Julkaistu: 17.3.2022
Suomi täyttänyt kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteensa
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästöt 47,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (milj. t CO2-ekv.) olivat tarkastelukauden alhaisimmat. Suomi täyttää EU:n ja Kioton pöytäkirjan koko kautta 2013–2020 koskevat päästövähennysvelvoitteensa. Velvoitteiden täyttyminen varmistuu kansainvälisten tarkastusten ja nk. täsmäytyskauden jälkeen vuosien 2022–2024 aikana.
Päästökaupan ulkopuolisten päästöjen ero Suomelle määritettyyn EU:n taakanjakopäätöksen mukaiseen tavoitepolkuun vuosina 2013–2020 sekä näiden vuosien kumulatiivinen summa
Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuonna 2020 olivat 47,8 milj. t CO2-ekv. Maankäyttö, maankäytön muutokset sekä metsätalous (LULUCF) -sektorin päästöjen ja poistumien summaa eli nettonielua ei ole laskettu mukaan näihin kokonaispäästöihin. LULUCF-sektorin nettonielu oli -17,3 milj. t CO2-ekv. vuonna 2020. LULUCF-sektorin nettonielun huomioon ottaminen kokonaispäästöissä merkitsisi 30,5 milj. t CO2-ekv. päästöjä vuonna 2020. Nyt julkistetut kokonaispäästöt ilman LULUCF-sektoria laskivat 0,3 milj. t CO2-ekv. verrattuna joulukuussa 2021 julkistettuun ennakkotietoon. Lisätietoja julkistuksen katsauksesta , tietokantatauluista sekä revisiotaulusta .
Suomella on velvoitteita sekä EU:n taakanjakopäätöksen että Kioton pöytäkirjan mukaan kaudella 2013–2020.
EU:n taakanjakopäätöksessä on määritelty päästökaupan ulkopuolisille päästöille vuosittaiset kansalliset päästökiintiöt . Päästökiintiöt ovat tiukentuneet vuosittain, mutta edellisten vuosien tavoitepolun alitukset on saanut käyttää myöhempien vuosien ylityksiin. Suomen koko kauden erotus on tavoitepolun alittava ja tavoitteet saavutetaan. Nyt julkaistavien lukujen EU-tarkastus on meneillään ja mikäli lukuihin ei tule muutoksia, luvut vahvistetaan kevään 2022 aikana.
Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella (2013–2020) Suomen päästökaupan ulkopuoliset päästöt tulee rajoittaa 240,5 miljoonaan tonniin CO2-ekv. (nk. sallittu päästömäärä). Kioton pöytäkirjan velvoitteeseen vaikuttavat myös LULUCF-toimet (metsitys ja uudelleenmetsitys, metsänhävitys, metsänhoito). Eri LULUCF-toimet otetaan velvoitteessa huomioon erilaisia laskentasääntöjä käyttäen. Nyt julkaistujen tietojen perusteella Suomi tulee täyttämään myös Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa, mutta joutuu käyttämään tähän sallitun päästömäärän alituksesta saatavien yksiköiden lisäksi myös Kioton pöytäkirjan edelliseltä velvoitekaudelta yli jääneitä tai hankemekanismeista hankittuja päästöyksiköitä LULUCF-toimista aiheutuvan lisätaakan (nyt julkaistujen lukujen mukaan 5,9 milj. t CO2-ekv.) takia. Lisätietoja LULUCF-laskennasta Tieto ja trendit -artikkelista.
Lopulliset tiedot Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden velvoitteen täyttämiseen vaikuttavista päästö- ja poistumamääristä varmistuvat YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön koordinoiman kansainvälisen tarkastajaryhmän suorittaman tarkastuksen jälkeen. Tämän jälkeen Kioton pöytäkirjalle toimitetaan vielä nk. täsmäytyskauden raportti, jossa pöytäkirjan osapuolet raportoivat päästörekisteritietoihin perustuen, miten ovat velvoitteensa toteuttaneet. Täsmäytyskauden tarkastuksen jälkeen velvoitteen täyttäminen vahvistetaan. Tämä tapahtunee vasta vuoden 2023 lopulla tai vuonna 2024.
Lisätietoja EU:n ja Kioton pöytäkirjan velvoitteiden laskennasta ja niiden toteutumisesta on saatavilla julkistuksen katsauksesta .
Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden 2013–2020 velvoitteen toteutuminen (yksityiskohtaisemmat tiedot katsauksessa)
| Velvoitekausi 2013–2020 | ||
| milj. tonnia CO2–ekv. | ||
| Suomen sallittu päästömäärä | 240,5 | |
| Inventaarion mukaiset päästökaupan ulkopuoliset päästöt | 238,2 | |
| Toteutuneiden päästöjen ero sallittuun päästömäärään | -2,3 | |
| Artiklan 3.3 toimet (metsityksen ja uudelleenmetsityksen ja metsänhävityksen päästöjen ja poistumien summa) | 25,9 | |
| Artiklan 3.4 toimet (metsänhoito) 1) | -20,0 | |
| Artikloiden 3.3 ja 3.4 toimien yhteisvaikutus Suomen velvoitteeseen | 5,9 | |
| Sallitun päästömäärän alituksen ja artikloiden 3.3. ja 3.4 yhteisvaikutuksen summa 2) | 3,5 | |
| Edelliseltä kaudelta siirrettävissä olevat sallitun päästömäärän yksiköt 2) | -14,0 | |
| Hankemekanismeista hankitut yksiköt 2) | -12,9 | |
2) Kioton pöytäkirjan mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi Suomi joutuu käyttämään Kioton pöytäkirjan edelliseltä velvoitekaudelta yli jääneitä (AAU) tai toisella kaudella hankemekanismeista hankittuja päästöyksiköitä (CER ja ERU).
Tämä on viimeinen kauden 2013–2020 kasvihuonekaasujen päästöjen vähennysvelvoitteiden seurantaan liittyvä Tilastokeskuksen julkistus, mikäli EU- ja YK-tarkastukset eivät muuta raportoituja tietoja. Toukokuussa julkaistaan vuoden 2021 pikaennakkotiedot, jotka ovat ensimmäiset EU:n taakanjakoasetuksen ja Pariisiin sopimuksen vuoteen 2030 ulottuvien velvoitteiden mukaiset tiedot. Päästöjen ja poistumien raportoinnissa ohjeistus (mm. eri kaasujen vaikutusten yhteismitallistamisessa käytettävät GWP-kertoimet päivittyvät) ja velvoitteiden laskennan säännöt muuttuvat.
Lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario. Tilastokeskus
Lisätietoja: Pia Forsell +358 29 551 2937, Päivi Lindh +358 29 551 3778, Sini Niinistö (LULUCF) +358 29 551 2954, kasvihuonekaasut@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja
Julkaisu pdf-muodossa (397,9 kt)
- Katsaukset
-
- Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020 (17.3.2022)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Kasvihuonekaasut (17.3.2022)
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (17.3.2022)
Päivitetty 17.3.2022
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2022-03-17_tie_001_fi.html