Julkaistu: 31.8.2016
Kulttuuritoimialojen työllisyys kohentui hieman vuonna 2015
Kulttuuritoimialojen työllisyys kasvoi vuonna 2015 noin kolme prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 toimialojen työllisyys on kuitenkin heikentynyt yli kuusi prosenttia.
Kulttuuritoimialoilla oli työllisiä vuonna 2011 keskimäärin noin 121 000 ja vuonna 2015 lähes 113 600.
Myös kulttuuriammateissa toimivien työllisyys on kohentunut yli kaksi prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Kulttuuriammateissa toimi vuonna 2015 yli 131 000 työllistä. Kulttuuriammateissa toimivien työllisten lukumäärä on kehittynyt tasaisemmin kuin kulttuuritoimialojen työllisten ja kasvua vuodesta 2011 vuoteen 2015 oli noin kolme prosenttia. Kuviossa 2 näytetään eräiden kulttuuriammattien työllisten lukumäärät vuosina 2011-2015.
Kuvio 1. Kulttuuriammattien ja -toimialojen työlliset vuodesta 2011 vuoteen 2015
Kulttuurin toimialoilla työskentelee myös muita kuin kulttuuriammateissa toimivia henkilöitä. Kulttuuriammateissa toimivia henkilöitä voi työllistyä muilla kuin kulttuurin toimialoilla ja he työskentelevät myös usein itsensätyöllistäjinä ja apurahojen turvin.
Kuvio 2. Eräiden kulttuuriammattien työllinen työvoima 2011-2015
Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74 -vuotiaan väestön toiminnasta.
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskeviin asetuksiin (577/98, 2257/2003 ja 430/2005). Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta löytyy tarkempi kuvaus osoitteesta: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/EU_labour_force_survey .
Lähde: Kulttuuritilasto 2015, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (326,2 kt)
- Katsaukset
-
- 1. Kulttuurityöllisyys työvoimatutkimuksen mukaan (31.8.2016)
- 2. Kulttuuriammateissa päätyössä toimivat työssäkäyntitutkimuksen mukaan (31.8.2016)
- 3. Kulttuurin rajaus aineistoista (31.8.2016)
- 4. Aineisto ja luokitukset (31.8.2016)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
- Laatuselosteet
Päivitetty 31.8.2016
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/klt/2015/01/klt_2015_01_2016-08-31_tie_001_fi.html