Julkaistu: 10.6.2020
Kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä kasvoi vielä vuonna 2019
Työllisyyskehitys oli vuonna 2019 suotuisa niin kansantaloudessa kuin kulttuurialoillakin. Kulttuuritoimialojen työllisyys oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2019 noin 118 820 (95 %:n luottamusväli +- 3 300). Kasvua edellisvuodesta oli 1,6 prosenttia (Kuvio 1).
Kuvio 1. Kulttuuritoimialoilla ja –ammateissa päätyössä toimivien työllisyys 2011 – 2019
Lähde Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.
Päätyö on työllisen ainoa tai pääasiallinen ansiotyö. Jos työpaikkoja on useita, päätyö on yleensä se, johon käytetään eniten aikaa tai josta ansiotulot ovat suurimmat. Pää- ja sivutyön määrittely perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.
Kulttuuriammateissa toimivista huomattavan suuri osuus työskenteli yrittäjinä. Palkansaajina työskenteli 72 prosenttia ja yrittäjinä 28 prosenttia, kun muissa ammateissa osuudet olivat 87 ja 13 prosenttia (Kuvio 2).
Pysyvä työsuhde kulttuuriammateissa toimivilla oli vain 60 prosentilla, kun vastaava osuus muissa ammateissa toimivilla oli 73. Ero selittyy yrittäjien suurella osuudella. Määräaikaisena toimi 12 prosenttia kulttuuriammateissa toimivista ja loput 28 prosenttia yrittäjinä.
Kuvio 2. Työsuhteen pysyvyys kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivilla vuonna 2019
Osa-aikatyö oli kulttuuriammateissa huomattavasti yleisempää kuin muissa ammateissa. Se oli 24 prosentilla kulttuuriammateissa toimivista, kun muissa ammateissa osa-aikatyötä teki vain 17 prosenttia.
Kulttuuriammateissa toimivien työ on usein projektiluonteista pätkätyötä ja myös useat samanaikaiset työpaikat ovat tavanomaisia. Useampi kuin yksi työpaikka oli kulttuuriammateissa toimivista noin 10 prosentilla ja muissa ammateissa toimivista noin kuudella prosentilla vuonna 2019.
Keskimääräinen viikkotyöaika on kulttuuriammateissapäätyössä toimivilla hieman lyhyempi kuin muissa ammateissa toimivilla. Se oli kulttuuriammateissa toimivilla 33 tuntia ja muissa ammateissa toimivilla lähes 35 tuntia.
Sekä kulttuuriammateissa, että -toimialoilla on miehiä ja naisia kokonaistasolla lähes yhtä paljon. Kulttuuritoimialoilla naisia oli noin 52 prosenttia vuonna 2019 ja kulttuuriammateissa lähes 57 prosenttia.
Miesvaltaisia ammatteja ovat mm. myynti- ja markkinointijohtajat (miehiä 74 prosenttia vuonna 2017), lähetys- ja audiovisuaaliteknikot (72 prosenttia), painajat (78 prosenttia), jälkikäsittelijät ja sitomotyöntekijät (64 prosenttia).
Naisvaltaisia ammatteja ovat mm. arkisto- (70 prosenttia) ja kirjastotonhoitajat (81 prosenttia ) ja museoalan erityisasiantuntijat (77 prosenttia), sisustussuunnittelijat (85 prosenttia), tanssitaiteilijat ja koreografit (71 prosenttia) sekä taito- ja taideaineiden opettajat (70 prosenttia) ( Työllinen työvoima kulttuuriammateissa sukupuolen mukaan ).
Kulttuuriammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja. Korkea-asteen koulutus oli kulttuuriammateissa toimivista 64 prosentilla, kun osuus muissa ammateissa oli vain 44 prosenttia. Toisen asteen koulutus oli 30 prosentilla kulttuuriammattien työllisistä ja lähes 45 prosentilla muissa ammateissa toimivilla. Perusasteen jälkeistä koulutusta ei ollut hankkinut runsaat viisi prosenttia kulttuuriammateissa toimivista (Kuvio 3).
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työssäkäyntitilastosta
Kuvio 3. Kulttuuri- ja muissa ammateissa päätyössä toimivien koulutusastejakauma 2019 %
Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen
Tilastokeskus on uudistanut kulttuurialan koulutuksen tilastointia. Luokittelu perustuu kansallisesta koulutusluokituksesta 2016 (https://stat.fi/fi/luokitukset/koulutus/) valittuun kokonaisuuteen. Aiemmin kulttuuritilastojen taulukoissa käytettiin opetushallinnon koulutusalaluokitusta (ks. tarkemmin Kulttuurialan koulutus ).
Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen on pitkään ollut korkeampi kuin kaikkien koulutusalojen keskimääräinen työttömyysaste ( Kulttuuritilaston tietokantataulukko ) .
Kuvio 4. Kulttuurialalta ja kaikilta koulutusaloilta valmistuneiden työttömyysaste vuosi valmistumisen jälkeen 2010-2018 (%)
Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot
Vuonna 2019 taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 6 047, noin 2,7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikista työttömistä työnhakijoista taidealan ammattilaisia oli 2,5 prosenttia. Kuvataiteilijoita oli 37 prosenttia kaikista työttömistä taidealan ammattien työnhakijoista.
Vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen keskiarvo taidealojen työttömistä työnhakijoista oli yhteensä 6 929, näistä 261 oli lomautettuina. Eniten vuoteen 2019 verrattuna lisääntyi kuvataiteilijoiden työttömyys, joka kasvoi 228:lla työttömällä tai lomautetulla. Muusikoilla työttömien määrä kasvoi 165:llä ja näyttämötaiteilijoilla 121:llä ( Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.7 ).
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen koulutustilastoista ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista.
Kulttuurialan ammattiryhmien ansiot
Yksityisen sektorin kokoaikaisia kuukausipalkkaisia oli Palkkarakennetilaston mukaan 733 540 vuonna 2018. Kulttuurialan ammateissa palkansaajia oli lähes 31 900, yli neljä prosenttia.
Yli 6 600 euron ansioille ylsivät kulttuurialan ammateissa toimivat mainos- ja tiedotusjohtajat. Miehet ansaitsivat keskimäärin runsaat 6 700 ja naiset 6 500 euroa. Heikoimmat ansiot, noin 2 436 euroa, oli gallerioiden, museoiden ja kirjastojen teknisillä työntekijöillä (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.9 ).
Kuntasektorilla työskenteli vuonna 2019 noin 357 760 henkilöä, joista noin 5 300 toimi kulttuurialan ammateissa. Kuntasektorilla keskimääräinen säännöllinen kuukausiansio oli noin 3 180 euroa. Kuntasektorin kulttuurialan ammateissa se oli keskimäärin noin 2 840 euroa. Eniten ansaitsivat teatterinjohtajat, keskimäärin lähes 5 500 euroa. Myös kaupunginarkkitehdit pääsivät lähes 5 280 euron ansioihin. Alle kahden tuhannen euron ansioille jäivät museoapulaiset, jotka ansaitsivat keskimäärin 1 970 euroa (Kulttuuritilaston taulukkopalvelu, Taulukko 11.8) .
Kansalliseen tulorekisteriin perustuvan ennakkoestimaatin mukaan palkansaajille maksetut veronalaiset palkkatulot supistuivat huhtikuussa 2020 työpäiväkorjattuna edellisvuoteen nähden 4,3 prosenttia. Mikäli tulojen muutosta tarkastellaan ilman kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä, pudotus oli 3,9 prosenttia.
Palkansaajille koko taloudessa maksettavat veronalaiset palkkatulot olivat huhtikuussa 2020 noin 7,1 miljardia euroa. Vuoden 2019 huhtikuussa vastaava summa oli 320 miljoonaa enemmän. Yksittäisten toimialojen osalta suurin pudotus tapahtui majoituksessa ja ravitsemuksessa, jossa palkkatulojen ennakoidaan supistuneen 34 prosenttia. Myös toimialalla R: ”Taiteet, viihde ja virkistys” kyyti on ollut kylmää. Pudotusta oli noin 17 prosenttia (Tieto & Trendit blogi: Palkkatulot pienenivät huhtikuussa 2020 – tulorekisteri tositoimissa ).
Lähde: Kulttuuritilasto 2019, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa Weckström 029 551 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (316,1 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
Päivitetty 10.6.2020
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/klt/2019/01/klt_2019_01_2020-06-10_tie_001_fi.html