Etusivu > Tilastot > Korkeimman oikeuden ratkaisut > 2008 > Laatuseloste: Korkeimman oikeuden ratkaisut

Laatuseloste: Korkeimman oikeuden ratkaisut

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Korkeimman oikeuden ratkaisut -tilastossa kuvataan pääasiassa siviili- ja rikosasioita ratkaisun ja asian laadun mukaan sekä ratkaisuun kulunutta aikaa.

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa ( Perustuslaki 3§ ). Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on ennakkoratkaisujen antaminen oikeusjärjestyksen kannalta tärkeistä kysymyksistä ja muun lainkäytön ohjaamiseksi. Mikäli asia on sellainen, että lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat tulkinnanvaraisia, korkein oikeus voi antaa asiassa ennakkoratkaisun.

Ylin oikeusaste lähes kaikissa oikeusriidoissa on hovioikeus. Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen vain ne asiat, joissa se myöntää valitusluvan. Korkein oikeus voi myöntää valitusluvan ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tahi jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy ( OK 30:3 pykälä 1 mom. ). Valituslupa voidaan myöntää myös osittain. Hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisemaan asiaan haetaan muutosta valituslupaa pyytämättä.

Korkeimpaan oikeuteen voidaan valittaa hovioikeuksien, maaoikeuksien (lakk. 1.3.2001), eräistä vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden päätöksistä sekä niistä käräjäoikeuden ratkaisuista, jotka käräjäoikeus on tehnyt toimiessaan maaoikeutena, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. Määräaika valituksen tekemiseen hovioikeuden ensimmäisenä asteena antamaan ratkaisuun on 30 päivää. Haettaessa muutosta hovioikeuden toisena oikeusasteena käsittelemään asiaan on määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen 60 päivää siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu annettiin tai jos haetaan muutosta erityistuomioistuimien ratkaisuun on määräaika samoin 60 päivää. Jos korkein oikeus ei myönnä asiassa valituslupaa, käsittely päättyy siihen ja hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Mikäli valituslupa myönnetään, pääasian käsittely jatkuu. Esittelijä valmistelee asian ja korkein oikeus ratkaisee asian esittelystä. Yleensä korkein oikeus ratkaisee asiat kirjallisen aineiston perusteella, mutta joissakin tapauksissa voidaan toimittaa myös suullisia käsittelyjä.

Vuoden 2006 alussa tuli voimaan ylimääräistä muutoksenhakua koskeva lainmuutos, jolla toimivaltaa siirrettiin eräiden asioiden osalta alemmille oikeuksille.

Korkeimmassa oikeudessa riita-asioihin sisältyvät käräjäoikeuksissa riita- ja hakemusasioina tilastoidut asiat.

Asialuokituksena riita-asioissa käytetään korkeimman oikeuden asianhallintajärjestelmässä Siviiliasiain nimikkeistön mukaista asiakoodia ja rikosasioissa kolminumeroista rikoskoodia.

Tilastoyksikkönä on juttu.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perustiedot on saatu automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta oikeushallinnon ylläpitämästä korkeimman oikeuden asianhallintajärjestelmästä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa ovat kaikki korkeimman oikeuden vuoden aikana lopullisesti ratkaisemat siviili-, rikos- ja hakemusasiat. Välipäätökset ja korkeimman oikeuden antamat lausunnot eivät sisälly tilastoon. Tilaston perusaineistoa voidaan pitää hyvänä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilaston perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Tulokset valmistuvat kevään aikana.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja korkeimman oikeuden ratkaisemista asioista julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen Px-Web StatFin -palvelussa sekä vuosittain ilmestyvässä Oikeustilastollisessa vuosikirjassa Tuomioistuinten toiminta -jaksossa.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastossa käytetään vuoden lopussa voimassa olevaa asialuokitusta.

Korkeimman oikeuden asema ylimpänä tuomioistuimena muuttui olennaisesti vuoden 1980 alussa, kun valituslupajärjestelmä toteutettiin. Aikaisempi kolmen oikeusasteen muutoksenhakujärjestelmä muuttui kaksiasteiseksi, kun alemman tuomioistuimen ratkaisusta on oikeus valittaa vain yhteen oikeusasteeseen. Ylin oikeusaste lähes kaikissa oikeusriidoissa on hovioikeus.

7. Yhtenäisyys

Tilastossa ovat kaikki korkeimman oikeuden lopulliset ratkaisut siviili- ja rikosasioissa. Vastaavanlaajuisia tilastoja ei julkaista muualla.

Tilastossa käytetty asialuokitus löytyy Tilastokeskuksen Px-Web StatFin -palvelusta. Siviiliasiain nimikkeistö ja kolminumeroinen rikosluokitus ovat Tilastokeskuksen Luokitus -palvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Forsman (09) 1734 3240, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 16.04.2009