Etusivu > Tilastot > Koulutuksen keskeyttäminen > 2005 > Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen

Laatuseloste: Koulutuksen keskeyttäminen

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan vuoden aikana tapahtunutta perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttämistä. Peruskouluissa keskeyttämistä kuvataan koulupudokastiedoilla, joihin sisältyvät oppivelvollisuutensa lukuvuoden aikana kokonaan laiminlyöneet sekä oppivelvollisuusiän ohittaneet, ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistiedot lukuvuodelta 2004–2005 on saatu seuraamalla syyskuussa 2004 opiskelleiden tilannetta syyskuussa 2005. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei suorittanut tutkintoa tuona aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi.

Keskeyttämisen laskemiseksi opiskelijoita on seurattu tietyssä loogisessa järjestyksessä, jossa tutkinnon suorittaminen on priorisoitu aina ennen opiskelua. Lähtökohtana on oppilaitos ja koulutus, jossa opiskelija opiskeli 20.9.2004. Tarkastelun edetessä vaiheittain saadaan tietoa esim. koulutusalaa ja koulutussektoria vaihtaneista sekä tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan keskeyttäneistä.

Tilaston keskeisin tarkastelukohde on koulutussektori:
- lukiokoulutus (nuorten opetussuunnitelman mukainen koulutus)
- ammatillinen koulutus (toinen aste, pääsääntöisesti nuorille suunnattu koulutus)
- ammattikorkeakoulukoulutus (ammattikorkeakoulututkinnot)
- yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot).

Tietoja on tuotettu myös muista näkökulmista, esimerkiksi oppilaitoksen, koulutusalan, opintoalan, maakunnan ja läänin mukaan.

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto on laadittu oppilaitosten Tilastokeskukselle ilmoittamien henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintotietojen perusteella. Tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Peruskoulun koulupudokastiedot on saatu kuntien Tilastokeskukselle ilmoittamista kouluittaisista tiedoista.

Tilastolain (23.4.2004/280) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen (TK-00-184-03) mukaan Henkilötilastot -toimintayksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta.

 

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistilasto perustuu henkilöpohjaisiin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt sähköisesti oppilaitoksilta. Peruskoulun koulupudokastiedot perustuvat Tilastokeskuksen kunnilta keräämiin kouluittaisiin tietoihin. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Perusasteen jälkeisessä koulutuksessa lukuvuoden 2004–2005 keskeyttämistilaston lähtökohtana on tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 20.9.2004. Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä poikkeaa kuitenkin kokonaisopiskelijamäärästä, sillä osa opiskelijoista on jouduttu poistamaan aineistosta mm. teknisistä syistä.

Vuoden 2004 kokonaisopiskelijamäärän ja keskeyttämistilastossa käytetyn opiskelijamäärän vertailu

	Opiskelijamäärä 2004	Opiskelijamäärä, josta keskeyttäminen on laskettu	Erotus 1)
Lukiokoulutus	120 531	106 657	13 874
Ammatillinen koulutus	230 823	119 063	111 760
Ammattikorkeakoulukoulutus	131 919	130 649	1 270
Yliopistokoulutus	173 974	146 101	27 873

1) Lukiokoulutuksessa erotuksesta 87 % selittyy aikuisten opetussuunnitelmaa noudattavien opiskelijoiden poistamisesta. Ammatillisessa koulutuksessa erotuksesta 96 % selittyy näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevien opiskelijoiden poistamisesta. Ammattikorkeakoulukoulutuksessa erotuksesta 48 % selittyy ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevien poistamisesta ja 44 % puutteellisen henkilötunnuksen omaavien opiskelijoiden poistamisesta. Yliopistokoulutuksessa erotuksesta 87 % selittyy lisensiaatintutkintokoulutuksessa, tohtorintutkintokoulutuksessa ja lääkärien erikoistumiskoulutuksessa olevien opiskelijoiden poistamisesta.

 

Keskeyttämistilaston laskennassa käytetyt opiskelijamäärät lukuvuodesta 2000-2001 lähtien

 

Ennen keskeyttämisen laskemista kokonaisopiskelijamäärästä on poistettu:

Henkilöt, joilla on puutteellinen henkilötunnus. Suuri osa heistä on ulkomaalaisia.

Syyskuussa 2004 opiskeleviksi ilmoitetut, jotka olivat suorittaneet ko. koulutuksen jo ennen syyskuuta 2004.

Vuosina 2004–2005 lakkautetut oppilaitokset, koska lakkautetun oppilaitoksen opiskelijoiden seurantatiedot häviävät.

Lukiokoulutus

Tilasto sisältää vain päivälukiokoulutuksen. Joukosta on poistettu ne henkilöt, jotka oppilaitoksen ilmoituksen mukaan noudattavat aikuisten opetussuunnitelmaa. Lisäksi on poistettu ne henkilöt, jotka opiskelevat oppilaitoksissa, jotka ylioppilastutkintorekisterissä on määritelty ns. aikuislukioiksi.

Ennen vuotta 1999 lukio-opintonsa aloittaneet on poistettu tilastosta. Pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla.

Toisen asteen ammatillinen koulutus

Tilasto sisältää ammatillisen koulutuksen toisen asteen, ei opisto- eikä ammatillista korkea-astetta.

Perusjoukosta on lisäksi poistettu:

näyttötutkintoon valmistava koulutus (näyttötutkinto suoritetaan erillään koulutuksesta)

 oppisopimuskoulutus (näyttötutkinto suoritetaan erillään koulutuksesta)

työvoimapoliittinen koulutus

ammatilliset erityisoppilaitokset (kaikki opiskelijat eivät suorita koko tutkintoa)

ennen vuotta 1999 opintonsa aloittaneet (pääsääntöisesti heidän ei pitäisi enää olla oppilaitoksen kirjoilla).

Ammattikorkeakoulukoulutus

Tilasto ei sisällä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

Vuodesta 2002 lähtien ammattikorkeakoulukoulutuksen luvuissa ovat mukana myös poissaoleviksi ilmoittautuneet uudet opiskelijat. Tämä on voinut vaikuttaa keskeyttämisten määriin.

Yliopistokoulutus

Tilasto sisältää alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat. Luvuissa ei ole mukana lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa eikä lääkärien erikoistumiskoulutusta suorittavia. Lukuvuoden 2002–2003 keskeyttämistiedot eivät sisällä Taideteollista korkeakoulua eivätkä lukuvuoden 2004–2005 tiedot Svenska handelshögskolania, sillä keskeyttämistä ei ole voitu laskea puutteellisten opiskelijatietojen vuoksi.

Yliopistokoulutus poikkeaa muista koulutuksista tällä tavoin lasketussa keskeyttämisessä. Koska koulutukselle ei ole määritelty normipituutta samalla tavalla kuin muissa koulutuksissa, opiskelija voi olla yliopiston kirjoissa hyvinkin pitkään. Mukana voi olla todellisuudessa opintonsa keskeyttäneitä.

Yliopistojen opiskelijamäärätieto on vuodesta 2003 lähtien 20.9. tilanteen mukainen (aiemmin 31.12.). Tiedusteluajankohdan muutos on todennäköisesti lisännyt keskeyttämisten määrää, sillä ilmoittautumisajoista huolimatta osa opiskelijoista on ilmoittautunut vasta tiedusteluajankohdan jälkeen.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Mikäli oppilaitosten ilmoittamissa tiedoissa on puutteellisuuksia, ne yleensä vaikuttavat perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoihin lisäämällä keskeyttämisten määrää. Onkin todennäköistä, että yhteen lasketut keskeyttämisluvut ovat todellisuutta hieman suurempia.

Taulukoissa perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttämistietoja ei ole ilmoitettu alle 45 opiskelijan ryhmistä (esim. oppilaitoksittaisissa taulukoissa alle 45 oppilaan oppilaitoksista). Nämä tiedot ovat kuitenkin mukana kaikissa kokonaismäärissä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Keskeyttämistilastoaineisto on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät noin 16 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Peruskoulun koulupudokastiedot ilmestyvät noin viisi kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen Internet-sivuilla ja Oppilaitostilastot -julkaisuissa. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Oppilaitostilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy Tilastokeskuksen käsitetietokannasta ja Oppilaitostilastot-julkaisuista. Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

 

Perusasteen jälkeistä koulutusta koskevan keskeyttämistilaston laatiminen on aloitettu lukuvuodesta 2000–2001 alkaen. Jonkin verran eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa tapahtuneet muutokset ja tilastoaineiston laadun paraneminen. Peruskoulun koulupudokastietoja on saatavissa lukuvuodesta 1999–2000 alkaen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

---

Päivitetty 9.8.2011