Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien kulutus > 2012 > Kotitaloudet ja kulutus kotitaloustyypin mukaan 2006–2012

Kotitaloudet ja kulutus kotitaloustyypin mukaan 2006–2012

Joka toinen suomalainen kuuluu joko yhden tai kahden henkilön talouteen

Kotitalouksien määrä on lisääntynyt 40 vuodessa miljoonalla, mutta Suomen väestö on samana aikana lisääntynyt vain 950 000 henkilöllä. Kotitalouden keskikoko on pienentynyt 3,35 henkilöstä 2,06 henkilöön ¹⁾ . Kotitalouksien määrän kasvu on osaltaan ylläpitänyt kulutuksen kasvua, sillä monet kodin peruslaitteet ja -tavarat ovat välttämättömiä niin yksineläjän kuin suuremman perheen taloudessa. Jälkimmäisessä ne ovat monen käytössä. Kotitalouksien pienenemistrendi asettaa siten haasteita esimerkiksi päästötavoitteiden saavuttamiselle.

Taulukko 1. Kotitaloudet jäsenmäärän mukaan vuosina 2001, 2006 ja 2012 (osuus prosentteina)

Kotitalouden koko	Osuus prosentteina			Kotitalouksien määrä
	2001	2006	2012	2012
1 henkilö	37,7	40,1	40,3	1 044 957
2 henkilöä	33,9	32,8	35,0	909 139
3 henkilöä	12,5	12,0	10,5	271 416
4 henkilöä	10,5	9,7	9,4	244 778
5+ henkilöä	5,4	5,4	4,8	124 691
Yhteensä	100,0	100,0	100,0	2 594 999

Lähde: Tulonjakotilasto (vuosi 2012 ennakollinen)

Kotitaloustyypit kertovat kotitalouden elinvaiheesta

Tässä katsauksessa kulutuseroja tarkastellaan kotitalouden elinkaarenvaiheita mukaillen. Tilastojulkistuksessa samaa asiaa tarkastellaan kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan.

Katsauksen kuvioissa ja taulukoissa on käytetty kotitalouksien elinvaiheen mukaista luokitusta:

• yksin elävät alle 65-vuotiaat

• pareina elävät alle 65-vuotiaat

• yksinhuoltajataloudet, joissa lapset ovat alle 25–vuotiaita huollettavia

• kahden huoltajan lapsiperheet, joissa lapset ovat alle 25–vuotiaita huollettavia

• yli 65-vuotiaiden vanhustaloudet

• muut kotitaloudet, joissa on vähintään kolme aikuista tai sekä työikäisiä että eläkeläisiä.

Yksinhuoltajatalouksien kulutus kasvoi selvästi

Kuviossa 1 ja taulukossa 2 ryhmien välisiä eroja vertaillaan kulutusyksikön ²⁾ avulla. Se vakioi kotitalouden koon ja ikärakenteen vaikutusta. Vuosien väliset hintaerot on poistettu muuttamalla vuoden 2006 rahasummat vuoden 2012 rahaksi hintaindeksin tiedoilla.

Yksinhuoltajatalouksien reaalinen kulutus kasvoi selvästi eniten kuudessa vuodessa, 21 prosenttia. Myös "muut kotitaloudet" -ryhmän kulutusmenot lisääntyivät huomattavasti, 13 prosenttia. Lapsettomien parien kulutus ei kasvanut lainkaan, ja kahden huoltajan lapsiperheiden reaalinen kulutus säilyi lähes ennallaan. Tulonjakotilaston mukaan yksinhuoltajatalouksien kulutusyksikköä kohti lasketut tulot lisääntyivät jonkin verran enemmän kuudessa vuodessa kuin muissa kotitaloustyypeissä, joten tulojen nousu lienee vaikuttanut kulutusmenojen muita kotitalouksia suurempaan reaaliseen kasvuun.

Kuvio 1. Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2006 ja 2012 (vuoden 2012 hinnoin, euroa/kulutusyksikkö)

Eri elämänkaaren vaiheessa olevien kotitalouksien arki ja toiminta ovat erilaisia ja se näkyy myös kulutuksessa. Kulutusmenot olivat korkeimmat lapsettomien parien talouksissa, noin 28 000 euroa kulutusyksikköä kohden. Kahden huoltajan lapsiperheissä vuotuinen kulutus oli seuraavaksi korkein, noin 26 000 euroa. ”Muut kotitaloudet” -ryhmän ja yhden hengen kotitalouksien kulutusmenot ovat aika lähellä toisiaan ja kaikkien kotitalouksien keskiarvoa. Yksinhuoltajatalouksien kulutus oli noin tuhat euroa vuodessa pienempi kuin yhden hengen talouksissa kulutusyksikköä kohti. Vanhustalouksien kulutusmenot olivat selvästi pienemmät kuin muiden kotitalouksien.

Vanhustalouksien määrä kasvoi kuudessa vuodessa yli sadallatuhannella. Niitä oli vuonna 2012 jo lähes yhtä paljon kuin yksinasuvia alle 65-vuotiaita. Muihin kotitaloustyyppeihin kuuluvien talouksien määrissä muutokset olivat vähäisiä.

Taulukko 2. Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan pääryhmittäin 2006 ja 2012 (vuoden 2012 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö), osa 1

Kulutusmeno	Kaikki kotitaloudet		Yhden hengen talous, alle 65 v		Lapseton pari, alle 65 v		Yksinhuoltajatalous
	2006	2012	2006	2012	2006	2012	2006	2012
Kulutusmenot yhteensä	23 238	24 046	22 431	24 004	28 630	28 228	19 128	23 090
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat	2 988	3 014	2 467	2 521	3 448	3 306	2 838	2 974
Alkoholijuomat ja tupakka	635	564	800	736	930	833	524	409
Vaatteet ja jalkineet	760	737	593	620	1 058	946	687	983
Asuminen	7 018	7 038	6 992	7 500	7 533	6 803	6 336	6 739
Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet	1 098	1 098	828	919	1 629	1 534	860	1 097
Terveys	797	808	602	646	781	771	422	614
Liikenne	3 400	3 950	3 374	3 578	4 726	5 737	2 054	3 220
Tietoliikenne	500	592	529	626	548	693	581	718
Kulttuuri ja vapaa-aika	2 177	2 458	2 195	2 721	2 742	2 781	1 750	2 267
Hotellit, kahvilat ja ravintolat	1 039	1 004	1 399	1 422	1 510	1 407	900	1 044
Muut tavarat, palvelut ja koulutus	2 930	2 741	2 788	2 670	3 810	3 353	2 287	2 963
Kotitalouksien lukumäärä otoksessa	4 007	3 551	588	546	906	714	161	117
Kotitalouksien lukumäärä perusjoukossa	2 455 000	2 594 999	624 808	658 076	489 483	482 133	104 781	88 642
Kotitalouden keskikoko	2,11	2,05	1,00	1,00	2,00	2,00	2,61	2,50
Kotitaloudessa kulutusyksiköitä keskimäärin (oecdmod)	1,49	1,47	1,00	1,00	1,50	1,50	1,63	1,61

Taulukko 2. Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan pääryhmittäin 2006 ja 2012 (vuoden 2012 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö), osa 2

Kulutusmeno	Kahden huoltajan lapsiperhe		Vanhustalous		Muut kotitaloudet
	2006	2012	2006	2012	2006	2012
Kulutusmenot yhteensä	25 644	26 187	17 950	19 028	22 072	24 980
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat	3 341	3 405	2 746	2 863	3 288	3 404
Alkoholijuomat ja tupakka	557	459	263	282	623	581
Vaatteet ja jalkineet	1 179	1 072	355	442	536	603
Asuminen	6 265	6 409	7 646	7 247	6 521	7 140
Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet	1 378	1 264	770	785	877	1 204
Terveys	613	552	1 254	1 221	938	846
Liikenne	4 298	4 971	1 447	2 102	3 662	4 439
Tietoliikenne	551	640	350	413	502	627
Kulttuuri ja vapaa-aika	2 581	2 661	1 366	1 736	1 999	2 670
Hotellit, kahvilat ja ravintolat	1 126	1 074	239	288	668	764
Muut tavarat, palvelut ja koulutus	3 743	3 631	1 728	1 633	2 529	2 674
Kotitalouksien lukumäärä otoksessa	1 090	912	793	833	469	429
Kotitalouksien lukumäärä perusjoukossa	525 175	510 606	519 072	637 930	191 678	217 609
Kotitalouden keskikoko	3,92	3,93	1,31	1,38	2,99	2,75
Kotitaloudessa kulutusyksiköitä keskimäärin (oecdmod)	2,19	2,20	1,15	1,19	1,95	1,84

  

Kulutuksen muutos pääryhmittäin 2006–2012

Kuviossa 2 esitetään kulutusmenojen reaaliset muutokset pääryhmittäin. Kuvio kertoo, miten paljon menot muuttuivat eri pääryhmissä, kun otetaan huomioon rahan arvon muutos ja kotitalouksien rakenteelliset muutokset. Reaalinen kasvu kohdistuu kolmeen ryhmään, jotka ovat tietoliikenne, liikenne sekä kulttuuri ja vapaa-aika. Alkoholin ja tupakan sekä erilaisten muiden tavaroiden ja palvelujen kulutus väheni. Muissa kulutuksen pääryhmissä reaaliset kulutusmenojen muutokset olivat vähäisiä tai niitä ei ollut lainkaan vuodesta 2006 vuoteen 2012.

Kuvio 2. Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohti 2006-2012 (%)

Tietoliikennemenot kasvoivat reaalisesti eniten lapsettomien parien ja yksinhuoltajien kotitalouksissa. Liikenteen menot lisääntyivät paljon yli keskiarvon yksinhuoltaja- ja vanhustalouksissa. Kulttuurin ja vapaa-ajan reaaliset menot kasvoivat selvästi kaikissa kotitaloustyypeissä lukuun ottamatta kahden aikuisen ja kahden huoltajan lapsiperheitä. Alkoholiin ja tupakkaan käytetty rahamäärä kasvoi vain vanhustalouksissa.

Kulutuksen rakenteen muutokset 2006–2012

Edellä tarkasteltiin muutoksia kotitalouksien kulutusmenoissa. Vertailuista oli poistettu kotitalouden rakenteen ja hyödykkeiden hintamuutosten vaikutus kulutusmenoihin. Todellisessa elämässä kotitalouksien kulutuspäätökset ja ostot tehdään kotitalouden rahatilanteen sekä sen jäsenten nykyisten ja tulevien toiveiden ristipaineissa enemmän tai vähemmän suunnitellusti, monesti tapojen ja tottumusten mukaisesti rutiinilla. Kulutustottumuksissa ja rahankäytössä tapahtunutta muutosta voidaan tutkia tarkastelemalla, miten kulutusmenot jakaantuivat prosentteina kulutuksen pääryhmille eri kotitaloustyypeissä vuosina 2012 ja 2006.

Taulukko 3. Kotitalouksien kulutusmenojen prosenttijakaumat kulutuksen pääryhmien ja kotitaloustyypin mukaan vuosina 2006 ja 2012

Kulutusmeno	Kaikki kotitaloudet		Yhden hengen talous, alle 65 v		Lapseton pari, alle 65 v		Yksinhuoltaja- talous		Kahden huoltajan lapsiperhe		Vanhustalous		Muut kotitaloudet
	2006	2012	2006	2012	2006	2012	2006	2012	2006	2012	2006	2012	2006	2012
Elintarvikkeet	13	13	11	11	12	12	15	13	13	13	15	15	14	14
Alkoholijuomat ja tupakka	2	2	3	3	3	3	2	2	2	2	1	1	2	2
Vaatteet ja jalkineet	4	3	3	3	4	3	4	4	5	4	2	2	3	3
Asuminen ja energia	27	28	29	31	25	24	31	29	23	24	39	37	27	28
Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet	5	5	4	4	6	5	5	5	6	5	5	4	4	5
Terveys	3	3	3	3	3	3	2	3	3	2	7	6	4	3
Liikenne	16	17	15	15	17	20	11	14	17	19	9	12	18	18
Tietoliikenne	3	2	3	3	3	2	4	3	3	2	3	2	3	3
Kulttuuri ja vapaa-aika	11	10	11	11	11	10	11	10	12	10	9	9	11	10
Koulutus	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Hotellit, kahvilat ja ravintolat	4	4	6	6	5	5	4	4	4	4	1	2	3	3
Muut tavarat ja palvelut	12	12	11	11	12	12	11	13	13	14	9	9	10	11

Keskimäärin kulutuksen pääryhmien prosenttiosuudet kulutusmenoista ovat säilyneet ennallaan. Asumisen ja liikenteen osuudet kulutusmenoista nousivat yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2006 vuoteen 2012. Vaatteiden, tietoliikenteen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan osuudet puolestaan laskivat yhdellä prosenttiyksiköllä. Eri kotitaloustyyppien kulutuksen rakennemuutokset ovat melko samanlaisia kuin kaikkien kotitalouksien keskimäärin. Liikennemenojen osuus on noussut ja kulttuuri- ja vapaa-aikamenojen osuus laskenut useimmissa kotitaloustyypeissä. Vanhustalouksien asumismenojen osuus oli vuonna 2012 edelleen selvästi muita ryhmiä korkeampi.

Elintarvikkeiden osuus kulutuksesta pysyi ennallaan kaikissa kotitaloustyypeissä yksinhuoltajatalouksia lukuun ottamatta. Aiemmin elintarvikkeiden osuus kokonaiskulutuksesta on laskenut systemaattisesti. Elintarvikkeiden keskimääräinen hintojen nousu oli kuudessa vuodessa 20 prosenttia ja liikenteen polttoaineiden 33 prosenttia. Tämä on vaikuttanut osaltaan niiden kulutusmeno-osuuksiin, sillä sekä elintarvike- että liikennemenojen hintajousto on alhainen. Asumisen meno-osuuden kasvua selittää osittain hintojen 20 prosentin nousu ja osittain asumisväljyyden kasvu.

Omistaminen määrittelee kuluttamista

Kulutusmenojen suuruus ei määräydy pelkästään hyödykkeiden ja palveluiden vuotuisista hankinnoista, vaan esimerkiksi kotitalouden asunnosta, liikennevälineiden ja vapaa-ajanasunnon omistuksesta seuraa välttämätöntä kulutusta, joka osaltaan sanelee sitä, millä tasolla menot ovat kulutuksen eri osa-alueilla. Työiässä hankittu auto sekä asunto- ja muu varallisuus pysyvät pääosin samalla tasolla eläkkeelle siirryttäessä. Tuolloin tulot kuitenkin useimmiten alenevat, joten asunnon, auton ja kesämökin ylläpito vievät kasvavan osuuden käytettävissä olevista tuloista, jolloin muuta kulutusta tai säästämistä vähennetään. Taulukoissa 4 ja 5 tarkastellaan näitä kolmea rakenteellista tekijää kotitalouden elinvaiheen mukaan.

Asuinpinta-ala on kasvanut kuudessa vuodessa keskimäärin yhdeksän neliömetriä kotitalouden jäsentä kohti laskettuna. Eniten asumisväljyys on kasvanut vanhus- ja yksinhuoltajatalouksissa sekä ”muut kotitaloudet” -ryhmässä. Lapsettomien parien asumisväljyys ei ole kasvanut kuudessa vuodessa lainkaan. Ilmeisesti tähän ryhmään kuuluvista talouksista enemmistö asui toiveidensa mukaisessa asunnossa jo vuonna 2006.

Kaikissa kotitaloustyypeissä oli keskimäärin enemmän huoneita kuin asukkaita vuonna 2012, vaikka keittiötä ei laskettu huoneeksi. Vanhustalouksissa oli kaksi huonetta asukasta kohti. Kahden huoltajan lapsiperheissä asutaan ahtaimmin. Asumisväljyyden kasvu lisää lämmitysenergian tarvetta. Myös valaistuksen ja monien viihdelaitteiden määrä kasvaa huoneiden määrän mukana ³⁾ .

Autoilevien kotitalouksien osuus lisääntyi kuudessa vuodessa neljä prosenttiyksikköä ja vähintään kahta autoa käyttäviä talouksia oli jo neljännes kaikista talouksista. Erityisen paljon autoa käyttävien talouksien prosenttiosuus kasvoi vanhustalouksissa, joissa auton omistus oli vuonna 2012 jo yleisempää kuin alle 65-vuotiaiden yhden hengen talouksissa. Vähintään kaksi autoa oli 57 prosentilla kahden huoltajan lapsiperheistä. Myös autojen suhteen lapsettomien parien tilanne pysyi lähes muuttumattomana vuodesta 2006 vuoteen 2012.

Taulukko 4. Kotitalouksien asumisväljyys kotitaloustyypin vuosina 2006 ja 2012

Kotitaloustyyppi	asumisväljyys = huoneita (pl. keittiö)/henkilö		m2/henkilö
	2006	2012	2006	2012
Kaikki kotitaloudet	1,7	1,7	42,0	51,0
Yhden hengen talous, alle 65 v	1,9	1,9	56,0	60,0
Lapseton pari, alle 65 v	1,6	1,5	47,0	46,0
Yksinhuoltajatalous	1,3	1,3	34,0	38,0
Kahden huoltajan lapsiperhe	1,1	1,1	31,0	34,0
Vanhustalous	2,1	2,1	58,0	64,0
Muut kotitaloudet	1,5	1,6	39,0	47,0

Taulukko 5. Auton ja vapaa-ajanasunnon omistavien kotitalouksien prosenttiosuudet kotitaloustyypin mukaan vuosina 2006 ja 2012

Kotitaloustyyppi	Vähintään 1 auto		Vähintään 2 autoa		Vapaa-ajanasunto
	2006	2012	2006	2012	2006	2012
Kaikki kotitaloudet	71	75	23	25	22	26
Yhden hengen talous, alle 65 v	54	56	4	4	10	14
Lapseton pari, alle 65 v	89	87	32	36	27	28
Yksinhuoltajatalous	60	71	5	10	14	11
Kahden huoltajan lapsiperhe	97	97	52	57	27	27
Vanhustalous	46	60	3	7	24	35
Muut kotitaloudet	89	93	42	44	37	39

Vapaa-ajanasunnon yksin tai yhdessä muiden kanssa omistavien kotitalouksien osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2006 vuoteen 2012, jolloin reilu neljännes kotitalouksista omisti kesämökin. Eniten vapaa-ajanasunnon omistavia talouksia oli ”muut kotitaloudet” -ryhmässä, 39 prosenttia, ja vähiten yksinhuoltajatalouksissa, 11 prosenttia. Vanhustalouksissa kesämökin omistajien osuus kasvoi kuudessa vuodessa yhdeksän prosenttiyksikköä. Lapsettomien parien ja kahden huoltajan lapsiperheiden kotitalouksissa vapaa-ajanasunnon omistavien osuus ei muuttunut ajanjaksolla 2006–2012.

1) Kotitalouksien määrä ja keskikoko, kotitalousväestön koko ja keskimääräiset kulutusyksiköt Suomessa vuosina 1966-2011 tulonjakotilaston mukaan. Vuoden 2012 tieto on ennakollinen. Ks. http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2011/03/tjt_2011_03_2013-04-10_tau_001_fi.html.
2) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden ensimmäinen aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä. Kulutusyksiköiden avulla laskettu kulutus huomioi kotitalouksien kokoerot ja mahdollistaa niiden vertailemisen keskenään.
3) Katso Virve Rouhiainen: Kotitalouksien sähkön käyttö 2011, http://www.adato.fi/portals/2/attachments/Energiatehokkuus/Kotitalouksien_sahkonkaytto_2011_raportti.pdf

Lähde: Kotitalouksien kulutus 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Juha Nurmela 09 1734 2548, Tarja Hatakka 09 1734 3553, kulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 30.12.2013