Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Kuntasektorin palkkatilasto

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tiedustelun pohjalta rakennettava kunnallinen palkkatilasto kerätään vuosittain kuntiin ja kuntayhtymiin lähtevällä tiedustelulla. Tiedustelun piiriin kuuluvat ne kuntien ja kuntayhtymien kuukausi- ja tuntipalkkaiset henkilöt, joilla on ollut palvelussuhde kyseiseen työnantajaan lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedustelun sisältö pyritään pitämään samana vuosittain, jotta tiedot säilyttävät vertailtavuutensa. Tiedustelun tietosisältö on tilaston tuottamiseen liittyviltä olennaisilta kohdiltaan seuraava:

  • sukupuoli

  • henkilötunnus

  • tutkinto

  • työnantaja

  • toimintayksikkö

  • palvelussuhteen luonne

  • ammattinimike

  • sopimusala

  • säännöllinen viikkotyöaika

  • palveluksessa oloaika kunnassa

  • palkkahinnoittelu

  • kokemus-, palvelu-, ammattiala-, tai henkilökohtaisen lisän lukumäärä

  • työehtosopimuksen mukainen varsinainen palkka

  • tehtäväkohtainen palkka

  • maksetut lisät, korvaukset ym. palkkatekijät, sisältäen tiedot palkkatekijän laadusta, maksetusta määrästä ja työtunneista, mikäli lisä on tuntiperusteinen

  • palkkauksen täysimääräisyys, osa-aikaisuus tai osapalkkaisuus

  • lomaraha.

Tuntipalkkaisten työntekijöiden osalta tiedustellaan myös aikatyön ja urakkatyön tehdyt tunnit, vastaavat palkat sekä tehdyt työtunnit yhteensä; keskituntiansiot on laskettu tehtyä työtuntia kohti.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Luokitukset

Tilaston sisältöä täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla. Seuraavassa on yhteenveto käytetyistä luokituksista:

Toimialaluokitus: Vuoden 2008 tilastossa otettiin käyttöön tilastollinen toimialaluokitus TOL 2008, joka perustuu EU:n toimialaluokitukseen NACE Rev.2. Samalla tilaston tiedot tietokantapalveluissa ja kokoomajulkaisuissa muuttuivat TOL 2008 mukaisiksi. Tilaston kotisivuilla ja tietokantapalveluissa säilytetään saatavilla myös TOL 2002 mukaiset tiedot vuoden 2008 osalta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt on luokiteltu toimialaluokitusten mukaisiksi Tilastokeskuksessa ylläpidettävien luokitusavaimien avulla.

Ammattiluokitus: Vuoden 2010 tilastossa otettiin käyttöön uusi Ammattiluokitus 2010, joka noudattaa kansainvälistä ISCO-08 -luokitusta. Samalla tilaston tiedot tietokantapalveluissa ja kokoomajulkaisuissa muuttuivat Ammattiluokitus 2010 mukaisiksi. Tilaston kotisivuilla ja tietokantapalveluissa säilytetään saatavilla myös Ammattiluokitus 2001 mukaiset tiedot vuoden 2010 osalta. Kuntien eläkevakuutuksen ylläpitämät ammatti- ja virkanimikkeet luokitellaan ammattiluokituksen mukaisiksi Tilastokeskuksessa ylläpidettävän luokitusavaimen avulla.

Koulutusluokitus: Tilastossa käytetään Tilastokeskuksen koulutusluokitusta, jota käytetään henkilön saaman koulutuksen luokittamiseen. Koulutusluokituksen perusrakenne uudistettiin vuonna 1997. Se noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 1997:n koulutusalojen ja koulutusasteiden sisältöä. Aineiston palkansaajien koulutustiedon täydennyksessä käytetään Tilastokeskuksen tutkintorekisteriä, johon kerätään tiedot erilaisista tutkinnonsuorittajista. Mikäli palkansaajalla ei ole koulutusta tai hän on suorittanut tutkinnon ulkomailla, niin henkilö sijoitetaan koulutusasteeltaan perusasteelle.

Lisätietoja Tilastokeskuksen luokituksista: http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/index.html

Käsitteet

Peruspalkka perustuu tehtäväkohtaiseen vähimmäispalkkaan, jossa huomioidaan tehtävään liittyvä lisävastuu, työpaikan sijaintiin perustuva kalleusluokka tai mahdollinen henkilön epäpätevyysalennus. Peruspalkkaan ei sisälly henkilökohtaista lisää, määrävuosilisää tai muita vastaavia vuosisidonnaisia palkanosia. Peruspalkka määräytyy viranhaltijan tai työntekijän tehtävien ja työehtosopimuksissa mainittujen edellytysten perusteella. Usein peruspalkan määräytymisperusteena on viranhaltijan tai työntekijän tehtävien vaativuus.

Säännöllisen työajan ansio sisältää peruspalkan lisäksi euromääräisinä maksetut vuosisidonnaiset lisät, henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut.

Kokonaisansio sisältää säännöllisen työajan ansion lisäksi yli- ja lisätyöpalkat, päivystys- ja varallaolokorvaukset sekä muut ei-säännöllisesti maksetut lisät. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.

Tuntipalkkaisille työntekijöille on laskettu säännöllisen työajan ansio ja kokonaiskeskituntiansio, joissa tuntijakajana on tehdyt työtunnit.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on aritmeettinen keskiarvo.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.

Vaihtelu- eli variaatiokerroin (%) osoittaa kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintoarvojen keskiarvosta. Tämä tunnusluku mahdollistaa eri ryhmien sisäisen vaihtelun vertailun.

Mediaani on suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo eli esimerkiksi ansio, jonka alittaa 50 % palkansaajista. Mediaani soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi, kun aineistossa on suuresti poikkeavia havaintoja.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumassa jää 10 % 20 %, ... , 90 % tapauksista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 % palkansaajista ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 % palkansaajista.

1.3 Lait ja asetukset

Tietojenantamisvelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tietoja luovutetaan vain tilasto- ja tutkimustarkoituksiin. Tilastokeskus voi antaa tietojen käyttöluvan myös kunnille, kuntayhtymille ja järjestöille tilastolain (280/2004) nojalla. Kunnat ja kuntayhtymät saavat oman aineistonsa suojaamattomana. Muusta aineistosta poistetaan sekä henkilön että toimipaikan tunnisteet.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilastokeskus keräsi ansiotiedot kuntien kuukausi- ja tuntipalkkaisista palkansaajista, jotka olivat kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedustelussa ovat mukana kokoaikaiset, osa-aikaiset ja sivutoimiset palkansaajat. Palvelussuhteen luonteen mukaisesti kohdejoukko jakautuu vakinaisiin, määräaikaisiin, työllistettyihin, harjoittelijoihin ja oppisopimussuhteisiin työntekijöihin. Tiedustelun ulkopuolelle kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä jäävät perhehoitajat ja omaishoitajat, sivutoimiset tuntiopettajat sekä työmarkkinatuen mukaisesti tehdyllä työharjoittelusopimuksella palkatut.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedustelu kattaa koko kuntasektorin henkilöstön. Vuosittain tiedot jäävät kuitenkin saamatta muutamalta työnantajalta kadon ollessa henkilöstön osalta n. 1-2 prosenttiyksikköä. Katoa voidaan pitää hyvin pienenä eikä se aiheuta harhaa palkkatietoihin.

Tiedonantajilta kerätty aineisto ei aina ole virheetöntä. Toisinaan näiden virheiden korjaaminen saattaa aiheuttaa virheitä myös aineiston käsittelyvaiheessa. Keskeisimpänä epävarmuustekijänä voidaan pitää palkkatekijöitä ja niihin liittyvää maksujaksotietoa.

Luotettavimmat palkkatiedot muodostuvat suurille ryhmille. Jos ryhmän suuruus jää alle 10 hengen tai jommankumman sukupuolen edustajia on 1–9 henkilöä, niin palkkatieto on korvattu kahdella pisteellä(••), jos taas henkilöitä ei ole ollut ollenkaan, merkintä on viiva ( - ). Lisäksi jos yhden luokan suuruus on 1-3 henkilöä, niin samasta ryhmästä on korvattu kahdella pisteellä myös toisen luokan palkkatiedot tietosuojasyistä.

4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kuntasektorin palkkatilastot laaditaan vuosittain ja ne kuvaavat tilastovuoden tilannetta lokakuussa. Kunnilla ja kuntayhtymillä on lokakuusta joulukuuhun aikaa vastata tiedusteluun. Toisinaan tietojen saanti saattaa myöhästyä ja viimeiset tiedot kunnilta saadaan maaliskuussa. Tilastot valmistuvat huhti-toukokuussa. Ennakkotietoja ei julkaista, ja nyt julkaistavat tiedot ovat lopullisia.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Kuntasektorin palkkatilastot julkaistaan HTML-muodossa, pdf-julkaisuna sekä StatFin-tietokantataulukoina Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa www.stat.fi/til/ksp/. Kotisivuilta löytyvät lisäksi mm. tilastonlaadinnassa käytettävät lomakkeet ja täyttöohjeet.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Kuntasektorin palkkatilastoa on laadittu vuodesta 1973 lähtien. Tilastoa laaditaan yhteistyössä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa.

Vuonna 2007 kuntasektorin ansiolaskentaa muutettiin siten, että opettajille laskettiin viikkoylitunneista muodostuvat ansiot säännöllisen työajan ansioksi. Säännöllisen työajan ansion luvut eivät täten ole opettajilla vertailukelpoisia edellisen vuoden vastaaviin. Tämä muutos vaikuttaa myös kyseisen ansion koko kuntasektorin keskiarvoihin.

Tilasto on keskeinen kuntasektorin palkkoja kuvaava tilasto, eikä muita vastaavia tuoteta. Kuntasektorin palkkatietoja käytetään ansiotasoindeksin laskennassa. Ansiotasoindeksi on palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien ansioiden kehitystä mittaava indeksi. Kuntasektorin palkkatilastojen tietoja julkaistaan lisäksi Palkkarakennetilastossa.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Kuntien palkansaajien lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja keruumenetelmistä johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.


Lähde: Kuntasektorin palkat 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Laura Hulkko 09 1734 2611, Eeva-Liisa Petäjä 09 1734 3450, palkat.kunnat@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 7.5.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntasektorin palkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0203. 2013, Laatuseloste: Kuntasektorin palkkatilasto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksp/2013/ksp_2013_2014-05-07_laa_001_fi.html