Etusivu > Tilastot > Kulttuurin satelliittitilinpito > 2014 > Kulttuurialojen työllisyys putosi selvästi ja alan osuus kulutuksesta pieneni edelleen vuonna 2014

Julkaistu: 21.10.2016

Kulttuurialojen työllisyys putosi selvästi ja alan osuus kulutuksesta pieneni edelleen vuonna 2014

Kulttuurin rooli taloudessa laski edelleen hieman, ja sen osuus vuoden 2014 bruttokansantuotteesta oli 2,9 prosenttia, kun vuotta aiemmin osuus oli 3,0 prosenttia. Laskeva suuntaus oli näkyvissä sekä tuotannossa, kulutuksessa että erityisesti työllisyydessä. Merkittävänä poikkeuksena oli peliala, joka kasvoi voimakkaasti myös vuonna 2014. Suurin osa pelialan toiminnasta jää varsinaisen kulttuurisatelliitin rajausten ulkopuolelle, mutta koko pelialasta on tehty tähän julkistukseen erilliset laskelmat.

Kulttuuritoimialojen %-osuus kansantaloudesta 2008-2014

Vaikka käypähintaisesti mitattuna kulttuurin arvonlisäys oli vuonna 2014 samalla tasolla kuin vuonna 2013, kulttuurin osuus koko talouden arvonlisäyksestä on entisestään hieman pienentynyt, sillä koko talouden arvonlisäys kasvoi. Useimmissa toimialaryhmissä arvonlisäys on joko ennallaan tai jonkin verran pienentynyt, mutta pientä kasvua näkyi elävän kulttuurin aloilla sekä radio- ja tv-toiminnassa.

Vuonna 2014 kulttuurin yhteenlaskettujen kulutusmenojen osuus kaikista kulutusmenoista aleni hieman. Kaikkiaan yksityiset kulutusmenot kasvoivat jonkin verran, mutta kotitalouksien kulttuuriin käyttämä summa pieneni, jolloin myös kulttuurin osuus kulutuksesta pieneni. Kulttuurin osuus julkisista kulutusmenoista pysyi ennallaan.

Kulttuurin osuus työllisyydestä oli 3,5 prosenttia vuonna 2014. Kulttuurin osuus työllisyydestä on selvästi korkeampi kuin sen osuus arvonlisäyksestä tai tuotoksesta, jotka molemmat olivat 2,9 prosenttia vuonna 2014. Kulttuurin työvoimavaltaisuuteen vaikuttavat muun muassa suhteellisen matala palkkataso, osa-aikaisuus sekä suuria voittoja tuottavien isojen yritysten puuttuminen. Huolestuttavaa on, että kulttuuritoimialojen työllisten määrä on laskenut absoluuttisesti melkein jatkuvasti vuodesta 2008 alkaen, ja vuonna 2014 lasku oli erityisen suurta. Sama suuntaus on näkynyt Tilastokeskuksen jo aiemmin julkaisemassa, kulttuuritoimialojen työllisyyttä kuvaavassa tilastossa.

Kulttuurista toimintaa on perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä eivätkä useimmat alan toimijat edes kuvittele rikastuvansa toiminnallaan. Kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi myös huonoina aikoina, vaikka sitten ilman voittoa. Pitkään jatkunut talouden taantuma kuitenkin näkyy sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa – kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja, kun talous on tiukalla.

Laskusuuntauksesta huolimatta kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä sen osuus kulutuksesta on kuitenkin noin 6 prosenttia ja työllisistä 3,5 prosenttia.

Peliala kasvaa kohisten – ja jää suurimmaksi osaksi kulttuurisatelliitin ulkopuolelle

Kulttuurisatelliitin ohessa Tilastokeskuksessa on laskettu myös paljon julkisuutta saaneen pelialan kokonaiskehitys 2008-2014. Peliala voidaan – ainakin laajasti ymmärrettynä – katsoa kulttuuriin kuuluvaksi, mutta suurin osa pelinkehittäjäyrityksistä toimii tietokoneohjelmoinnin toimialalla, jota ei oteta mukaan kulttuurisatelliittiin laskelmiin. Pelialan vuonna 2013 alkanut hurja kasvu jatkui myös vuonna 2014 – toki pääasiassa muutaman yksittäisen yrityksen kautta.

Jos pelialan yritykset kuuluisivat kulttuurisatelliittiin, kulttuurin arvonlisäys olisi vuonna 2014 reilut 10 prosenttia suurempi kuin nykyisellä rajauksella ja myös kulttuurin osuus BKT:stä kasvaisi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kulttuuritoimialan työllisyyteen pelialan yrityksillä ei olisi merkittävää vaikutusta, vaan työllisyys laskisi silloinkin selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Koko talouden kannalta pelialalla ei kuitenkaan – ainakaan vielä – ole suurta merkitystä, vaikka sen osuus bruttokansantuotteesta onkin lähes tuplaantunut noin 0,2 prosentista 0,4 prosenttiin.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 –menetelmän mukaisina vuosilta 2008-2014.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.

Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (226,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Kulttuurialojen arvonlisäykset (%) - EKT 2010 (21.10.2016)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Kulttuurin satelliittitilinpito (21.10.2016)

---

Päivitetty 21.10.2016