Julkaistu: 31.8.2018
Kulttuuriammateissa ja –toimialoilla työskentelevien lukumäärä pysyi lähes edellisvuoden tasolla
Kulttuuritoimialoilla työskenteli vuonna 2017 lähes 110 000 henkilöä. Toimialojen työllisyys on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla, mutta on vuodesta 2011 vähentynyt noin kymmenen prosenttia.
Kulttuuriammateissa toimi vuonna 2017 noin 127 000 henkilöä, lähes yhtä monta kuin vuonna 2011.
Kulttuuritoimialojen ja –ammattien työllisyys 2011 - 2017
Lähde Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kulttuuriammateissa toimivista huomattavan suuri osuus työskenteli yrittäjinä. Palkansaajina työskenteli 72 prosenttia ja yrittäjinä 28 prosenttia, kun muissa ammateissa vastaavat osuudet olivat, 88 ja 12 prosenttia.
Muusikoista, laulajista ja säveltäjistä lähes puolet työskenteli yrittäjinä. Muista suurista ammattiryhmistä graafisista ja multimediasuunnittelijoista 43 prosenttia ja toimittajista ja kirjailijoista sekä arkkitehdeistä noin kolmasosa työskenteli yrittäjinä (Työllinen työvoima kulttuuriammateissa työnantajasektorin mukaan,).
Pysyvä työsuhde kulttuuriammateissa toimivilla oli vain 60 prosentilla kun vastaava osuus muissa ammateissa toimivilla on 74. Ero selittyy yrittäjien suurella osuudella. Määräaikaisena toimi 12 prosenttia kulttuuriammateissa toimivista ja loput yrittäjinä.
Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa vuonna 2017
Lähde: Työvoimatutkimus
Osa-aikatyössä oli kulttuuriammateissa toimivista 22 prosenttia, kun muissa ammateissa toimivista osa-aikatyötä teki vain 16 prosenttia.
Kulttuuriammateissa toimivien työ on usein projektiluonteista pätkätyötä, ja myös useat samanaikaiset työpaikat ovat tavanomaisia. Useampi kuin yksi työpaikka oli kulttuuriammateissa toimivista noin 11 prosentilla ja muissa ammateissa toimivista lähes 6 prosentilla vuonna 2017.
Keskimääräinen viikkotyöaika on kulttuuriammateissa päätyössä toimivilla hieman lyhyempi kuin muissa ammateissa toimivilla. Se oli kulttuuriammateissa toimivilla 33 tuntia ja muissa ammateissa toimivilla lähes 36 tuntia.
Sekä kulttuuriammateissa, että -toimialoilla on miehiä ja naisia kokonaistasolla lähes yhtä paljon.
Miesvaltaisia ammatteja ovat mm. myynti- ja markkinointijohtajat, lähetys- ja audiovisuaaliteknikot, soittimien tekijät ja virittäjät, lasinpuhaltajat, -leikkaajat, -hiojat, ja –viimeistelijät, kaivertajat, etsaajat, painajat, jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekijät.
Naisvaltaisia ammatteja ovat mm. arkisto- ja kirjastotyöntekijät, sisustussuunnittelijat, tanssitaiteilijat ja koreografit sekä taito- ja taideaineiden opettajat (Työllinen työvoima kulttuuriammateissa sukupuolen mukaan) .
Toimialoista mm. sanomalehtien ja muiden lehtien painaminen oli miesvaltainen, kääntäminen ja tulkkaus puolestaan naisvaltainen toimiala.
Kulttuuriammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja. Korkea-asteen koulutus oli kulttuuriammateissa toimivista 64 prosentilla, kun osuus muissa ammateissa oli vain 44 prosenttia. Keskiasteen koulutus oli 28 prosentilla kulttuuriammattien työllisistä. Perusasteen jälkeistä koulutusta ei ollut hankkinut 8 prosenttia.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta.
Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2017, %
Lähde: Työvoimatutkimus
Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työvoima ja työttömyysaste
Kulttuurialan tutkinnon suorittanut työvoima on kasvanut vuodesta 2000 yli kaksinkertaiseksi ja oli 84 167 vuonna 2016. Myös kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus koko tutkinnon suorittaneesta työvoimasta on vuodesta 2000 vuoteen 2016 kasvanut 2,1 prosentista 3,7 prosenttiin.
Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen on pitkään ollut korkeampi kuin kaikkien koulutusalojen keskimääräinen työttömyysaste (Kulttuuritilaston talulukkopalvelu, Taulukko 11.6.) .
Kulttuurialan ja kaikkien koulutusalojen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste vuoden kuluttua valmistumisesta 2000-2016
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilasto
Vuonna 2017 taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli 7 144 kun vuonna 2000 heitä oli vain 3 214. Kaikista työttömistä työnhakijoista taidealan ammattilaisia oli 2,3 prosenttia. Peräti 36 prosenttia työttömistä taidealan ammattien työnhakijoista oli kuvataiteilijoita (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.7 ).
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista
Kulttuurialan ammattiryhmien ansiot
Yksityisellä sektorilla oli vuonna 2017 yli 30 000 kulttuurialan ammateissa toimivaa. Yli 6 000 euron kuukausiansioille ylsivät mainos- ja tiedotusjohtajat. Miehet ansaitsivat keskimäärin 6 413 ja naiset 6 237 euroa. Heikoimmat ansiot, 2 431 euroa oli gallerioiden, museoiden ja kirjastojen teknisillä työntekijöillä (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.9) .
Kuntasektorilla työskenteli 6 067 henkilöä kulttuurialan ammateissa vuonna 2017. Kuntasektorilla keskimääräinen säännöllinen kuukausiansio oli 3 036 euroa, miehillä 3 458 ja naisilla 2 943 euroa. Kulttuuriammateista eniten ansaitsivat teatterinjohtajat, keskimäärin 5 144 euroa. Myös kaupunginarkkitehdit pääsivät yli 5 000 euron ansioihin. Alle kahden tuhannen euron ansioille jäivät museoapulaiset, jotka ansaitsivat keskimäärin 1 875 euroa (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.8) .
Lähde: Kulttuuritilasto 2017, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (272,7 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
Päivitetty 31.8.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/klt/2017/01/klt_2017_01_2018-08-31_tie_001_fi.html