Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2021 > vahvistettu tulos > 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021

1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöitä ja valtuustoihin valittuja eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 23.4.2021 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 14.5.2021 perustetusta ehdokasrekisteristä. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin.

Ehdokkaat eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

Seuraavassa tarkastelussa on eritelty vain eduskuntapuolueet. Muiden puolueiden asettamat ehdokkaat ja valitsijayhdistysten ehdokkaat on esitetty yhtenä luokkana ’Muut’.

1.1. Yhteenveto

Keskustalle eniten valtuustopaikkoja, Perussuomalaiset lisäsivät paikkojaan eniten

2000-luvulla ollut suuntaus ehdokkaiden määrän vähenemisestä kuntavaaleissa kääntyi nyt nousuun. Nyt kuntavaaleihin asetettiin 35 627 ehdokasta, joka on 2 009 ehdokasta enemmän kuin vuonna 2017. Ehdokkaiden määrä kuitenkin väheni monilla puolueilla. Keskusta ja SDP menettivät eniten ehdokkaitaan edelliskertaan verrattuna. Keskustalla on ehdokkaita 590 ja SDP:llä 512 vähemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Eniten ehdokasmääräänsä kasvatti Perussuomalaiset, jonka ehdokasmäärä kasvoi edelliskerrasta 2 122 ehdokkaalla eli 55 prosenttia.

Valtuustoihin valittiin 8 859 valtuutettua. Vaikka äänimäärältään Kokoomus ja SDP olivat selkeästi Keskustaa edellä, niin eniten valtuustopaikkoja on edelleen Keskustalla (2 445) huolimatta siitä, että se menetti yhteensä 379 paikkaa vuoteen 2017 verrattuna. Keskustan osuus kaikista valtuustopaikoista on 27,6 prosenttia. Toiseksi eniten valtuustopaikkoja on Kokoomuksella (17,5 % kaikista valituista) ja kolmanneksi SDP:llä (16,4 %). Perussuomalaiset kasvatti osuuttaan valtuustopaikoista 6,7 prosenttiyksiköllä 8,6 prosentista 15,3 prosenttiin.

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt jo pitkään noin 40 prosentissa. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista noin 60 prosenttia on naisia. Eduskuntapuolueista vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 22 prosenttia ehdokkaista. Naisten osuus valituista nousi yli 40 prosentin. Nousua edellisistä vaaleista on 1,2 prosenttiyksikköä.

Ehdokkaat ovat keskimäärin vuoden nuorempia kuin äänioikeutetut. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut naiset, miesehdokkaat hieman yli vuoden vanhempia kuin äänioikeutetut miehet. Naisehdokkaat ovat vajaat kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on 51,0 ja naisten 48,3 vuotta.

Valittujen keski-ikä on 50,8 vuotta, noin puoli vuotta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Noin viidennes on alle 40-vuotiaita ja 60 vuotta täyttäneitä 29 prosenttia. Alle 40-vuotiaita valittiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin neljännes valituista kuului tähän ikäryhmään.

Valtuustopaikoista noin 44 prosenttia muille kuin nykyisille valtuutetuille

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana myös vuoden 2017 kuntavaaleissa. Ehdokkaista 47 prosenttia oli edelliskerrallakin saman puolueen ehdokkaana kuin nyt ja noin kolme prosenttia oli ehdolla jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen listoilla. Viime vaaleista ehdokaslistaansa on eniten uudistanut Perussuomalaiset, jonka ehdokkaista yli 60 prosenttia ei ollut ehdokkaana edellisissä kuntavaaleissa. Uutena puolueena mukaan tulleen Liike Nytin ehdokkaista noin 16 prosenttia oli vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaina jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Kunnanvaltuutettuja ehdokkaista on vajaa viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 27 prosenttia puolueen ehdokkaista. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 176. Uusien valtuustojen jäsenistä 43,9 prosenttia ei vaalien aikaan ollut kunnanvaltuutettuna.

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustan ehdokkailla on valta-asema. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 35 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi eikä millään puolueella ole yli 20 prosentin osuutta ehdokkaista. Pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta sai eniten valtuustopaikosta, tätä suuremmissa kunnissa Kokoomus on valtapuolue.

Ulkomaalaistaustaiset aliedustettuja

Äänioikeutettuihin verrattuna ulkomaalaistaustaiset ovat aliedustettuina ehdokkaissa. Ulkomaalaistaustaisia, eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista noin seitsemän prosenttia, ehdokkaista 2,7 ja valituista 0,8 prosenttia. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (5,6 %) ja vähiten Perussuomalaisilla (1,5 %).

Äidinkielen mukaan tarkasteltuna tulos on samanlainen. Vieraita kieliä puhuvia on ehdokkaissa ja valituissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Vieraita kieliä puhuvia ehdokkaita on 953. Suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäjänkieliset, 191 ehdokasta ja toiseksi suurin vironkieliset, 95 ehdokasta. Valituista vieraskielisiä on 75. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat englanninkieliset 12 ja somalinkieliset 10 valtuustoon valitulla.

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on 4,5 prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 331 henkilöä. Valituiksi tulleista ulkomaan kansalaisia on alle kymmenen.

Henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 637. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,8 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista tällaisia kaksoiskansalaisia on noin 2,4 prosenttia. Kaksoiskansalaisia valittiin kuntien valtuustoihin 64.

Ehdokkaat ja valitut korkeammin koulutettuja ja enemmän työelämässä

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 76 prosenttia. Paljolti tämä on selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla. Heistä yli 60 prosenttia on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 36 prosenttia ja äänioikeutetuista 24 prosenttia.

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista korkeakouluasteen tutkinto on noin 44 prosentilla ja pelkän perusasteen varassa on hieman alle seitsemän prosenttia.

Erot ehdokkaiden, valittujen ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuu myös eroavaisuuksiin työmarkkina-asemassa: valituista työllisiä on lähes 80 prosenttia, ehdokkaista 70 prosenttia ja äänioikeutetuista hieman yli puolet. Eläkkeellä on puolestaan 31 prosenttia äänioikeutetuista, ehdokkaista 18 prosenttia ja valituista 15 prosenttia. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä. Ehdokkaiden työllisyysaste on noin 81 prosenttia, äänioikeutettujen noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi eli noin 72 prosenttia. Valituiksi tulleiden työllisyysaste on korkea, koko maan tasolla 90 prosenttia. Se on yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdokkaiden ja lähes 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen.

Sosioekonomiselta asemaltaan ehdokkaissa ja valituissa on enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä valituista on 23,5 prosenttia, ehdokkaista 17,5 prosenttia ja äänioikeutetuista kymmenen prosenttia. Eniten yrittäjiä on Liike Nyt -puolueen ehdokkaista (27,8 %) ja toiseksi eniten Keskustan ehdokkaista (26,9), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on noin neljännes.

Julkinen sektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja. Työllisistä valtuustoihin valituista julkisella sektorilla työskentelee noin 36 prosenttia, ehdokkaista vajaa kolmannes, työllisistä äänioikeutetuista osuus on 27 prosenttia. Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on yli neljännes.

Valituista noin 40 prosenttia lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat ja valitut poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on valituissa lähes 40 ja ehdokkaissa noin 34 prosenttia eli huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa (22 %). Yksin asuvia on valituista vajaa 14 prosenttia ja ehdokkaista noin 21 prosenttia kun äänioikeutetuista noin 28 prosenttia asuu yksin. Perheaseman eroavaisuutta selittää jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen.

Tämänhetkinen perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla ja äänioikeutetulla on tai on ollut omia lapsia. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella. Ehdokkailla ja valituilla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 ja valituksi tulleista 85 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuista vastaava osuus on 65 prosenttia. Ehdokkailla on keskimäärin 2, valituilla 2,3 ja äänioikeutetuilla 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, 2,5 lasta ja vähiten Vihreän liiton ehdokkailla, 1,6 lasta.

Kokoomuksen ehdokkailla ja valituilla korkein tulotaso

Ehdokkaat ja valtuustoihin valitut ovat äänioikeutettuihin verrattuna korkeammin koulutettuja ja heistä myös suurempi osa on työelämässä. Tämä selittää osin myös sen, että heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Ehdokkaiden käytettävissä olevan rahatulon mediaani vuonna 2019 oli 28 400 euroa, valittujen 33 700 ja äänioikeutettujen 22 300 euroa. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Puolueittain ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihtelee Kokoomuksen 33 900 eurosta Vasemmistoliiton 25 100 euroon. Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on noin 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla on käytettävissään vähintään 41 400 euroa ja pienituloisimmalla korkeintaan 9 400 euroa vuodessa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia ja valituiksi tulleista lähes 30 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaat ja valitut ovat tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä. Kokoomuksen miesehdokkaista 36 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Kokoomuksen valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu lähes puolet.

Niin äänioikeutetuissa, ehdokkaissa kuin valituissakin naisia on vähemmän ylimmässä tulokymmenyksessä. Valituista miehistä ylimpään tulokymmenykseen kuuluu noin kolmannes, naisista vajaa neljännes.

Alimpaan tulokymmenykseen kuuluu siis kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaista tähän sijoittuu vähemmän, hieman alle kuusi prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna ehdokkaista eniten alimpaan tulokymmenykseen kuuluu Liike Nytin ja Vihreän liiton ehdokkaista, eli hieman yli kahdeksan prosenttia. Valituista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vain noin kolme prosenttia.

1.2. Ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Perussuomalaiset lisäsi valtuustopaikkoja 75 prosenttia, paikkaluvultaan neljänneksi suurin puolue

Kuntavaaleihin asetettiin 35 627 ehdokasta. Tämä on 2 009 ehdokasta enemmän kuin vuonna 2017.

Aiempien vuosien tapaan eniten ehdokkaita on Suomen Keskustalla (6 871), vaikka sen ehdokkaiden määrä vähenikin edelliskerrasta huomattavasti. Toiseksi eniten ehdokkaita asetti Kokoomus (6 010 ehdokasta) ja kolmanneksi Perussuomalaiset (5 953 ehdokasta). (Taulukko 1)

Eniten ehdokkaiden määrä kasvoi niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti Perussuomalaisilla, jonka listoilla on nyt 2 122 ehdokasta eli 55 % enemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Ehdokkaiden määrä kasvoi myös Kokoomuksella (+ 271), Vihreällä liitolla (+ 203) ja RKP:llä (+ 61). Muiden puolueiden ehdokasmäärät puolestaan pienenivät edellisistä kunnallisvaaleista. Eniten laskua oli Keskustan ehdokkaiden määrässä (- 590). SDP:n ehdokkaiden määrä väheni 512 ja Kristillisdemokraattien 26 henkilöllä.

Manner-Suomen kuntien valtuustoihin valittiin 8 859 valtuutettua. Tämä on 140 valtuutettua vähemmän kuin vuonna 2017. Valittujen määrän vähenemiseen vaikuttavat vaalien välillä tapahtuneet kuntaliitokset sekä väkiluvun muutokset kuntatasolla. Vuonna 2017 valittiin valtuutetut 295 kunnan valtuustoon, nyt kuntia on kaksi vähemmän.

Valittujen määrä väheni kokonaisuudessaan 1,6 prosenttia edelliskerrasta. Suhteellisesti eniten paikkoja menettivät Vasemmistoliitto (-22,8 %) ja Vihreä liitto (-18,9 %). Keskimääräistä enemmän valittujen määrä väheni myös SDP:llä ja Keskustalla. Valtuutettujen määrä kasvoi eniten Perussuomalaisilla sekä lukumääräisesti että suhteellisesti. Vuoteen 2017 verrattuna valtuustoihin valittujen Perussuomalaisten paikkamäärä kasvoi 581 henkilöllä eli noin 76 prosentilla. Myös vuoteen 2012 verrattuna Perussuomalaiset kasvattivat paikkamääräänsä. Paikkalukuaan kasvattivat myös Kokoomus sekä valitsijayhdistysten ja pienempien puolueiden edustajat.

Vaikka äänimäärältään Kokoomus ja SDP olivat selkeästi Keskustaa edellä, niin eniten valtuustopaikkoja on edelleen Keskustalla (2 445) huolimatta siitä, että se menetti yhteensä 379 paikkaa vuoteen 2017 verrattuna. Keskustan osuus kaikista valtuustopaikoista on 27,6 prosenttia.

Toiseksi eniten valtuustopaikkoja on Kokoomuksella (17,5 % kaikista valituista) ja kolmanneksi SDP:llä (16,4 %). Perussuomalaiset kasvatti osuuttaan valtuustopaikoista 6,7 prosenttiyksiköllä 8,6 prosentista 15,3 prosenttiin.

Taulukko 1. Ehdokkaiden ja valittujen lukumäärä puolueittain kuntavaaleissa 2012, 2017 ja 2021

	Ehdokkaiden lukumäärä			Muutos edellisiin vaaleihin, %			Valittujen lukumäärä			Muutos edellisiin vaaleihin, %
	2012	2017	2021	2012	2017	2021	2012	2017	2021	2012	2017	2021
Ehdokkaat	37 124	33 618	35 627	-3,6	-9,4	6,0	9 674	8 999	8 859	-7,1	-7,0	-1,6
Suomen Sosiali- demok- raattinen Puolue SDP	6 987	6 132	5 620	-9,3	-12,2	-8,3	1 729	1 697	1 451	-16,3	-1,9	-14,5
Perus- suomalaiset PS	4 393	3 831	5 953	138,8	-12,8	55,4	1 195	770	1 351	169,8	-35,6	75,5
Kansallinen Kokoomus KOK	6 874	5 739	6 010	-9,9	-16,5	4,7	1 735	1 490	1 552	-14,1	-14,1	4,2
Suomen Keskusta KESK	8 401	7 461	6 871	-15,8	-11,2	-7,9	3 077	2 824	2 445	-12,5	-8,2	-13,4
Vihreä liitto VIHR	2 299	2 600	2 803	4,9	13,1	7,8	323	534	433	-12,7	65,3	-18,9
Vasemmisto- liitto VAS	3 506	3 203	3 010	-14,7	-8,6	-6,0	640	658	508	-23,2	2,8	-22,8
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	1 350	1 324	1 385	-4,1	-1,9	4,6	480	471	463	-6,1	-1,9	-1,7
Suomen Kristillis- demokraatit KD	1 870	1 971	1 945	-2,7	5,4	-1,3	300	316	311	-14,5	5,3	-1,6
Liike Nyt LIIKE	-	-	469	-	-	-	-	-	49	-	-	-
Muut	1 444	1 357	1 561	-16,4	-6,0	15,0	195	239	296	-35,0	22,6	23,8

Naisten osuus valituista nousi yli 40 prosentin

Ehdokkaista naisia on 39,7 prosenttia. Äänioikeutetuista enemmistö eli 51 prosenttia on naisia. Muutosta vuoden 2017 vaaleihin ei juuri tapahtunut. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista 60 prosenttia on naisia. Toiseksi eniten naisehdokkaita on Kristillisdemokraateilla, joilla naisten osuus on 47 prosenttia ja kolmanneksi eniten Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella, 44,1 prosenttia. Keskustalla, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä naisten osuus ehdokkaista on yli keskiarvon, vaihdellen 41,6 ja 43,6 prosentin välillä. Vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 21,5 prosenttia ehdokkaista. Myös uuden puolueen, Liike Nytin ehdokkaissa on varsin vähän naisia (27,9 %). Perussuomalaisilla ja Kokoomuksella naisehdokkaiden osuus on myös pienentynyt edellisvaaleista. (Kuvio 1)

Valituista naisia on 40,2 prosenttia. Naisten osuus valituista nousi edellisistä vaaleista 1,2 prosenttiyksikköä. Uusista valtuutetuista eli heistä, jotka eivät ole tällä hetkellä kunnanvaltuutettuja, naisten osuus on hieman suurempi (42,8 %).

Vihreän liiton valituista selkeä enemmistö on naisia, noin 74 prosenttia. Keskimääräistä enemmän naisia on myös SDP:n (48,7 %), Vasemmistoliiton (47,8 %) ja Kristillisdemokraattien (46,6 %) valituista. Vähiten naisia kuntien valtuustoihin valittiin Perussuomalaisista. Heistä vain hieman yli viidennes on naisia. Myös Liike Nytin, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoihin valituista naisten osuus jää alle 40 prosentin. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Naisten osuus kaikista ehdokkaista on pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Useimmilla puolueilla naisten osuus puolueen ehdokkaista on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Vain Vasemmistoliitto, Vihreä liitto ja SDP ovat kasvattaneet selkeästi naisten osuutta ehdokkaista viime vuosina. Vasemmistoliitolla naisten osuus ehdokkaista on noussut vuodesta 2008 yli kuusi prosenttiyksikköä, Vihreällä liitolla yli kolme prosenttiyksikköä ja SDP:llä 2,8 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisilla naisten osuus on nyt pienin koko 2000-luvulla. Se on yli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2008 vaaleissa ja edellisiin vuoden 2017 vaaleihin verrattuna naisten osuus on 3,7 prosenttiyksikköä pienempi.

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista puolueittain kuntavaaleissa vuosina 2008-2021, %

		2008	2012	2017	2021
	Äänioikeutetut	51,5	51,4	51,2	51,0
Ehdokkaat	Ehdokkaat	40,4	38,8	39,9	39,7
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	40,8	40,4	40,9	43,6
	Perussuomalaiset PS	25,7	23,3	25,2	21,5
	Kansallinen Kokoomus KOK	40,3	39,1	39,0	38,3
	Suomen Keskusta KESK	40,3	39,8	39,7	41,6
	Vihreä liitto VIHR	56,8	56,8	57,9	60,0
	Vasemmistoliitto VAS	36,6	37,9	39,8	42,8
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	42,9	43,5	43,7	44,1
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	48,2	45,3	46,7	47,0
	Liike Nyt LIIKE	-	-	-	27,9
	Muut	33,6	32,8	33,8	40,2
Valitut	Valitut	36,7	36,2	39,0	40,2
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	41,0	41,7	44,4	48,7
	Perussuomalaiset PS	20,8	23,2	21,8	21,1
	Kansallinen Kokoomus KOK	35,9	35,7	35,9	36,8
	Suomen Keskusta KESK	34,1	35,1	36,1	39,5
	Vihreä liitto VIHR	64,3	68,1	67,8	74,1
	Vasemmistoliitto VAS	32,4	35,8	40,4	47,8
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	38,2	38,3	40,1	43,0
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	43,0	38,7	46,5	46,6
	Liike Nyt LIIKE	-	-	-	36,7
	Muut	34,3	29,7	31,0	37,5

Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Kanta-Hämeessä (43,7 %) ja Uudellamaalla (43,3 %), ja vähiten Kainuussa (35,6 %) ja Etelä-Savossa (35,9 %). Kanta-Hämeen ja Uudenmaan lisäksi keskimääräistä enemmän naisia on ehdokkaana vain Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. (Kuvio 2)

Eniten naisia valittiin kuntien valtuustoihin Uudellamaalla. Uudenmaan kuntien tulevien valtuustojen valtuutetuista naisia on 47,6 prosenttia. Myös Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa naisten osuus valituista ylsi yli koko maan keskiarvon.

Naisten osuus valituista on pienin Etelä-Pohjanmaan (29,5 %) maakunnassa. Siellä naisia pääsi myös läpi selkeästi vähemmän kuin heitä oli ehdokkaana (36,7 %). Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Kainuussa naisten osuus valituista on yli neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin heidän osuutensa ehdokkaista.

Kuvio 2. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

Valituista uusia valtuutettuja 44 prosenttia

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista puolet on uusia, eli he eivät olleet ehdokkaina vuoden 2017 vaaleissa. Ehdokkaista 46,8 % oli edelliskerrallakin saman puolueen ehdokkaana kuin nyt ja 3,2 % oli ehdolla jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen listoilla.

Puolueista, joilla oli ehdokkaita sekä vuonna 2017 ja 2021, on eniten uusia ehdokkaita Perussuomalaisilla, jonka ehdokkaista peräti 64 prosenttia on täysin uusia. Myös Vihreän liiton ja Kokoomuksen ehdokkaista yli puolet on uusia kuten myös ryhmässä muut, joka sisältää valitsijayhdistysten ja puolueet, joilla ei ole eduskunnassa edustusta. Uuden Liike Nyt -puolueen ehdokkaista suurin osa eli 84 prosenttia on uusia ja loput edellisellä kerralla olleet muun puolueen ehdokkaana. Puoluetta vaihtaneita molemmissa vaaleissa ehdokkaana olleista on hieman yli kolme prosenttia, eniten Perussuomalaisten ehdokkaissa (5,0 %). (Kuvio 3)

Kunnanvaltuutettuja kaikista ehdokkaista on vajaa viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 27 prosenttia puolueen ehdokkaista ja vähiten Liike Nytin ehdokkaista, 3,4 prosenttia, ja Perussuomalaisten ehdokkaista, noin kymmenen prosenttia. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 176.

Kuvio 3. Vuonna 2017 ehdolla olleiden ja uusien ehdokkaiden osuus ehdokkaista puolueittain kuntavaaleissa 2021, %

Kuntien valtuustoihin valittiin 8 859 valtuutettua, joista 3 888 eli noin 44 prosenttia ei ollut vaalien aikaan kunnan valtuutettuna. Perussuomalaisten valituista noin 62 prosenttia on muita kuin nykyisiä kunnanvaltuutettuja ja uutena puolueena mukaan tulleen Liike Nytin valituista lähes kolme neljäsosaa on uusia kunnanvaltuutettuja. Vähiten uusia valtuutettuja on Vasemmistoliiton ja SDP:n valituista eli noin kolmannes ei ollut vaalien aikana kunnanvaltuutettuna. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Uusien valtuutettujen osuudet puolueittain kuntavaaleissa 2017 ja 2021, %

1.3. Ikärakenne

Vanhimmat valtuutetut Kristillisdemokraateilla, nuorimmat Vihreällä liitolla

Ehdokkaat ovat nyt keski-iältään puoli vuotta vanhempia kuin edellisvaaleissa ja noin kaksi vuotta vanhempia kuin vuoden 2008 ehdokkaat. Naisehdokkaat ovat vajaat kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on nyt 51,0 ja naisten 48,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut ja miesehdokkaat hieman yli vuoden vanhempia kuin miesäänioikeutetut. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä kuntavaaleista noussut vajaalla vuodella ja vuodesta 2008 hieman yli kahdella vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 49,7 ja naisten 52,2 vuotta.

Ehdokkaiden sukupuoli- ja ikärakenne on hyvin erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 5 ja 6). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi: äänioikeutettujen ikäjakauma muistuttaa pikemminkin tornia ja ehdokkaiden toispuoleista hyrrää, jossa näkyy sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen ja miesten enemmyys. Miesehdokkailla painopiste on ikäluokissa 45-69 ja naisehdokkailla ikäluokissa 35–59.

Kuvio 5. Äänioikeutettujen ikajakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 6. Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Puolueittain tarkasteltuna vanhimmat ehdokkaat ovat Kristillisdemokraattien listoilla: 60 vuotta täyttäneiden osuus ehdokkaista on noin 40 prosenttia ja keski-ikä 53,9 vuotta. Myös SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista kolmannes on 60 vuotta täyttäneitä. Nuorimpia ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä lähes 37 prosenttia on alle 40-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 44,6 vuotta. Kaikista ehdokkaista noin 25 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja noin 28 prosenttia 60 vuotta täyttäneitä. (Kuvio 6, Taulukko 3)

Kuvio 7. Valittujen ikäjakauma sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kunnanvaltuustoihin valituista noin viidennes on alle 40-vuotiaita ja 60 vuotta täyttäneitä 29 prosenttia. Alle 40-vuotiaita valittiin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin neljännes valituista kuului tähän ikäryhmään. Myös 60 vuotta täyttäneiden osuus valituista pieneni kahdella prosenttiyksiköllä.

Valittujen keski-ikä oli 50,8 vuotta, noin puoli vuotta korkeampi kuin edellisissä vaaleissa. Vanhimpia valtuutettuja ovat Kristillisdemokraattien valitut, keskimäärin 55-vuotiaita. Nuorimpia puolestaan ovat Vihreän liiton valitut – heidän keski-ikänsä on 43 vuotta. (Taulukko 3)

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain kuntavaaleissa 2021, %

Taulukko 3. Ehdokkaiden ja valittujen keski-ikä puolueittain kuntavaaleissa 2021

		Yhteensä	Miehet	Naiset
	Äänioikeutetut	51,0	49,7	52,2
Ehdokkaat	Ehdokkaat	50,0	51,0	48,3
	Suomen Keskusta KESK	50,4	51,8	48,4
	Kansallinen Kokoomus KOK	49,1	49,8	48,1
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	52,2	53,5	50,6
	Vasemmistoliitto VAS	50,7	52,9	47,8
	Vihreä liitto VIHR	44,6	45,8	43,8
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	53,9	54,2	53,5
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	48,1	49,1	47,0
	Perussuomalaiset PS	49,9	50,2	48,4
	Liike Nyt LIIKE	47,1	47,6	45,7
	Muut	49,2	50,5	47,3
Valitut	Valitut	50,8	52,6	48,2
	Suomen Keskusta KESK	51,3	52,9	48,9
	Kansallinen Kokoomus KOK	50,2	51,6	47,9
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	53,4	56,2	50,4
	Vasemmistoliitto VAS	52,3	56,9	47,4
	Vihreä liitto VIHR	42,9	45,8	41,9
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	54,9	56,2	53,4
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	50,0	51,7	47,8
	Perussuomalaiset PS	49,0	49,8	46,0
	Liike Nyt LIIKE	49,2	49,7	48,4
	Muut	51,0	52,6	48,4

Alle 40-vuotiaissa sukupuolten välillä ei juurikaan eroa valittujen osuuksissa ikäluokasta

Äänioikeutetuista miehistä ehdokkaita on prosentti ja naisista vastaavasti 0,6 prosenttia. Naisten ehdokkuus on kaikissa ikäluokissa pienempää kuin miesten. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta nousee jyrkästi naisilla noin 40 ja miehillä noin 50 ikävuoteen saakka. Aina noin 40 ikävuoteen saakka naisten osallistumisaktiivisuus on vain hieman alhaisempaa kuin miesten, mutta sen jälkeen ero kasvaa. Kun naisten osallistumisaktiivisuus lähtee laskuun 45 ikävuoden jälkeen, miesten osallistumisaktiivisuus alkaa laskea voimakkaammin vasta noin 70 ikävuoden jälkeen ja putoaa samalle tasolle kuin se on 40-vuotiailla miehillä.

Miesehdokkaiden osuus ikäluokasta on suurimmillaan ikävuosien 42–69 välillä, jolloin kustakin 1-vuotisikäluokasta noin 1,3–1,5 prosenttia on ehdokkaana. Naisista asettuu eniten ehdokkaaksi 37 ja 55 ikävuoden välillä, 1,0 – 1,1 prosenttia ikäluokasta. (Kuvio 9)

Valituiksi tulleiden osuudet ikäluokista noudattelevat ehdokkaiden osuuksia ikäluokista. Mitä suurempi osuus ikäluokasta on ollut ehdolla, sitä suurempi osuus on todennäköisesti tullut myös valituksi. Suhteutettuna ikäluokan kokoon eniten miehiä tuli valituksi hieman yli 60-vuotiaissa. Naisia puolestaan valittiin valtuustoihin eniten hieman yli 40-vuotiaista. Valituiksi tulleiden osuudet ikäluokasta olivat hyvin samalla tasolla sekä miehissä että naisissa aina 44 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen naisten osuus lähtee laskuun, kun taas miesten osuus pysyttelee samalla tasolla aina yli 60-vuotiaisiin saakka.

Kuvio 9. Ehdokkaiden ja valittujen osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Pienissä kunnissa Keskusta suurin puolue, isommissa Kokoomus

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta on ehdokasmäärältään suurin puolue. Alle 5 000 asukkaan kunnissa noin 35 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Toiseksi ja kolmanneksi eniten tämän kokoluokan kunnissa ovat asettaneet ehdokkaita Perussuomalaiset ja Kokoomus. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Keskustan osuus ehdokkaista on noin kymmenen prosenttia. (Taulukko 4)

Suuremmissa kunnissa mikään puolue ei pääse yhtä suureen osuuteen ehdokkaista kuin Keskusta pienissä kunnissa. Asukasmäärältään 20 000 – 99 999 asukkaan kunnissa kolme eniten ehdokkaita asettaneita puolueita ovat Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset kukin vajaan 20 prosentin osuudella kaikista ehdokkaista.

Suurimmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi: eniten ehdokkaita myös suurissa kaupungeissa ovat asettaneet Kokoomus ja SDP, molempien puolueiden osuus ehdokkaista on hieman yli 14 prosenttia. Suurissa kaupungeissa on myös Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaita keskiarvoa enemmän. Perussuomalaisten osuus ehdokkaista on 17 prosentin kieppeillä alle 100 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa kaupungeissa noin 14 prosenttia.

Alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta sai eniten paikkoja kunnanvaltuustoihin. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa yli 40 prosenttia valituista on Keskustasta, 5 000 – 19 999 asukkaan kunnissa 25-30 prosenttia. Toisesta ja kolmannesta sijasta kisasivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP 12-18 prosentin osuuksilla paikkamääristä. Yli 20 000 asukkaan kunnissa eniten valtuustoihin valittiin Kokoomuksen ja toiseksi eniten SDP:n ehdokkaita. Kolmanneksi eniten valtuustopaikkoja saivat Perussuomalaiset, paitsi suurimmissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, joissa kolmannen paikan lunasti Vihreä liitto.

Taulukko 4. Ehdokkaiden ja valittujen puoluejakauma kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2021, %

		Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2020 lopussa)
		Yhteensä	-4 999	5 000-9 999	10 000-19 999	20 000-49 999	50 000-99 999	100 000+
Ehdokkaat	Suomen Keskusta KESK	19,3	35,3	24,5	20,1	13,1	13,2	9,8
	Kansallinen Kokoomus KOK	16,9	15,2	15,2	18,3	19,1	19,3	14,4
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	15,8	12,0	15,0	16,9	18,2	18,5	14,3
	Vasemmistoliitto VAS	8,4	5,3	8,4	6,6	9,6	8,8	11,4
	Vihreä liitto VIHR	7,9	2,5	4,5	5,7	9,8	11,5	13,4
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	5,5	3,9	5,2	6,1	5,3	5,2	6,9
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	3,9	1,1	5,3	5,1	3,0	3,3	5,6
	Perussuomalaiset PS	16,7	17,5	16,6	17,6	17,7	17,1	13,9
	Liike Nyt LIIKE	1,3	0,4	0,8	0,7	1,3	1,3	3,2
	Muut	4,4	6,8	4,6	2,8	2,8	1,7	7,0
	Yhteensä	100,1	100,0	100,1	99,9	99,9	99,9	99,9
Valitut	Suomen Keskusta KESK	27,6	43,6	29,8	25,2	14,8	14,7	8,8
	Kansallinen Kokoomus KOK	17,5	13,6	14,3	18,2	22,3	22,2	25,3
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	16,4	12,2	15,0	17,4	20,5	21,8	19,0
	Vasemmistoliitto VAS	5,7	4,3	6,1	4,5	7,4	5,6	9,4
	Vihreä liitto VIHR	4,9	1,4	2,5	4,4	8,2	8,9	15,6
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	3,5	2,8	3,8	4,3	3,6	3,4	3,1
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	5,2	1,5	9,2	8,1	3,9	5,0	2,6
	Perussuomalaiset PS	15,3	14,3	14,6	15,8	16,8	17,7	13,8
	Liike Nyt LIIKE	0,6	0,3	0,5	0,5	0,6	0,6	1,6
	Muut	3,3	6,1	4,3	1,7	1,7	-	0,8
	Yhteensä	100,0	100,1	100,1	100,1	99,8	99,9	100,0

1.4. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä valittiin valtuustoihin alle prosentti

Ruotsinkielisiä on ehdokkaina (5,4 %) hieman enemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa (4,6 %). Erityisesti Uudellamaalla ja Pohjanmaalla ruotsinkieliset ovat aktiivisempia, heitä on ehdokkaista Uudellamaalla 12,4 prosenttia ja Pohjanmaalla 54,4 prosenttia ehdokkaista. Vastaavasti ruotsinkielisten osuus äänioikeutetuista on Uudellamaalla 7,5 prosenttia ja Pohjanmaalla 50,3 prosenttia. (Taulukko 5)

Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia on äänioikeutetuista hieman yli seitsemän prosenttia. Ehdokkaista vieraskielisiä on huomattavasti vähemmän, vain 2,7 prosenttia. Vieraskielisten osuus ehdokkaista on kuitenkin kasvanut hieman vuoden 2017 vaaleista, jolloin vieraskielisten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli 2,2 prosenttia.

Suhteellisesti eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaista 5,3 prosenttia on vieraskielisiä ja toiseksi eniten Uudellamaalla 4,8 prosenttia. Vastaavat osuudet äänioikeutetuista ovat 6,5 ja 13,7 prosenttia.

Manner-Suomen tasolla vieraskielisten aliedustus on 4,6 prosenttiyksikköä. Vieraskielisiä ehdokkaita on siis vähemmän kuin väestössä on vieraskielisiä äänioikeutettuja. Suurin aliedustus on niillä alueilla, joissa vieraskielisten osuus väestöstä on suurin eli Uudellamaalla - erityisesti pääkaupunkiseudulla - ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 8,9 ja Varsinais-Suomessa 4,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa.

Kotimaisia kieliä puhuvista saamenkielisiä on ehdokkaana keskimääräistä enemmän. Saamenkielisistä äänioikeutetuista 2,3 prosenttia on ehdokkaana. Kaikista äänioikeutetuista keskimäärin 0,8 prosenttia on ehdokkaana.

Kunnanvaltuustoihin valituista vieraskielisiä on alle prosentti eli vähemmän kuin heitä oli ehdokkaana ja huomattavasti vähemmän kuin vieraskielisiä on äänioikeutetuissa. Eniten vieraskielisiä valittiin Uudenmaan ja etenkin pääkaupunkiseudun valtuustoihin. Uudenmaan kuntien uusien valtuustojen jäsenistä 2,3 prosenttia on vieraskielisiä. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus valituista on hieman yli viisi prosenttia. Etelä- Savon kunnissa valtuustoihin ei tullut valituksi yhtään vieraskielistä.

Ruotsinkielisiä valittiin kuntien valtuustoihin enemmän (6,3 %) kuin heidän osuutensa on ehdokkaista tai äänioikeutetuista. Eniten ruotsinkielisiä valittiin Pohjanmaalla, jossa valituista 71 prosenttia on ruotsinkielisiä. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on Pohjanmaalla noin puolet. Myös Uudellamaalla ruotsinkielisiä valittiin valtuustoihin (16,2 %) yli kaksinkertaisesti verrattuna heidän osuuteensa äänioikeutetuista. Sitä vastoin Keski-Pohjanmaalla ruotsinkielisten valtuutettujen osuus (2,8 %) jäi huomattavasti väestöosuuttaan (9,1 %) pienemmäksi.

Taulukko 5. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut äidinkielen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

	Äänioikeutetut			Ehdokkaat			Valitut
	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli, tuntematon	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli, tuntematon	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli, tuntematon
MANNER - SUOMI	88,1	4,6	7,3	91,9	5,4	2,7	92,8	6,3	0,8
Uusimaa	78,7	7,5	13,7	82,8	12,4	4,8	81,6	16,2	2,3
Varsinais-Suomi	87,3	5,6	7,2	91,0	6,4	2,6	92,3	6,3	1,4
Satakunta	96,0	0,3	3,7	98,1	0,4	1,5	99,6	0,2	0,2
Kanta-Häme	95,4	0,4	4,2	98,3	0,6	1,1	99,2	0,3	0,6
Pirkanmaa	94,7	0,4	4,9	97,5	0,6	1,9	99,1	0,4	0,5
Päijät-Häme	94,5	0,3	5,1	97,3	0,4	2,4	99,7	-	0,3
Kymenlaakso	93,3	0,8	5,9	95,1	1,6	3,3	97,3	1,8	0,9
Etelä-Karjala	93,8	0,2	6,0	96,1	0,1	3,8	99,6	-	0,4
Etelä-Savo	96,6	0,2	3,2	98,2	-	1,8	100,0	-	-
Pohjois-Savo	97,0	0,1	2,9	97,5	0,4	2,1	99,0	0,8	0,2
Pohjois-Karjala	96,3	0,1	3,6	97,4	0,1	2,5	99,7	-	0,3
Keski-Suomi	96,4	0,2	3,4	98,0	0,1	1,9	99,3	-	0,7
Etelä-Pohjanmaa	97,4	0,3	2,3	97,5	0,6	1,9	99,6	-	0,4
Pohjanmaa	43,2	50,3	6,5	40,3	54,4	5,3	27,2	71,0	1,8
Keski-Pohjanmaa	87,9	9,1	3,0	91,1	7,0	1,8	96,7	2,8	0,6
Pohjois-Pohjanmaa	96,9	0,2	2,9	98,4	0,2	1,4	99,5	-	0,5
Kainuu	97,2	0,1	2,7	98,4	0,1	1,4	99,5	-	0,5
Lappi	97,0	0,3	2,8	98,2	0,2	1,5	99,0	-	1,0

Vieraskielisten ehdokkuus on huomattavasti harvinaisempaa. Ehdokkaista vieraskielisiä on 953, mikä on 0,3 prosenttia äänioikeutetuista vieraskielisistä. Suurin vieraskielisten ryhmä ehdokkaissa ovat venäjänkieliset, 191 ehdokasta, ja toiseksi suurin vironkieliset, 95 ehdokasta. (Taulukko 6.)

Valtuustoihin valittiin yhteensä 75 vieraskielistä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat englanninkieliset 12 ja somalinkieliset 10 valtuustoon valitulla.

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla, 5,1 prosenttia ehdokkaista, ja toiseksi eniten RKP:llä (4,7 %). Pienin vieraskielisten osuus ehdokkaista on Perussuomalaisilla (1,4 %). Valituiksi tulleiden osalta eniten vieraskielisiä on Vihreällä liitolla (2,5 %). Liike Nytin listoilta yhtään vieraskielisiä ei tullut valituksi ja Keskustan valituista vain 0,1 prosenttia on vieraskielisiä. Vaikka Kristillisdemokraateilla olikin vieraskielisiä ehdokkaita kolmanneksi eniten (3,5 %) Vihreän liiton ja RKP:n jälkeen, niin valituiksi tulleista vieraskielisiä oli vain 0,3 prosenttia. (Kuvio 10)

Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan, suurimmat kieliryhmät eriteltyinä kuntavaaleissa 2021, %

	Äänioikeutetut	Ehdokkaat	% äänioikeutetuista
Yhteensä	4 464 815	35 627	0,8
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	4 141 093	34 674	0,8
suomi	3 932 759	32 711	0,8
ruotsi	206 848	1 929	0,9
saame	1 486	34	2,3
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	323 722	953	0,3
venäjä	65 372	191	0,3
viro, eesti	39 785	95	0,2
englanti	16 692	71	0,4
arabia	20 514	50	0,2
farsi, persia	10 204	50	0,5
turkki	6 531	40	0,6
kurdi	10 213	36	0,4
espanja	7 307	30	0,4
somali	13 261	26	0,2
saksa	5 819	25	0,4
ranska	3 890	22	0,6

Kuvio 10. Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %

Ulkomaalaistaustainen valtuutettu edelleen melko harvinainen

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Äänioikeutetuista 92,7 ja ehdokkaista 97,3 prosenttia on suomalaistaustaisia eli henkilöitä, joiden vanhemmista vähintään toinen on Suomessa syntynyt. Ulkomaalaistaustaisia on siis hieman yli seitsemän prosenttia äänioikeutetuista ja lähes kolme prosenttia ehdokkaista. Valituiksi tulleista ulkomaalaistaustaisia on 0,8 prosenttia. Vuodesta 2008 lähtien ulkomaalaistaustaisten osuus valituksi tulleista on noussut 0,4 prosenttiyksikköä.

Toisen polven maahanmuuttajia eli niitä, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on vielä varsin vähän niin äänioikeutetuissa (0,3 prosenttia) kuin ehdokkaissakin (0,1 prosenttia). Ensimmäisen polven maahanmuuttajien (henkilö itse ja vanhemmat syntyneet ulkomailla) kohdalla on selvä aliedustus niin ehdokkaissa kuin valituissakin. Kaikista äänioikeutetuista tähän ryhmään kuuluu seitsemän prosenttia, kun ehdokkaista heitä on vain 2,6 ja valituista 0,7 prosenttia.

Taulukko 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut syntyperän mukaan kunnallisvaaleissa vuosina 2008-2021

	Äänioikeutetut				Ehdokkaat				Valitut
	2008	2012	2017	2021	2008	2012	2017	2021	2008	2012	2017	2021
Yhteensä	4 196 532	4 303 064	4 397 006	4 464 815	38 505	37 124	33 618	35 627	10 412	9 674	8 999	8 859
Suomalais- taustaiset yhteensä	4 061 377	4 111 446	4 135 878	4 138 679	37 925	36 399	32 859	34 666	10 373	9 624	8 933	8 788
Suomalais- taustainen, syntynyt Suomessa	4 028 034	4 075 699	4 097 547	4 097 007	37 647	36 066	32 502	34 253	10 319	9 564	8 860	8 706
Suomalais- taustainen, syntynyt ulkomailla	33 343	35 747	38 331	41 672	278	333	357	413	54	60	73	82
Ulkomaalais- taustaiset yhteensä	135 155	191 618	261 128	325 802	580	725	759	961	39	50	66	71
Ulkomaalais- taustainen, syntynyt Suomessa	3 272	5 141	9 540	14 772	30	30	24	40	6	5	4	9
Ulkomaalais- taustainen, syntynyt ulkomailla	131 883	186 477	251 588	311 030	550	695	735	921	33	45	62	62
Tuntematon	-	-	-	334	-	-	-	-	-	-	-	-

Kuvio 11. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista kuntavaaleissa 2008, 2012, 2017 ja 2021, %

Suomessa asuvan väestön osalta viimeisin tieto vuodelta 2020

Puolueittain tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä, 5,6 prosenttia ehdokkaista ja vähiten Perussuomalaisilla (1,5 prosenttia) ja Liike Nytillä (1,7 prosenttia). Keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia on myös Vihreiden ja Kristillisdemokraattien ehdokkaissa. (Kuvio 10)

Suurin ulkomaalaistaustaisten osuus valtuutetuista on Vasemmistoliitolla (2,2 %) ja toiseksi eniten Vihreällä liitolla (1,8 %). Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin valituista kenelläkään ei ole ulkomaalaistaustaa. Myös Keskustan valituista varsin pieni osuus on ulkomaalaistaustaisia eli 0,1 prosenttia.

Kuvio 12. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %

Kaksoiskansalaisia ehdokkaina 637

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on 4,5 prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 331 henkilöä. Suurin kansalaisuusryhmä on Viro 65 ehdokkaallaan, ja seuraavaksi suurimmat Ruotsi 32 ja Venäjä 31 ehdokkaallaan.

Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 637. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,8 prosenttia. Kaikista äänioikeuteuista kaksoiskansalaisia on yhteensä lähes 108 000 eli 2,4 prosenttia. Eniten ehdokkaissa on toiselta kansalaisuudeltaan Venäjän kansalaisia, 123 henkilöä, ja seuraavaksi Ruotsin kansalaisia, 67 henkilöä.

Valituiksi tulleista on ulkomaan kansalaisia alle kymmenen. Henkilöitä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus, valittiin kuntien valtuustoihin 64 henkilöä.

1.5. Koulutustaso

Kolmella neljäsosalla Vihreän liiton valituista korkeakouluasteen tutkinto

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 76 prosenttia. Osin tämä selittyy sillä, että ehdokkaissa on hyvin vähän vanhimpien ikäryhmien edustajia, joiden koulutustaso on yleensä heikompi kuin nuorempien. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinto on äänioikeutetuista 33 prosentilla ja ehdokkaista 48 prosentilla. (Taulukko 8)

Taulukko 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

	Vain perusaste	Toinen aste	Alin korkea-aste	Alempi korkeakouluaste	Ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus
Äänioikeutetut	24,3	42,6	9,4	12,3	11,4
Ehdokkaat	10,6	41,9	11,1	16,5	19,8
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	11,0	47,6	11,5	14,9	14,9
Perussuomalaiset PS	16,9	57,9	8,7	10,0	6,5
Kansallinen Kokoomus KOK	8,6	30,6	13,2	19,7	27,9
Suomen Keskusta KESK	7,9	39,5	14,1	19,1	19,4
Vihreä liitto VIHR	6,3	26,5	6,5	20,4	40,2
Vasemmistoliitto VAS	12,3	50,4	7,4	15,3	14,6
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	8,4	29,2	9,7	21,5	31,1
Suomen Kristillisdemokraatit KD	9,3	34,7	14,5	16,5	25,0
Liike Nyt LIIKE	9,0	48,2	9,6	15,8	17,5
Muut	13,5	44,1	10,5	15,3	16,6
Valitut	6,8	36,5	12,9	19,0	24,9
Miehet	9,5	43,5	12,5	14,9	19,5
Naiset	2,7	26,1	13,4	25,0	32,8

Selkeästi korkeimmin koulutettuja ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä yli 60 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 36 ja äänioikeutetuista 24 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaissa on enemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin ehdokkaissa keskimäärin.

Kunnanvaltuustoihin valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja ehdokkaana olleet. Valituista korkeakouluasteen tutkinto on noin 44 prosentilla ja pelkän perusasteen varassa on hieman alle seitsemän prosenttia. Vihreän liiton valituista jopa 76 prosentilla ja Kokoomuksen valituista 58 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto. Perussuomalaisten valtuutetuista korkeakouluasteen suorittaneiden osuus on samalla tasolla kuin äänioikeutettujen eli 24 prosenttia.

Ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus sekä äänioikeutetuista että ehdokkaista on muuta maata suurempi (Kuvio 13). Uudellamaalla noin 45 prosenttia ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Muilla alueilla korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista jää alle 40 prosentin. Ero maakuntien välillä näkyy myös valittujen osalla selvästi. Uudenmaan kuntien valtuustoihin valituista suurimmalla osalla eli 57 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto. Muissa maakunnissa jäädään huomattavasti alhaisempiin osuuksiin.

Kuvio 13. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

1.6. Työmarkkina-asema

Valitut vahvasti työelämässä

Ehdokkaista työllisiä on 70 prosenttia ja työttömiä saman verran kuin äänioikeutetuissa, noin kuusi prosenttia. Eläkeläisiä ehdokkaissa puolestaan on selvästi vähemmän, noin 18 prosenttia. Tarkasteltaessa työikäistä väestöä (18–64 -vuotiaat) ehdokkaista on noin 81 prosenttia työllisiä, kun saman ikäisissä äänioikeutetuissa työllisten osuus on yhdeksän prosenttiyksikköä pienempi. Opiskelijoita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia on tämän ikäisissä äänioikeutetuissa selvästi enemmän kuin ehdokkaissa. (Kuvio 14)

Kaikista äänioikeutetuista 53 prosenttia on töissä, työttömänä on kuusi prosenttia ja eläkkeellä 31 prosenttia. Opiskelemassa äänioikeutetuista on seitsemän prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella noin neljä prosenttia.

Työllisiä on eniten Liike Nyt -puolueen, Kokoomuksen, RKP:n, Keskustan ja Vihreiden ehdokkaissa (75-77 prosenttia). Opiskelijoita puolestaan on eniten Vihreän liiton ehdokkaissa, eli noin kahdeksan prosenttia. Eläkkeellä olevia ehdokkaista on eniten Kristillisdemokraateilla (27 %) ja Vasemmistoliitolla (23,1 %).

Valtuustoihin valituista vielä suurempi osa kuin ehdokkaista on työelämässä eli työllisiä on lähes 80 prosenttia valituiksi tulleista. Eläkkeellä on 15 ja työttömänä kolme prosenttia valituista.

Kuvio 14. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Valtuustoihin valittujen työllisyysaste 90 prosenttia

Työllisyysaste lasketaan 18-64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Kaikista 18-64-vuotiaaista ehdokkaista työllisiä on 81 prosenttia. Äänioikeutettujen työllisyysaste on yhdeksän prosenttiyksikköä alempi. Ehdokkaiden työllisyysasteet noudattelevat alueellisesti maakuntien yleisiä työllisyysasteita. Siellä, missä koko väestön työllisyysaste on korkea, myös ehdokkaiden työllisyys on korkealla tasolla. Pohjanmaalla on korkein koko väestön työllisyysaste, 76,2 prosenttia ja siellä myös ehdokkaista 85 prosenttia on työelämässä. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa, jossa yleinen työllisyysaste on maan alhaisin, myös ehdokkaiden työllisyys on keskiarvoa alempi. (Taulukko 9)

Valituiksi tulleiden työllisyysaste on korkea, koko maan tasolla 90 prosenttia. Se on yhdeksän prosenttiyksikköä korkeampi kuin ehdokkaiden ja lähes 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen. Myös alueittain vaihtelu on suurta. Valituiksi tulleiden työllisyysaste vaihtelee Etelä-Pohjanmaan 93,6 prosentista Päijät-Hämeen 84,1 prosenttiin.

Taulukko 9. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen (18-64-v.) työllisyysaste sukupuolen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

	Äänioik. 18-64-v.			Ehdok. 18-64-v.			Valitut 18-64-v.
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
MANNER - SUOMI	71,5	70,4	72,7	80,8	80,2	81,5	90,0	90,1	89,8
Uusimaa	73,7	73,2	74,3	82,3	81,8	82,8	90,3	89,5	91,1
Varsinais-Suomi	71,8	70,7	72,9	81,2	80,8	81,6	91,4	91,3	91,5
Satakunta	71,2	69,6	72,9	83,4	83,2	83,7	91,1	90,9	91,3
Kanta-Häme	72,8	71,5	74,2	82,7	82,1	83,5	92,6	92,8	92,4
Pirkanmaa	70,8	69,8	71,8	79,0	80,2	77,3	88,4	90,9	85,4
Päijät-Häme	69,6	68,7	70,6	80,5	79,8	81,7	84,1	84,5	83,5
Kymenlaakso	68,4	66,5	70,4	76,7	75,9	78,1	87,4	83,5	92,6
Etelä-Karjala	68,1	65,7	70,8	79,5	78,6	81,2	89,8	88,5	91,7
Etelä-Savo	69,7	67,3	72,3	79,1	78,2	80,6	88,1	89,8	86,0
Pohjois-Savo	69,8	68,0	71,6	79,7	79,6	79,9	89,2	89,0	89,4
Pohjois-Karjala	65,5	63,4	67,8	74,8	74,6	75,2	86,6	86,5	86,9
Keski-Suomi	67,9	66,7	69,1	77,2	75,7	79,5	88,5	89,2	87,6
Etelä-Pohjanmaa	73,6	72,2	75,1	83,8	83,2	84,8	93,6	93,4	94,1
Pohjanmaa	76,2	75,4	77,0	85,2	85,3	85,2	92,0	93,8	89,2
Keski-Pohjanmaa	73,6	73,4	73,9	83,5	83,3	83,9	91,7	91,7	91,7
Pohjois-Pohjanmaa	69,0	68,3	69,8	79,9	79,1	81,1	89,9	90,1	89,5
Kainuu	68,9	65,6	72,5	78,8	76,6	82,1	89,3	87,4	91,9
Lappi	70,5	68,4	72,8	81,7	79,6	84,8	91,3	90,9	91,8

Valituista 60 prosenttia toimihenkilöitä

Kaikista työllisistä ehdokkaista lähes 30 prosenttia ja työllisistä äänioikeutetuista noin 20 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Eniten ylempiä toimihenkilöitä, eli lähes puolet työllisistä ehdokkaista, on Vihreällä liitolla. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaista lähes 40 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Vähiten ylempiä toimihenkilöitä on Perussuomalaisten (13,5 %) ehdokkaissa. (Kuvio 15)

Kaikista työllisistä ehdokkaista yrittäjiä on 17,5 ja äänioikeutetuista 10,0 prosenttia. Eniten yrittäjiä on Liike Nyt -puolueen ehdokkaista (27,8 %) ja toiseksi eniten Keskustan ehdokkaista (26,9), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on neljännes painottuen kuitenkin enemmän muihin kuin maa- ja metsätalousyrittäjiin. Työntekijöitä on eniten Perussuomalaisten ehdokkaissa, noin 40 prosenttia ja toiseksi eniten Vasemmistoliiton ehdokkaissa, noin kolmannes työllisistä ehdokkaista.

Valtuustoihin valituista sosioekonomiselta asemaltaan on toimihenkilöitä 60 prosenttia, työntekijöitä 14,2 prosenttia, maa- ja metsätalousyrittäjiä kahdeksan prosenttia ja muita yrittäjiä 15,5 prosenttia.

Kuvio 15. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Julkinen sektori ja yrittäjyys työllistävät valittuja enemmän kuin äänioikeutettuja

Ammattiaseman mukaan työlliset voidaan jaotella palkansaajiin ja yrittäjiin. Palkansaajia voidaan lisäksi jakaa edelleen työnantajan sektorin mukaisesti yksityisen sektorin, valtion ja kuntien palkansaajiin. Työllisistä ehdokkaista puolet toimii yksityisen sektorin ja vajaa kolmannes julkisen sektorin palkansaajina. Yrittäjiä ehdokkaista on noin 18 prosenttia.

Puolueittain työantajatyyppi vaihtelee erittäin paljon. Yrittäjiä on eniten Liike Nytin, Keskustan ja Kokoomuksen työllisistä ehdokkaista, kuntasektorin palkansaajia on puolestaan eniten SDP:n ehdokkaista (36,5 %). Myös Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton ehdokkaista noin kolmannes työskentelee kuntasektorilla. Työllisistä äänioikeutetuista yrittäjiä on kymmenen prosenttia ja kuntasektorin palkansaajia noin 22 prosenttia.

Valtiosektorin palkansaajia on eniten Vihreän liiton (9,4 %) ja RKP:n (8,0 %) ehdokkaissa. Työllisistä äänioikeutetuista valtiosektorin palveluksessa on noin viisi prosenttia. (Kuvio 16)

Valituista 29 prosenttia on kuntasektorin palkansaajia. Valtiosektorilla työskentelee 7,4 prosenttia, yksityisen sektorin palveluksessa on 40 prosenttia ja yrittäjinä työskentelee 23 prosenttia työllisistä valtuutetuista.

Kuvio 16. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa työllisistä ehdokkaista työskentelee kunta- tai valtiosektorin palkansaajina hieman yli kolmannes ja valituista lähes puolet. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden ja valittujen osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on yli neljännes ja valituista noin 31 prosenttia. (Taulukko 10)

Taulukko 10. Ehdokkaat ja valitut työnantajan sektorin ja kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2021, %

		Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2020 lopussa)
		Yhteensä	-4 999	5 000-9 999	10 000-19 999	20 000-49 999	50 000-99 999	100 000+
Äänioikeutetut	Yksityinen	62,7	53,0	57,5	60,8	63,5	59,7	66,2
	Valtio	5,2	2,7	3,2	3,3	4,0	5,8	6,8
	Kunta	22,0	25,1	24,2	23,6	22,5	25,5	19,5
	Yrittäjä	10,0	19,1	15,1	12,2	10,0	9,1	7,6
Ehdokkaat	Yksityinen	50,4	44,0	48,0	49,9	52,6	51,5	55,8
	Valtio	5,7	3,4	4,1	4,1	5,6	7,8	9,6
	Kunta	26,4	26,5	27,2	27,4	26,5	27,8	23,5
	Yrittäjä	17,5	26,1	20,7	18,6	15,3	12,9	11,1
Valitut	Yksityinen	40,0	37,2	40,7	40,7	41,9	40,5	41,8
	Valtio	7,4	3,9	4,6	5,8	9,3	13,1	23,2
	Kunta	29,1	28,0	28,6	30,0	30,4	33,1	26,0
	Yrittäjä	23,5	30,9	26,1	23,5	18,4	13,3	9,0

1.7. Perheasema

Valituista 40 prosenttia lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ehdokkaissa (34 %) kuin äänioikeutetuissa (22 %), ja yksin asuvia vähemmän ehdokkaissa (21 %) kuin äänioikeutetuissa (28 %). Ehdokkaissa on myös vähemmän kotona asuvia nuoria. Perheaseman eroavaisuutta selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen. Ehdokkaista puuttuvat sekä ikähaitarin ala- että yläpää. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona. (Kuvio 17, Taulukko 11)

Vihreän liiton ehdokkaissa on eniten lapsiperheen vanhempia eli 43 prosenttia. Vasemmistoliiton ehdokkaista puolestaan on vähiten niitä, joilla on vielä alle 18-vuotiaita lapsia asumassa kotonaan. Kotona asuvia alle 25-vuotiaita nuoria on eniten RKP:n (4,5 %) ja yksin asuvia puolestaan eniten Vasemmistoliiton ehdokkaissa (28,5 %).

Valituista lapsiperheiden vanhempia on lähes 40 prosenttia eli enemmän kuin ehdokkaissa ja äänioikeutetuissa keskimäärin. Yksin asuvia on sen sijaan huomattavasti vähemmän valituissa (13,6 %) kuin äänioikeutetuissa, joista yli neljännes asuu yksin. Eniten lapsiperheen vanhempia on Vihreän liiton valituista, lähes 52 prosenttia. Vähiten eli noin 33 prosenttia lapsiperheen vanhempia on Vasemmistoliiton valituista.

Kuvio 17. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Taulukko 11. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut puolueittain valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

		Avio-/avoperheen vanhempi	Yksinhuoltaja	Lapseton pari	Yksin asuva	Kotona asuva lapsi	Muu
	Äänioikeutetut	18,8	2,9	37,8	27,7	3,8	9,0
Ehdokkaat	Ehdokkaat	29,4	4,7	36,3	21,3	1,9	6,3
	Suomen Keskusta KESK	32,4	3,7	39,3	16,1	2,6	6,1
	Kansallinen Kokoomus KOK	31,9	4,1	37,1	18,2	3,0	5,6
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	25,6	4,7	41,0	22,2	1,1	5,4
	Vasemmistoliitto VAS	22,2	5,6	35,7	28,5	1,0	7,0
	Vihreä liitto VIHR	35,2	8,0	28,3	21,1	2,0	5,4
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	29,5	3,1	42,2	18,9	1,6	4,7
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	31,9	3,0	35,2	18,5	4,5	6,9
	Perussuomalaiset PS	27,5	5,0	31,6	26,8	1,2	8,0
	Liike Nyt LIIKE	32,0	4,9	29,9	22,2	1,5	9,6
	Muut	28,6	6,9	30,7	24,6	1,2	8,0
Valitut	Valitut	35,5	4,1	40,4	13,6	1,3	5,1
	Suomen Keskusta KESK	36,9	2,8	43,0	10,8	1,6	4,9
	Kansallinen Kokoomus KOK	38,3	3,4	38,9	12,6	1,8	5,0
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	29,2	4,9	46,7	14,0	0,7	4,6
	Vasemmistoliitto VAS	27,6	4,9	44,1	18,3	0,8	4,3
	Vihreä liitto VIHR	43,9	7,9	24,9	14,5	2,5	6,2
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	33,8	2,3	53,7	9,0	-	1,3
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	36,5	1,9	42,1	11,2	1,9	6,3
	Perussuomalaiset PS	35,8	5,5	32,7	18,7	0,6	6,7
	Liike Nyt LIIKE	40,8	4,1	34,7	14,3	-	6,1
	Muut	39,2	6,4	32,8	14,9	0,7	6,1

Ehdokkailla ja valituilla lapsia keskimääräistä enemmän

Perheasema ei kerro sitä, kuinka monella on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa ikäluokissa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, ja esimerkiksi perheen hajotessa lapset voivat asua toisen vanhemman luona. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella.

Ehdokkailla ja valituiksi tulleilla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista noin 78 ja valituilla noin 85 prosentilla on omia lapsia. Äänioikeutetuilla vastaava osuus on 65 prosenttia. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, joiden ehdokkaista 24 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Keskustalla, joiden ehdokkaista 19 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia Vihreän liiton ehdokkailla (Kuvio 18).

Äänioikeutetuista 36 prosentilla ja ehdokkaista 22 prosentilla ei ole koskaan ollut tai vielä ole omia lapsia. Ehdokkailla lapsettomien osuus vaihtelee Kristillisdemokraattien 18 prosentista Vihreän liiton 30 prosenttiin.

Kuvio 18. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ehdokkailla on keskimäärin kaksi lasta. Kaikilla äänioikeutetuilla on puolestaan keskimäärin 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraattien ehdokkailla eli 2,5 lasta ja Keskustan ehdokkailla 2,4 lasta. Vähiten Vihreän liiton ehdokkailla 1,6 lasta. Äänioikeutetuilla miehillä on hieman vähemmän lapsia kuin naisilla, mutta ehdokkaissa sukupuolten välillä ei ole eroa. (Taulukko 12)

Valituiksi tulleilla on keskimäärin 2,3 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla eli keskimäärin 3,1 lasta ja vähiten Vihreän liiton valtuutetuilla, 1,7 lasta.

Taulukko 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut puolueittain lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan kuntavaaleissa 2021

		Yhteensä	Miehet	Naiset
	Äänioikeutetut	1,5	1,4	1,6
Ehdokkaat	Ehdokkaat	2,0	2,0	2,0
	Suomen Keskusta KESK	2,4	2,4	2,4
	Kansallinen Kokoomus KOK	1,9	1,9	1,9
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	1,9	1,8	2,0
	Vasemmistoliitto VAS	1,7	1,7	1,7
	Vihreä liitto VIHR	1,6	1,5	1,6
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	2,5	2,5	2,4
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	1,8	1,8	1,7
	Perussuomalaiset PS	2,0	1,9	2,2
	Liike Nyt LIIKE	1,7	1,7	1,8
	Muut	1,9	1,8	2,0
Valitut	Valitut	2,3	2,3	2,2
	Suomen Keskusta KESK	2,7	2,7	2,6
	Kansallinen Kokoomus KOK	2,1	2,1	2,1
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	2,1	2,1	2,1
	Vasemmistoliitto VAS	2,0	2,1	1,9
	Vihreä liitto VIHR	1,7	1,7	1,7
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	3,1	3,4	2,7
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	2,0	2,0	2,1
	Perussuomalaiset PS	2,2	2,2	2,2
	Liike Nyt LIIKE	2,1	2,2	2,0
	Muut	2,4	2,5	2,3

1.8. Tulotaso

Ehdokkaiden ja valittujen tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Seuraavassa on tarkasteltu äänioikeutettuja ja ehdokkaita käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2019. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaat ja valitut ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2019 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 28 400 euroa ja valittujen 33 700 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 27 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Uudellamaalla niin äänioikeutetuilla (24 900 euroa/vuosi), ehdokkailla (31 100 euroa/vuosi) kuin valituillakin (39 400 euroa/vuosi). (Taulukko 13)

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Etelä-Karjalassa, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on yli 8 500 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Myös Satakunnassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä ehdokkaiden mediaanitulot ovat yli 7 000 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot on Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa, alle 6 000 euroa.

Taulukko 13. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) maakunnittain kuntavaaleissa 2021

	Äänioikeutetut			Ehdokkaat			Valitut
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
MANNER - SUOMI	22 300	24 200	20 800	28 400	29 000	27 700	33 700	34 900	32 100
Uusimaa	24 900	26 900	23 400	31 100	31 900	30 100	39 400	41 600	37 900
Varsinais-Suomi	21 900	23 800	20 400	28 600	29 800	27 500	34 200	36 200	32 400
Satakunta	21 300	23 500	19 600	28 900	29 800	28 000	33 400	35 100	31 400
Kanta-Häme	22 200	24 200	20 600	29 400	29 600	29 000	35 300	36 100	34 100
Pirkanmaa	21 700	23 800	20 200	27 900	29 000	26 400	33 400	35 900	31 500
Päijät-Häme	21 300	23 300	19 800	28 700	29 000	27 700	35 400	37 800	32 300
Kymenlaakso	21 200	23 600	19 300	27 700	28 500	26 500	35 000	35 400	33 700
Etelä-Karjala	20 800	23 000	19 200	29 300	29 800	28 300	34 900	36 200	33 100
Etelä-Savo	20 200	21 500	19 200	27 700	27 900	27 100	31 300	31 600	30 600
Pohjois-Savo	20 900	22 400	19 700	26 800	26 900	26 400	31 800	32 900	30 600
Pohjois-Karjala	19 600	20 700	18 700	25 700	25 800	25 100	30 900	32 500	28 600
Keski-Suomi	20 800	22 700	19 400	26 800	27 200	26 500	32 100	33 400	31 000
Etelä-Pohjanmaa	21 100	22 700	19 700	28 000	28 500	27 500	33 600	34 700	31 000
Pohjanmaa	22 000	24 300	20 100	28 300	29 600	26 800	33 200	34 700	30 800
Keski-Pohjanmaa	21 500	23 700	19 700	27 300	28 100	26 900	31 400	31 500	31 000
Pohjois-Pohjanmaa	21 700	23 500	20 200	27 700	28 300	27 000	32 200	34 100	30 900
Kainuu	20 600	22 000	19 400	27 200	27 600	26 500	30 900	31 000	30 300
Lappi	21 400	22 800	20 300	27 100	27 600	26 700	31 600	33 300	29 600

Suurituloisimmat ehdokkaat ja valitut Kokoomuksella

Puolueittain ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vaihtelee Kokoomuksen 33 900:sta Vasemmistoliiton 25 100 euroon. RKP:n ehdokkaiden mediaanitulot ovat 31 500 ja Keskustan 30 000 euroa. Äänioikeutettuihin verrattuna Kokoomuksen ehdokkailla on käytettävissään vuodessa yli 11 000 euroa enemmän kuin äänioikeutetuilla. Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänioikeutettuja. Heidän käytettävissä olevat rahatulonsa vuodessa ovat 2 800 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. (Taulukko 14)

Valituiksi tulleiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 33 700 euroa vuodessa, joka on yli 11 000 euroa enemmän kuin äänioikeutettujen tulojen mediaani. Suurituloisimpia ovat Kokoomuksen tulevat valtuutetut. Heillä on käytettävissään keskimäärin 41 100 euroa vuodessa. Pienituloisimpia ovat Vasemmistoliiton valituiksi tulleet. Heidän käytettävissään olevien rahatulojen mediaani on noin 29 300 euroa vuodessa.

Taulukko 14. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen puolueittain käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa vuodessa) kuntavaaleissa 2021

		Yhteensä	Miehet	Naiset
	Äänioikeutetut	22 300	24 200	20 800
Ehdokkaat	Ehdokkaat	28 400	29 000	27 700
	Suomen Keskusta KESK	30 000	31 300	28 600
	Kansallinen Kokoomus KOK	33 900	35 900	31 800
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	28 700	29 200	28 000
	Vasemmistoliitto VAS	25 100	25 100	25 100
	Vihreä liitto VIHR	28 700	29 300	28 300
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	25 800	26 300	25 200
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	31 500	33 700	29 400
	Perussuomalaiset PS	25 400	25 900	23 600
	Liike Nyt LIIKE	29 000	30 000	26 100
	Muut	25 200	25 700	24 500
Valitut	Valitut	33 700	34 900	32 100
	Suomen Keskusta KESK	33 800	35 600	31 600
	Kansallinen Kokoomus KOK	41 100	43 900	37 700
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	32 400	33 200	31 400
	Vasemmistoliitto VAS	29 300	29 700	29 000
	Vihreä liitto VIHR	34 800	36 600	34 400
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	33 100	34 500	30 000
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	35 400	37 200	32 600
	Perussuomalaiset PS	30 200	30 700	28 600
	Liike Nyt LIIKE	39 900	40 700	37 400
	Muut	32 600	33 600	31 300

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on hieman alle 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 41 400 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 9 400 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia ja valituiksi tulleista lähes 30 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaat ja valitut olivat tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä. Kokoomuksen miesehdokkaista 37 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. RKP:n ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 32 ja naisista 19 prosenttia. Kokoomuksen valituista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu lähes puolet ja RKP:n valituista noin kolmannes. Liike Nytin valituista ylimpään tulokymmenykseen kuului noin 47 prosenttia, vaikka ehdokkaista osuus oli alle neljännes. (Kuvio 19)

Niin äänioikeutetuissa, ehdokkaissa kuin valituissakin naisia on vähemmän ylimmässä tulokymmenyksessä. Suurin sukupuolten välinen ero on Liike Nytin, RKP:n, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkailla. Näissä puolueissa miehiä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän ylimmässä tulokymmenyksessä kuin naisia. Pienin ero on Vasemmistoliiton ehdokkailla: miehistä kuuluu ylimpään tulokymmenykseen noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin naisista. Valituista miehistä ylimpään tulokymmenykseen kuuluu noin kolmannes, naisista vajaa neljännes.

Kuvio 19. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat ja valitut (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen sijoittuu hieman alle kuusi prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna ehdokkaista eniten alimpaan tulokymmenykseen kuuluu Liike Nytin ja Vihreän liiton ehdokkaista, eli hieman yli kahdeksan prosenttia. Vähiten alimpaan tuloluokkaan puolestaan kuuluu SDP:n ehdokkaita, eli hieman yli kolme prosenttia. (Kuvio 20)

Myös alimmassa tulokymmenyksessä miesten osuus on suurempi kuin naisten sekä äänioikeutetuissa että ehdokkaissa. Vain Vasemmistoliiton, RKP:n ja Liike Nytin naisehdokkaista kuuluu alimpaan tulokymmenykseen suurempi osuus kuin miesehdokkaista. Kuitenkaan erot sukupuolten välillä ei ole niin suuria kuin ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuuksissa.

Valituista alimpaan tulokymmenykseen kuuluu vain noin kolme prosenttia. Vaikka Liike Nytin valituista iso osa kuului ylimpään tulokymmenykseen, niin heitä on myös alimmassa tulokymmenyksessä enemmän kuin valituissa tai ehdokkaissa keskimäärin. Alimpaan tulokymmenykseen Liike Nytin valituista kuuluu noin kymmenen prosenttia eli saman verran kuin äänioikeutetuista.

Kuvio 20. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat ja valitut (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Lähde: Kunnallisvaalit 2021, ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 24.06.2021