Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2021 > ennakkotieto > Kuntavaalit 2021, tarkastuslaskennan tulos

Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Julkaistu: 22.6.2021

Kuntavaalit 2021, tarkastuslaskennan tulos

Kokoomus nousi kuntavaalien suurimmaksi puolueeksi 21,4 prosentin ääniosuudella, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin SDP:n ja 6,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin Keskustan osuus äänistä. Eniten kannatustaan lisäsi Perussuomalaiset 5,6 prosenttiyksiköllä. Äänestysaktiivisuus oli matalin vuoden 1945 vaalien jälkeen, vaaleissa äänesti 55,1 prosenttia äänioikeutetuista. Yksityiskohtaiset vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantapalvelusta.

Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 2012, 2017 ja 2021, %

Perussuomalaisten ohella kannatustaan edellisiin kuntavaaleihin verrattuna lisäsivät Kokoomus (0,7 prosenttiyksikköä) ja RKP (0,1 prosenttiyksikköä). Muut edellisiin kuntavaaleihin osallistuneet eduskuntapuolueet menettivät kannatustaan. Suhteellisesti eniten ääniä menetti Keskusta, jonka ääniosuus oli 2,7 prosenttiyksikköä edellisiä vaaleja pienempi. Vihreän liiton kannatus laski 1,9, SDP:n 1,6, Vasemmistoliiton 0,9 ja Kristillisdemokraattien 0,5 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Ensimmäisiin kuntavaaleihinsa osallistunut Liike Nyt -puolue sai 1,6 prosenttia äänistä.

Eduskunnan ulkopuoliset puolueet ja valitsijayhdistykset saivat yhteensä 2,9 prosenttia annetuista äänistä. Valitsijayhdistysten listoilta valittiin koko maassa 292 kunnanvaltuutettua, eduskunnan ulkopuolisista puolueista ainoastaan Sininen tulevaisuus sai valtuutettuja uusiin valtuustoihin, yhteensä 4 kappaletta.

Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 1953–2021, %

Nykyiset puolueet edeltäjäpuolueineen

Äänestysaktiivisuus laski edellisistä kuntavaaleista

Kuntavaalien äänestysprosentti oli matalin vuoden 1945 vaalien jälkeen, 55,1 prosenttia. Edellisistä kuntavaaleista äänestysprosentti laski 3,8 prosenttiyksikköä. Vaalipiireittäin tarkasteltuna äänestysaktiivisuus oli korkein Helsingin vaalipiirissä (61,7 prosenttia) ja matalin Savo-Karjalan vaalipiirissä (50,2 prosenttia). Kunnittain korkein äänestysprosentti oli Utsjoella (81,6 prosenttia) ja matalin Pieksämäellä (46,5 prosenttia).

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1945–2021, %

Naiset äänestivät vaaleissa miehiä aktiivisemmin, naisten äänestysprosentti oli 56,5 eli 2,9 prosenttiyksikköä miesten äänestysprosenttia suurempi. Naiset ovat äänestäneet kuntavaaleissa miehiä aktiivisemmin vuoden 1984 vaaleista lähtien. Ennakkoäänestämisen suosio kasvoi merkittävästi vuoden 2021 vaaleissa. Kaikista äänestäneistä peräti 60,0 prosenttia äänesti ennakkoon.

Taulukko 1. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1921-2021 sukupuolen mukaan (%)

Vuosi	Yhteensä	Miehet	Naiset	Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä
2021	55,1	53,6	56,5	60,0
2017	58,9	56,9	60,7	45,2
2012	58,3	56,7	59,8	42,4
2008	61,2	59,3	63,0	39,9
2004	58,6	56,4	60,7	39,1
2000	55,9	53,9	57,7	37,7
1996	61,3	59,8	62,8	34,9
1992	70,9	69,6	72,1	38,1
1988	70,5	69,0	71,9	18,3
1984	74,0	73,7	74,3	9,2
1980	78,1	78,2	78,0	8,0
1976	78,5	78,6	78,5	6,8
1972	75,6	75,8	75,4	5,3
1968	76,7	78,4	75,3	-
1964	79,3	80,9	77,9	-
1960	74,8	77,4	72,7	-
1956	66,2	70,0	62,9	-
1953	71,3	75,3	68,0	-
1950	63,0	67,6	58,9	-
1947	66,3	69,9	63,2	-
1945	54,9	57,9	50,9	-
1936	48,0	52,3	44,4	-
1933	45,5	50,0	41,8	-
1930	42,2	47,2	37,9	-
1928	42,5	46,9	38,7	-
1925	38,3	42,5	34,6	-
1924	27,8	31,6	24,4	-
1923	29,7	33,4	26,5	-
1922	32,3	36,6	28,6	-
1921	36,1	40,4	32,2	-

Puolueanalyysi

Puolueanalyysissä tarkastellaan puolueiden menestystä vuoden 2021 kuntavaaleissa eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla alueilla. Muutoksia puolueiden kannatuksessa tarkastellaan suhteessa edellisten kuntavaalien tulokseen. Aineistona käytetään sellaisia äänestysalueita, joiden rajat ovat muuttuneet edellisistä vaaleista mahdollisimman vähän. Pienet, alle 1 000 äänioikeutetun äänestysalueet yhdistetään siten, että alueen keskikooksi tulee noin 2 000 äänioikeutettua. Analyysi pohjautuu noin 1 450 edellisiin vaaleihin vertailukelpoiseen alueeseen. Analyysissä esitetään puoluekohtaiset tiedot sellaisista puolueista, joiden tulosta voidaan verrata edelliseen vaaliin.

Analyysissä käytetään taustamuuttujina alueen elinkeinorakennetta, kaupungistumisastetta, tulotasoa, työttömyysastetta sekä eläkeläisten määrää. Käytetyt taustamuuttujat eivät ole toisensa poissulkevia. Esimerkiksi alueen elinkeinorakenne ja kaupungistumisen aste kuvaa osaltaan myös alueen tulotasoa. (Ks. menetelmäseloste.)

Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus oli suurinta alueilla, jossa eläkeläisten osuus väestöstä on pieni. Keskustan kannatus sen sijaan painottui selvästi eläkeläisvoittoisille alueille. SDP:n ja Perussuomalaisten kannatus oli tasaisempaa eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla, painottuen kuitenkin hieman alueille, joilla eläkeläisten määrä on keskitasoa tai sitä suurempaa. Sekä Keskusta että SDP menettivät suhteellisesti eniten ääniä eläkeläisvoittoisilla alueilla, Vihreiden kannatus sen sijaan pieneni eniten alueilla joilla eläkeläisiä oli keskimääräistä vähemmän. Perussuomalaiset kasvattivat kannatustaan melko tasaisesti eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla, Kokoomuksen kannatuksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Puolueiden kannatus eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos eläkeläisten määrän mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Kokoomuksen, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatus oli suurinta tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. SDP:n kannatus oli suurinta asutuskeskuksissa ja Keskustan varsin selvästi haja-asutusalueilla. Perussuomalaisten kannatus painottui niin ikään haja-asutusalueille ja asutuskeskuksiin, joskin puolueen kannatuserot asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla olivat suhteellisen pieniä.

Perussuomalaiset kasvattivat kannatustaan erityisesti haja-asutusalueilla ja asutuskeskuksissa mutta vähemmässä määrin myös kaupungeissa. Keskustan kannatus laski eniten haja-asutusalueilla, SDP:n asutuskeskus- ja haja-asutusalueilla. Vihreät menettivät kannatustaan erityisesti kaupungeissa.

Puolueiden kannatus asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos asumistiheyden mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Kokoomus ja RKP keräsivät suurimman kannatuksen alueilla, joilla oli keskimääräistä vähemmän työttömiä. Sen sijaan SDP:n ja Vasemmistoliiton kannatusprofiili oli tältä osin päinvastainen, puolueiden kannatus oli suurinta keskimääräistä suuremman työttömyyden alueilla. Perussuomalaisten ja Vihreiden kannatuksen erot työllisyysasteen mukaan rajatuilla alueilla eivät olleet suuria, Perussuomalaisten kannatuksen painottuessa hieman suuremman ja Vihreiden pienemmän työttömyyden alueille. Kannatustaan vaaleissa menettäneet puolueet SDP, Keskusta ja Vihreät menettivät kannatustaan melko tasaisesti kaikilla työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla. Perussuomalaisten kannatus nousi kaikilla työllisyysasteen mukaan rajatuilla alueilla, painottuen hieman keskimääräistä suuremman työttömyyden alueisiin.

Puolueiden kannatus työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos työttömyysasteen mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Kokoomus ja Vihreät saivat suurimman kannatuksen alueilla, joilla asuvilla on keskimääräistä korkeampi tulotaso. Sen sijaan Keskustan kannatus oli suurinta matalan tulotason alueilla, mikä selittyy maatalousvaltaisten ja haja-asutusalueiden keskimääräistä matalammalla tulotasolla. SDP:n kannatus oli suurinta keskimäärisen tulotason alueilla ja Vasemmistoliiton keskimääräisen ja matalan tulotason alueilla, Perussuomalaisten kannatus jakautui eri tulotason alueille melko tasaisesti. Keskustan kannatus putosi erityisesti matalan, Vihreiden korkean tulotason alueilla ja SDP:n melko tasaisesti kaikilla tulotason mukaan rajatuilla alueilla. Perussuomalaisten kannatus nousi kaikilla alueilla, eniten keskimääräisen tulotason alueilla.

Puolueiden kannatus tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos tulotason mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Kokoomuksen, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatusprofiili elinkeinorakenteen mukaan jaetuilla alueilla on samankaltainen, kaikkien kannatus oli suurinta alueilla, joilla palveluelinkeinot työllistävät eniten. Erityisesti tämä korostuu Vihreiden kohdalla. Keskustan kannatus oli odotetusti suurinta maatalousvaltaisilla alueilla, Perussuomalaisten sekä maatalous- että teollisuusalueilla. SDP puolestaan keräsi kannatusta erityisesti teollisuusalueilta. Keskusta menetti suhteellisesti eniten kannatustaan maatalousalueilla, Vihreät puolestaan palvelualueilla. Sekä SDP että Vasemmistoliitto menettivät kannatusta maatalous- ja teollisuusalueilla sen sijaan Perussuomalaisten kannatusnousu painottui jossain määrin teollisuus- ja maatalousalueille.

Puolueiden kannatus elinkeinorakenteen mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Puolueiden kannatuksen muutos elinkeinorakenteen mukaan rajatuilla alueilla 2021 kuntavaaleissa, %

Tilastokeskuksen vaalitulospalvelut

Tilastokeskus julkaisi ennen vaaleja 4.6.2021 kuntavaaliehdokkaiden taustoista katsauksen, jossa tarkastellaan muun muassa ehdokkaiden sukupuolijakaumaa, ikää, syntyperää, koulutusta, työllisyyttä, tulotasoa ja perheasemaa verrattuna äänioikeutettujen vastaaviin tietoihin. Katsausta täydennetään 24.6.2021 valittujen taustatiedoilla. Katsaus äänestysaktiivisuudesta julkistetaan 13.7.2021, jossa tarkastellaan äänestysaktiivisuutta yksilötason taustatekijöiden, mm. iän, sukupuolen, koulutuksen sekä tulojen avulla.

Tietokantataulukot

Lähde: Kunnallisvaalit 2021, vahvistettu tieto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (2,0 Mt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 1976-2021 (%) (22.6.2021)

Kuviot

Laatuselosteet

Kuntavaalit, laatuseloste (22.6.2021)

Päivitetty 22.06.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. ennakkotieto 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kvaa/2021/03/kvaa_2021_03_2021-06-22_tie_001_fi.html