Etusivu > Tilastot > Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut > 2013 > Laatuseloste: Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut

Laatuseloste: Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut -tilastossa kuvataan vuoden aikana vireillä olleita ja ratkaistuja rikosoikeudellisia asioita alueittain ja asian laadun mukaan. Tilasto sisältää myös tiedot ratkaisun laadusta, ratkaisukokoonpanosta ja ratkaisuun kuluneesta ajasta rikoksittain ja käräjäoikeuksittain. Syyttäjien ja alioikeuksien rikosasioiden asianhallintajärjestelmään (Sakariin) kirjatuista jutuista on saatavissa tiedot käsittelyketjun eri vaiheisiin kuluneesta ajasta – rikoksen tekopäivästä käräjäoikeuden ratkaisuun.

Työtili kuvaa vuoden aikana vireillä olleita juttuja, edelliseltä vuodelta siirtyneitä, vuoden aikana saapuneita, ratkaistuja ja seuraavaan vuoteen siirtyneitä asioita. Työtilissä esitetään lisäksi yhdistettyjen, siirrettyjen ja palautettujen juttujen lukumäärät.

Rikosasiat tulevat vireille yleensä silloin, kun syyttäjä toimittaa kirjallisen haastehakemuksen tuomioistuimen kansliaan. Joissakin tapauksissa syyttäjä voi myös antaa haasteen itse ja asia tulee vireille silloin, kun haaste annetaan tiedoksi vastaajalle. Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely vastaa pääperiaatteiltaan riita-asioiden käsittelyssä voimassa olevaa menettelyä.

Rikosasiat on tilastossa ryhmitelty varsinaisiin rikosasioihin, rikoslakirikoksiin ja muihin asioihin. Varsinaisia rikosasioita ovat rikoslakia tai muita lakeja ja asetuksia vastaan tehdyt rikokset, joista on säädetty jokin rangaistus.

Käräjäoikeuksissa otettiin 1.10.2006 käyttöön uusi kirjallinen oikeudenkäyntimenettely (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 5a luku). Se on tavallista oikeudenkäyntiä yksinkertaisempi menettely ja siinä voidaan käsitellä tiettyjä syytetyn tunnustamia rikoksia. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee rikosasian kirjallisen materiaalin perusteella käräjäoikeuden kansliassa ilman pääkäsittelyä.

Kirjallisen menettelyn käytöllä pyritään tehostamaan rikosasiain käsittelyä ja saamaan siitä joustavampi ja tarkoituksenmukaisempi selvissä rikosjutuissa.

Kirjallista menettelyä voidaan soveltaa sellaisiin rikoksiin, joista on säädetty rangaistukseksi enintään kaksi vuotta vankeutta. Menettely on siten mahdollista lähes kaikissa tavallisissa ja lievissä rikoksissa. Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä rattijuopumus, varkaus ja kavallus voidaan ratkaista kirjallisesti, mikäli menettelyyn vaadittavat muut edellytykset täyttyvät.

Kirjallisen menettelyn käyttö edellyttää syytetyn sekä myös mahdollisen rikoksen uhrin suostumusta. Poliisi kysyy suostumuksen alustavasti jo esitutkinnassa. Syyttäjä ja käräjäoikeus selvittävät haasteen tiedoksiannon yhteydessä, tunnustaako syytetty teon ja suostuuko hän asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Suostumuksen voi myös peruuttaa.

Kirjallisessa menettelyssä voidaan tuomita enintään yhdeksän kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Jos syytetty tuomitaan yli kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen, hänelle on varattava mahdollisuus suullisen lausuman antamiseen.

Jos syytetty on teon tehdessään ollut alle 18-vuotias, juttua ei voida käsitellä kirjallisessa menettelyssä.

Käräjäoikeuksissa on vuoden 2009 alusta vähennetty lautamieskokoonpanon käyttöä siten, että lautamiehet osallistuvat vain vakavampien ja yhteiskunnallisesti merkittävimpien rikosten käsittelemiseen (Oikeudenkäymiskaari 2. luku). Tämä näkyy tilastossa vuodesta 2009 alkaen tuomarikokoonpanossa käsiteltyjen asioiden kasvuna ja lautamieskokoonpanossa käsiteltyjen asioiden vähentymisenä.

Tilastoyksikkönä Käräjäoikeuksien ratkaisut -tilastossa on asia. Jos asiassa on useampia rikoksia, niistä valitaan törkein rikos.

Tilastossa käytetään vuoden lopussa voimassa olevaa alue- ja asialuokitusta. Asialuokituksena käytetään kolminumeroista rikosnimikkeistöä. Tilaston aihealueella ei ole käytössä kansainvälisiä standardeja.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös oikeustilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot oikeudellisia oloja kuvaavien tilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1497-12).

Tietoja käytetään käräjäoikeuksien rikosasioita kuvaavan tilaston laadintaan. Tilasto on osa tuomioistuinten toimintaa ja oikeusoloja kuvaavia tilastoja Suomessa. Pääasiallisia käyttäjiä ovat oikeushallinto, media ja tutkijat.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu oikeushallinnon ylläpitämästä syyttäjien ja alioikeuksien rikosasioiden asianhallintajärjestelmästä, josta käytetään lyhennettä Sakari.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa ovat kaikki vuoden aikana käräjäoikeuksissa vireillä olleet rikosasiat, jotka on kirjattu Sakariin.

Aineistolle tehdään Tilastokeskuksessa tarkastus- ja loogisuusajoja ja tarvittaessa tiedonantajalle lisäkyselyjä. Aineistoa aina myös verrataan aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Mahdolliset havaitut virheet ja puutteet korjataan lopulliseen tilastoaineistoon.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto tuotetaan vuosittain. Tilastovuotena on kalenterivuosi. Perusaineisto poimitaan tilastovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppupuolella ja tiedot julkaistaan saman kevään aikana. Julkaistut tiedot ovat lopullisia. Tilastokeskuksen julkistamiskalenterin verkko-osoite on http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html#?langs=fi

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja käräjäoikeuksien ratkaisemista rikosasioista on saatavissa tilaston kotisivulta Tilastokeskuksen verkkosivuilta, maksuttomasta StatFin-tietopalvelusta sekä vuoteen 2009 asti ilmestyneestä Oikeustilastollisesta vuosikirjasta. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Tilastokeskuksen oikeustilastoista.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastojen vertailtavuuteen vaikuttavat lainmuutokset sekä Sakarin käyttöönotto vaiheittain. Vuoteen 1999 asti tiedot käräjäoikeuksien ratkaisemista rikosasioista saatiin rikosdiaarista ja vuosina 2000–2003 Sakarista sekä RD2000 diaarista. RD2000 diaarista ei saatu kaikkia samoja tietoja kuin Sakarista, joten tiedot ovat osittain puutteellisia niiden juttujen osalta, jotka olivat vanhassa rikosdiaarissa. Esimerkiksi tiedot esitutkintaan, syyteharkintaan ja koko rikosprosessiin kuluneesta ajasta saadaan vain Sakariin kirjatuista jutuista. Vuodesta 2004 lähtien tilastot on tehty Sakariin kirjatuista jutuista.

Käräjäoikeuksien toimialueet eli tuomiopiirit muuttuivat 1.1.2010. Tuolloin aloitti toimintansa 27 käräjäoikeutta aiemman 51 sijaan. Osa vanhoista käräjäoikeuksista säilyi ennallaan, mutta suurimmassa osassa sekä nimi että toimialue muuttuivat. Uudet käräjäoikeuksien toimialueet noudattavat pääasiassa maakuntarajoja. Uudet käräjäoikeudet on lueteltu laissa käräjäoikeuslain muuttamisesta ( 1751/2009 ). Käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnit säädetään oikeusministeriön asetuksessa 454/2009 (muut. 1776/2009 ja 1385/2010).

Tilastokeskuksen käräjäoikeuksien toiminnan tilastoinnissa käytetään voimassaolevaa alue- ja asialuokitusta. Aikasarjat käräjäoikeuksista on muutettu vastaamaan vuoden 2010 käräjäoikeusluokitusta. Tilastokeskuksen PX-Web StatFin-tietokannassa aikasarja uudella käräjäoikeusluokituksella alkaa vuodesta 2009. Vanhalla käräjäoikeusluokituksella on mahdollista saada tietoja vuosilta 2002—2009.

PX-Web Statfin-tietokantataulukossa on vuosilta 2009–2013 KO:n kokoonpanotiedot -osiossa valittavissa tiedot “Yhden tuomarin kokoonpano” ja “Kolmen tuomarin kokoonpano”. Vuosien 2002–2008 osalta tuomarikokoonpanotiedot esitetään yhdistettyinä.

Rikosten käsittelyaikatiedot PX-Web-tietokantataulukoissa sisältävät ”Käsittelyaika tuntematon” -kentissä lukumäärätietoja, jotka ovat pääosin rikosluokituksen lohkoon ”I Muut asiat” sisältyviä asioita. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lähestymiskieltoasia ja vangin muutoksenhakuasia. Näistä asioista on saatavissa käräjäoikeuden keskimääräiset käsittelyajat.

Vuoden 2013 tilastoaineistossa on otettu käyttöön uusi ratkaisulaji ”Ratkaistu rikostuomiosovelluksessa (Ritu)”. Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut -tilaston lähderekisteriin, Sakariin, tiedot ovat tulleet ennen vuotta 2013 ns. tuomiolauselmajärjestelmästä. Vuoden 2013 aikana rikostuomiosovellus (ns. Ritu-sovellus) korvasi tuomiolauselmajärjestelmän. Vuoden 2013 tilastodata sisältää asioita molemmista järjestelmistä. Rikostuomiosovelluksesta siirtyneillä asioilla ei ole kaikkia samoja muuttujatietoja kuin tuomiolauselmajärjestelmästä siirtyneillä asioilla. Kaikilla rikostuomiosovelluksesta siirtyneillä asioilla ei ole täsmentävää ratkaisulajitietoa, ts. tietoa siitä, onko asia hyväksytty, hylätty, syyte jätetty tutkimatta, syytteistä luovuttu, jätetty sillensä, kumottu, asialla muu ratkaisu tai asian ratkaisu on tuntematon. Tämä näkyy erityisesti PX-Web-tietokantataulukoissa, ja vaikuttaa vuoden 2013 lukujen aikasarjavertailuihin.

7. Yhtenäisyys

Tilastossa käytetyt asia- ja käräjäoikeusluokitus löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web StatFin-tietokantapalvelusta. Kolminumeroinen rikosnimikkeistö on myös Tilastokeskuksen luokitus-palvelussa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index_muut.html.

Lähde: Oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, oikeus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 10.6.2014