sektori ³	-29,7	-26,9	-39,4	-26,7	-26,2	-27,9	-20,4	7,5
¹ Lähde: Energiavirasto. Vuonna 2013 päästökauppasektori laajentui uusilla toiminnoilla ² Sisältää myös kotimaan lentoliikenteen CO2-päästöt, vaikka kyseiset päästöt ovat EU:n sisäisen lentoliikenteen päästökaupan piirissä ³ Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori ei kuulu päästökaupan piiriin eikä taakanjakopäätöksen vähennysvelvoitteisiin * Ennakkotieto. GWP-kertoimien ja laskentaohjeiden muutosten myötä luvut eivät ole vertailukelpoisia aiemmin julkaistuihin lukuihin.

Kioton pöytäkirjan artiklat 3.3 ja 3.4

Kioton pöytäkirjan artiklan 3 kohtien 3 ja 4 mukaiset päästöt ja poistumat vaikuttavat velvoitteen täyttämiseen. Artiklan 3.3 mukaisista toimista (metsitys, uudelleenmetsitys, metsän hävitys) ja artiklan 3.4 mukaisesta metsänhoitotoimesta aiheutuvien nielujen ja päästöjen raportointi on pakollista Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella. Suomi ei valitse artiklan 3.4 mukaisten vapaaehtoisten toimien (viljelysmaan hoito, laidunmaan hoito, uudelleenkasvittaminen tai kosteikkojen ojitus ja uudelleenvettäminen) raportointia toisella velvoitekaudella.

Vuonna 2013 metsitys ja uudelleenmetsitys oli pieni nettonielu (-0,5 milj t CO2-ekv.), metsän hävitys nettopäästölähde (2,8 milj. t CO2-ekv.) ja metsänhoito merkittävä nettonielu (-46,1 milj. t CO2-ekv.).

Vuoden 2015 kansainväliset päästöraportoinnit

Vuosittaisten EU:lle sekä YK:n Ilmastosopimukselle ja sen alaiselle Kioton pöytäkirjalle tehtävien päästöraportointien lisäksi Suomen tulee 15.4.2015 mennessä toimittaa Ilmastosopimuksen sihteeristölle raportti, jonka perusteella vahvistetaan Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden sallittu päästömäärä. Sallitun päästömäärän raportoinnin sisältöä kuvataan tarkemmin kasvihuonekaasujen inventaarion seuraavan julkistuksen yhteydessä.

Päästöraportointi tehdään vuosittain sekä EU:lle (15.1. ennakkotiedot ja 15.3. lopulliset tiedot) että YK:lle (15.4.). Ne tehdään Ilmastosopimuksen sihteeristön kehittämää raportointiohjelmistoa käyttäen. Ohjelmisto uusittiin viime vuonna ja sen toiminnassa on ollut vakavia puutteita. Siksi päästötietojen raportointiaikataulu YK:n ilmastosopimukselle sekä EU:n komissiolle on lykkääntynyt. Lykkäyksien kestot eivät ole vielä tiedossa. Lykkäykset voivat vaikuttaa sallitun päästömäärän raportoinnin ajankohtaan ja Tilastokeskuksen julkistusaikatauluihin ja julkistusten sisältöön.

Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pia Forsell 029 551 2937, Riitta Pipatti 029 551 3543, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (247,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Kasvihuonekaasut (12.2.2015)

Menetelmäselosteet

• Kasvihuonekaasuinventaarion laskennan ja raportoinnin ohjeistus (12.2.2015)

Tietojen tarkentuminen

• Tietojen tarkentuminen (12.2.2015)

---

Päivitetty 12.2.2015