Etusivu > Tilastot > Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta > 2010 > Kuntien taloustilanne parani vuonna 2010

Julkaistu: 1.6.2011

Kuntien taloustilanne parani vuonna 2010

Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema parani edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä toimintakatteiden heikkeneminen oli arvioitua lievempää ja pitkäaikaista lainaa otettiin edellisvuotta vähemmän. Lisääntynyt verorahoitus kompensoi toimintakatteen heikkenemistä.

Tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä 2009 ja 2010*, miljoonaa euroa

	Kunnat			Kuntayhtymät
	2009	2010*	Muutos, %	2009	2010*	Muutos, %
+ Toimintatuotot	7 762	8 323	7,2	9 840	11 080	12,6
- Toimintakulut	30 706	31 906	3,9	9 307	10 441	12,2
= Toimintakate	-22 944	-23 583	2,8	533	640	20,0
+ Kunnan tulovero	15 438	15 766	2,1
+ Kiinteistövero	973	1 169	20,2
+ Osuus yhteisöveron tuotosta	1 199	1 413	17,9
+ Muut verotulot	2	2	-11,2
+ Valtionosuudet	6 910	7 430	7,5
+ Rahoitustuotot	512	532	3,9	19	17	-11,4
- Rahoituskulut	272	248	-9,0	63	114	80,3
= Vuosikate	1 817	2 480	36,5	489	543	11,0
Poistot ja arvonalentumiset:	1 668	1 705	2,2	368	449	22,1
Investointimenot yhteensä	3 334	3 720	11,6	672	2 036	202,9
Rahoitusosuudet investointimenoihin	228	239	5,2	16	24	55,2
Investointihyödykkeiden myyntituotot	630	2 381	277,6	38	25	-35,7
Antolainasaamisten lisäykset	304	1 342	342,0	15	19	25,2
Antolainasaamisten vähennykset	152	186	22,2	3	2	-38,4
Pitkäaikaisten lainojen lisäys	2 160	1 827	-15,4	241	1 528	533,0
Pitkäaikaisten lainojen vähennys	1 198	1 159	-3,3	99	120	22,3
Rahavarat 31.12.	3 548	4 007	12,9	673	747	10,5
Lainakanta 31.12.	9 842	10 518	6,9	1 056	2 357	123,3

Kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikentyi vähemmän kuin tammikuussa Manner-Suomen kunnilta kerätyissä tilinpäätösarvioissa arvioitiin. Kuntien toimintakulut kasvoivat 3,9 prosenttia, joka vastasi 1,2 miljardia euroa. Menoista eniten kasvoivat palveluiden ostot, joiden lisäys selittyy sekä palvelurakenteiden muutoksilla että palveluiden ulkoistamisilla. Toimintakatteen heikkenemistä tasapainottivat verorahoituksen kasvu noin 1,3 miljardilla, joista valtionosuudet kasvoivat 519 miljoonaa ja verotulot 739 miljoonaa. Verotuloista kiinteistöverot kasvoivat 196 miljoonaa ja yhteisöveron osuus 214 miljoonaa. Yhteisöveron osuus toipui hieman edellisvuoden notkahduksesta. Kiinteistöverotulot nousivat, koska kiinteistöveroprosentteja nostettiin yli kahdessasadassa kunnassa.

Kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuoden alussa kerättyihin tilinpäätösarvioihin verrattuna parempi, mutta vuosikate jäi arvioitua heikommaksi. Kuntayhtymien toimintatuotot kasvoivat 12,6 prosenttia ja toimintakulut 12,2 prosenttia, mikä johti kuntayhtymien yhteenlasketun toimintakatteen paranemiseen.

Kuntien investointimenot kasvoivat ennakoidusti. Investointeihin kunnat käyttivät 3,7 miljardia, joka oli 11,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pitkäaikaista lainaa otettiin 1,8 miljardia. Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys oli kuitenkin 294 miljoonaa pienempi kuin edellisvuonna. Tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate kattoi poistoista kunnilla 148 prosenttia ja kuntayhtymillä 121 prosenttia. Vuosikate kattoi investointien omahankintamenoista 71 prosenttia kunnilla ja 27 prosenttia kuntayhtymillä.

Pääkaupunkiseudulla tapahtunut vesilaitostoiminnan siirto kuntayhtymälle kasvatti huomattavasti kuntien investointihyödykkeiden luovutustuottoja. Liiketoimintakauppana toteutettu myynti lisäsi runsaasti kuntien antolainasaamisia. Liiketoimintakaupassa kunnilta kuntayhtymälle siirtynyt omaisuus päätyi kuntayhtymän maksettavaksi siten, että kuntayhtymä otti kunnilta lainaa ja antoi heille osuuksia peruspääomastaan. Kuntayhtymällä vastaava tapahtuma näkyi pitkäaikaisten lainojen lisäyksenä sekä kasvaneina investointimenoina. Toimintojen uudelleenjärjestelyn muutokset näkyivät jo vuoden alussa kerätyissä tilinpäätösarvioissa.

Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 675 miljoonalla, mikä merkitsi lainakannan kasvua 6,9 prosentilla. Lainakanta oli asukasta kohden 1957 euroa, kun se edellisvuonna oli 1839 euroa. Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa 745 euroa asukasta kohden. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 1,3 miljardilla, joka yli kaksinkertaisti kuntayhtymien lainakannan. Kuntayhtymien yhteenlasketun lainakannan kasvu johtui pääasiallisesti pääkaupunkiseudulla tapahtuneesta vesilaitostoiminnan ostosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakkotiedoista. Tilasto sisältää 340 kunnan ¹⁾ ja 170 kuntayhtymän tiedot.

1) Sottungan ja Eckerön tiedot puuttuvat.

Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston ennakkotiedot 2010. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Mikko Mehtonen (09) 1734 2726, kuntien.talous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Julkaisu pdf-muodossa (247,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Kuviot

• Liitekuvio 1. Kuntien lainakanta ja rahavarat 2002 - 2010* (1.6.2011)
• Liitekuvio 2. Kuntien verotulot, valtionosuudet, lainakanta ja vuosikate 2002 - 2010* (1.6.2011)

Laatuselosteet

• Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston laatuseloste 2010 (1.6.2011)

---

Päivitetty 1.6.2011