Etusivu > Tilastot > Korkeimman oikeuden ratkaisut > 2013 > Laatuseloste: Korkeimman oikeuden ratkaisut

Laatuseloste: Korkeimman oikeuden ratkaisut

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastokeskuksen tuottamassa Korkeimman oikeuden ratkaisut -tilastossa kuvataan pääasiassa siviili- ja rikosasioita ratkaisun ja asian laadun mukaan sekä ratkaisuun kulunutta aikaa.

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa ja valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan (Laki korkeimmasta oikeudesta 26.8.2005/665). Korkeimman oikeuden keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä, joilla ohjataan laintulkintaa ja oikeuskäytäntöä. Mikäli asia on sellainen, että lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat tulkinnanvaraisia, korkein oikeus voi antaa asiassa ennakkoratkaisun.

Ylin oikeusaste lähes kaikissa oikeusriidoissa on hovioikeus. Korkein oikeus ottaa käsiteltäväkseen vain ne asiat, joissa se myöntää valitusluvan. Korkein oikeus voi myöntää valitusluvan ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tahi jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Valituslupa voidaan myöntää myös osittain. (OK 30:3§.) Hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena ratkaisemaan asiaan haetaan muutosta valituslupaa pyytämättä (OK 30:2§ 2 mom).

Korkeimpaan oikeuteen voidaan valittaa hovioikeuksien, maaoikeuksien (lakk. 1.3.2001), eräistä vakuutusoikeuden ja markkinaoikeuden päätöksistä sekä niistä käräjäoikeuden ratkaisuista, jotka käräjäoikeus on tehnyt toimiessaan maaoikeutena, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan.

Vuoden 2011 alusta tuli voimaan uusi menettely, ennakkopäätösvalitus (OK 30 a luku), jossa asianosaiset voivat hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun suoraan korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Menettely edellyttää osapuolten suostumuksen. Sitä voidaan käyttää sekä riita-, rikos- että hakemusasioissa. Korkein oikeus voi myöntää valitusluvan tällaisessa asiassa ainoastaan ennakkopäätösperusteella. Mikäli korkein oikeus ei myönnä valituslupaa, jää käräjäoikeuden ratkaisu pysyväksi.

Muutoksenhakuaika on valituslupa-asioissa 60 päivää ja hovioikeuden ensimmäisenä asteena ratkaisemissa asioissa 30 päivää hovioikeuden ratkaisun antamisesta. Jos korkein oikeus ei myönnä asiassa valituslupaa, käsittely päättyy siihen ja hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Mikäli valituslupa myönnetään, pääasian käsittely jatkuu. Esittelijä valmistelee asian ja korkein oikeus ratkaisee asian esittelystä. Yleensä korkein oikeus ratkaisee asiat kirjallisen aineiston perusteella, mutta joissakin tapauksissa voidaan toimittaa myös suullisia käsittelyjä.

Vuoden 2006 alussa tuli voimaan ylimääräistä muutoksenhakua koskeva lainmuutos, jolla toimivaltaa siirrettiin eräiden asioiden osalta alemmille oikeuksille.

Korkeimmassa oikeudessa riita-asioihin sisältyvät käräjäoikeuksissa riita- ja hakemusasioina tilastoidut asiat.

Asialuokituksena riita-asioissa käytetään korkeimman oikeuden asianhallintajärjestelmässä Siviiliasiain nimikkeistön mukaista asiakoodia ja rikosasioissa kolminumeroista rikoskoodia. Nimikkeistöstä valitaan yksi asiaa kuvaava asianimikekoodi. Mikäli juttu sisältää useita vaatimuksia, merkitään keskeisimmän asian asianimikekoodi.

Tilastoyksikkönä korkeimman oikeuden ratkaisut -tilastossa on asia. Asian käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa kulunut aika lasketaan asian saapumispäivästä asian ratkaisupäivään. Asioihin sisältyvät vain ratkaisut ja valitusluparatkaisut. Väliratkaisut on poistettu aineistosta.

Tilaston aihealueella ei ole käytössä kansainvälisiä standardeja.

Tilasto perustuu korkeimman oikeuden asianhallintajärjestelmästä saatuihin tietoihin. Järjestelmästä saadut tiedot soveltuvat hyvin ja kattavasti korkeimman oikeuden ratkaisuja kuvaavan tilaston laadintaan.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös oikeustilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot oikeudellisia oloja kuvaavien tilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1497-12).

Tietoja käytetään korkeimman oikeuden toimintaa kuvaavien tilastojen laadintaan. Tilasto on osa tuomioistuinten toimintaa ja oikeusoloja kuvaavia tilastoja Suomessa. Pääasiallisia käyttäjiä ovat oikeushallinto, media, tutkijat ja lakimiehet.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Perusjoukkona tässä tilastossa on tilastovuonna ratkaistut asiat. Aineistossa on asioita kuvaavia muuttujatietoja, kuten ratkaisun laatuun ja käsittelyaikaan liittyviä tietoja. Aineistossa ei ole tietoa viranomaisista, joiden ratkaisuun haetaan muutosta.

Tilaston perusaineisto on saatu oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä korkeimman oikeuden asianhallintajärjestelmästä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa ovat kaikki korkeimman oikeuden vuoden aikana lopullisesti ratkaisemat rikos-, siviili- ja muut asiat. Välipäätökset ja korkeimman oikeuden antamat lausunnot eivät sisälly tilastoon. Tilaston perusaineiston laatua voidaan pitää hyvänä.

Aineistolle tehdään tilastokeskuksessa tarkastus- ja loogisuusajoja ja tarvittaessa tiedonantajalle lisäkyselyjä. Aineistoa aina myös verrataan aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Mahdolliset havaitut virheet ja puutteet korjataan lopulliseen tilastoaineistoon.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto tuotetaan vuosittain. Tilastovuotena on kalenterivuosi. Tilaston perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Tulokset valmistuvat tilastovuotta seuraavan syksyn aikana. Julkaistut tiedot ovat lopullisia. Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin verkko-osoite: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja korkeimman oikeuden ratkaisemista asioista on saatavissa tilastokeskuksen verkkosivuilta, maksuttomasta PX-Web StatFin -tietokantapalvelusta, osoitteessa http://193.166.171.75/database/StatFin/oik/koikr/koikr_fi.asp sekä tilaston kotisivulta. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan tilastokeskuksen oikeustilastoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastossa käytetään vuoden lopussa voimassa olevaa asialuokitusta.

Korkeimman oikeuden asema ylimpänä tuomioistuimena muuttui olennaisesti vuoden 1980 alussa, kun valituslupajärjestelmä toteutettiin. Aikaisempi kolmen oikeusasteen muutoksenhakujärjestelmä muuttui kaksiasteiseksi, kun alemman tuomioistuimen ratkaisusta on oikeus valittaa vain yhteen oikeusasteeseen. Ylin oikeusaste lähes kaikissa oikeusriidoissa on hovioikeus.

Alkoholirikoksia koskeva rikoslain 50a luku ja alkoholilain muutos tulivat voimaan 1.11.2009. Uusina rikosnimikkeinä otettiin käyttöön alkoholirikos, törkeä alkoholirikos, lievä alkoholirikos (rikoslakirikoksia) ja alkoholirikkomus (Alkoholilaki). Muutoksen takia rikosnimikkeistöä uudistettiin niin, että ryhmä G Alkoholirikokset poistettiin ja edellä mainitut rikoslakirikokset siirrettiin ryhmään F Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Alkoholirikkomus on ryhmässä H Muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset.

Käytössä oleva rikosten ryhmittely:
A Omaisuusrikokset
B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset
C Seksuaalirikokset
D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan
E Liikennerikokset
F Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
H Muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset
I  Muut asiat

Rikosryhmittelyä käytetään korkeimman oikeuden tilastoaineiston PX-Web StatFin -taulukoinnissa.

Vuoden 2011 aineistoon on lisätty uutena tietona, mikäli asiassa on käytetty ennakkopäätösvalitusta tai asialle oli haettu hovioikeudesta jatkokäsittelylupa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastossa ovat kaikki korkeimman oikeuden lopulliset ratkaisut siviili- ja rikosasioissa. Vastaavanlaajuisia tilastoja ei julkaista muualla.

Tilastossa käytetyt nimikkeistöt löytyvät tilastokeskuksen luokituspalvelusta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 28.10.2014