Kulttuurin osuus taloudesta pieneni edelleen vuonna 2019

Kulttuurisatelliitin uusimpien laskelmien mukaan kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2019 oli 3,1 prosenttia (3,3 prosenttia vuonna 2018). Laskelmat laaditaan näinkin pitkällä viiveellä siksi, että ne tehdään vasta sen jälkeen, kun kansantalouden tilinpidon laskelmat on laadittu tarkimmalla tasolla. Nyt laaditut laskelmat jatkavat aiempaa aikasarjaa.

Kulttuurisatelliitin mukaan sekä tuotoksen että arvonlisäyksen osuus BKT:stä oli hieman yli 3 prosenttia vuonna 2019. Käypähintaisesti katsottuna sekä kulttuurin tuotos että arvonlisäys pienenivät hieman, ja kun koko talouden tasolla sekä tuotos että BKT kasvoivat selvästi, niin kulttuurin osuus pieneni. Arvonlisäys kuitenkin muuttui kulttuuritoimialojen välillä eri tavoin – kasvua oli erityisesti taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnassa, kun taas eniten laskua oli elokuvissa, videoissa ja tietokonepeleissä sekä huvipuistojen ja muun viihteen ja virkistyksen toimialoilla.

Kulttuuritoimialojen prosenttiosuus kansantaloudesta 2008-2019

Vuonna 2019 kulttuurin yhteenlaskettujen kulutusmenojen osuus kaikista kulutusmenoista laski edelleen. Julkisyhteisöjen kulutusmenot kulttuuriin nousivat hieman, kun taas yksityiset kulutusmenot laskivat hieman, ja yhteenlaskettuna kulttuurin kulutusmenot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kun koko talouden kulutusmenot yhteenlaskettuna kasvoivat, kulttuurin osuus kulutusmenoista pieneni ollen nyt 4,2 prosenttia (4,3 prosenttia vuonna 2018).

Kulttuurin osuus työllisyydestä oli kulttuurisatelliitin mukaan 3,0 prosenttia vuonna 2019. Kulttuurisatelliitissa huomioidaan työlliset laskelmassa mukana olevilta toimialoilta, riippumatta työtehtävistä, kun taas kulttuuritilastoissa työllisyyttä katsotaan sekä ammateittain että toimialoittain. Kulttuuritilastoissa näkyy työllisyyden kasvua vuonna 2019, kun taas satelliittilaskelman mukaan kulttuuritoimialojen työllisten määrä olisi käytännössä pysynyt ennallaan ja osuus työllisistä olisi laskenut suhteessa koko talouden työllisiin, kun työllisen määrä koko taloudessa on kasvanut. Palkkasummaan perustuva arvio työllisyydestä saattaa aliarvioida henkilömääriä, mikäli työt ovat osa-aikaisia, matalapalkkaisia tai pätkätöitä, mikä on varsin tyypillistä kulttuurialalla. Vuodesta 2008 asti jatkunut kulttuuritoimialojen työllisten määrän laskeva trendi ei näyttäisi kulttuurisatelliittilaskelmissa vieläkään muuttuneen.

Kulttuurista toimintaa on perinteisesti pidetty eräänlaisena suhdanteita tasapainottavana tekijänä, jonka rooli yleensä jonkin verran nousee laman aikana, sillä siihen sisältyy paljon pysyviä elementtejä. Voittoa tavoittelemattoman ja julkisen toiminnan osuus on merkittävä, eikä taloudellisen voiton maksimointi ole aina ensisijaista. Kulttuuria tuotetaan sen itsensä vuoksi, vaikka sitten ilman voittoa. 2010-luvun alkupuolen taantuma näkyi kuitenkin sekä kulttuurin tuottamisessa että sen kuluttamisessa – kulttuurinkin osalta ihmiset pyrkivät etsimään edullisempia vaihtoehtoja silloin kun talous on tiukalla – eikä kulttuuriin käytetty rahamäärä ole juurikaan lähtenyt nousuun, vaikka talous muuten on kasvanut. Vuonna 2020 alkanut pandemia tulee todennäköisesti näkymään myös kulttuurisatelliittilaskelmissa tulevina vuosina, vaikka menetelmä onkin hieman karkea eikä tavoita kaikkia yksityiskohtia muutoksista.

Vaikka kulttuurin osuus taloudessa on ollut pitkällä aikavälillä laskeva, kulttuurilla on edelleen varsin merkittävä rooli kansantaloudessa, sillä sen osuus kulutuksesta on kuitenkin reilut neljä prosenttia ja työllisistä kolme prosenttia.

Kulttuurin satelliittitilinpito on tilasto, joka kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä kansantalouden tilinpidon käsitteitä ja menetelmiä hyödyntäen. Vuoden 2008 toimialaluokituksen mukaisia tietoja on nyt julkaistu ESA2010 -menetelmän ja syksyllä 2019 julkaistujen aikasarjakorjausten mukaisina vuosilta 2008-2019. Syksyllä 2020 otettiin kulttuurisatelliittilaskelmissa käyttöön kotitalouksien kulutusmenojen luokitusuudistus ECOICOP-luokitukseen, ja siinä yhteydessä muokattiin myös kulttuurisatelliitissa käytettyä kulutusluokitusta. Luokitusuudistuksen muutoksen yhteydessä muutama kohta oli jäänyt päivittämättä tietokantatauluihin, ja nämä päivitykset on nyt tehty tällä kierroksella – joihinkin vuosiin tuli joitakin vähäisiä muutoksia, mutta kokonaiskuvaan niillä ei ollut vaikutusta. Myös tuotoksen ja arvonlisäyksen laskennassa tehtiin pieni korjaus vuodelle 2018 elokuvien, videoiden ja tietokonepelien osalta, jolloin tämän toimialaryhmän osuus kulttuurin sisällä hieman pieneni, mutta kulttuurin osuuteen koko taloudesta tällä korjauksella ei ollut vaikutusta.

Kulttuurin satelliittitilinpidon tiedot julkaistaan tilaston internet-sivuilla tietokantataulukkoina.

Lähde: Kulttuurisatelliitti, Tilastokeskus

Lisätietoja: Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (234,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Kulttuurialojen arvonlisäykset (%) - EKT 2010 (7.10.2021)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Kulttuurin satelliittitilinpito (7.10.2021)

Päivitetty 07.10.2021

Viittausohje:

Tilasto: Kulttuurin satelliittitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-959X. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/klts/2019/klts_2019_2021-10-07_tie_001_fi.html