Julkaistu: 22.6.2021

Eurooppalaiset kuluttajahinnat vaihtelevat paljon: kalleimmat ja halvimmat löytyvät EU-maiden ulkopuolelta

Kotitalouksien ostamien hyödykkeiden kokonaishintataso oli Suomessa vuonna 2020 Euroopan kahdeksanneksi korkein ylittäen EU-keskiarvon 26 prosentilla. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi oli kuitenkin huokein: Tanska, Islanti ja Norja ylittivät EU-keskiarvon noin 40 prosentilla, Ruotsi 30 prosentilla. Kaikkiaan selvityksessä oli mukana 37 maata, joista kalleimmat kuluttajahinnat löytyivät Sveitsistä ja edullisimmat Turkista. Tiedot perustuvat EU-tilastoviranomaisen, Eurostatin, koordinoimaan hintatasovertailuun. Tilastokeskus kokosi Suomea koskevan hinta-aineiston.

Yksityisen kulutuksen kokonaishintataso 2020, EU27_2020 = 100

Yksityisen kulutuksen kokonaishintataso 2020, EU27_2020 = 100

Sveitsin yksityisen kulutuksen kokonaishintataso ylitti EU-keskiarvon 69 prosentilla. Tutkimukseen osallistuneista maista edullisimmassa, Turkissa, hintataso oli 38 prosenttia EU-keskiarvosta. Kalleimmista maista Sveitsi, Norja ja Islanti eivät ole EU-jäsenmaita. Sama pätee suurimpaan osaan tutkimuksen edullisimmista maista, jotka sijaitsevat Balkanin alueella. EU-jäsenmaista kallein hintataso oli Tanskassa ja halvin Romaniassa.

Pohjoismaat, Suomi mukaan lukien, kuuluvat Euroopan maista kalleimpiin. Suomi oli Pohjoismaista edullisin: Tanska, Islanti ja Norja ylittivät EU-keskiarvon noin 40 prosentilla, Ruotsi 30 prosentilla. Eri tuoteryhmiä tarkasteltaessa alkoholijuomat ja tupakka, sekä ravintola- ja majoituspalvelut ovat Suomessa suhteellisesti kalleimpia. Energian hinnat jäävät Suomessa alle EU-keskiarvon ja esimerkiksi tietoliikenteen ja viihde-elektroniikan hinnat edustavat EU-keskiarvon tasoa.

Alkoholijuomien ja tupakan hintatasoissa erot maiden välillä olivat suuria johtuen erilaisista verotuskäytännöistä. Norjassa ja Islannissa alkoholin ja tupakan hintataso on noin nelinkertainen Euroopan halvimpiin maihin, Pohjois-Makedoniaan ja Turkkiin verrattuna. Hintatasoerot ovat huomattavia myös palveluita sisältävissä hyödykeryhmissä, koska työvoimakustannuksissa on maiden välillä suuria eroja. Esimerkiksi ravintola- ja hotellipalveluissa kalleimpien maiden hintataso on noin nelinkertainen huokeimpiin maihin verrattuna. Myös posti- ja tietoliikennepalveluissa, sekä liikennepalveluissa maiden hintatasojen väliset erot olivat suuria. Yhtenäisin hintataso oli viihde-elektroniikassa ja kodinkoneissa, sekä ajoneuvoissa, joissa kaikissa kansainväliset tuotemerkit hallitsevat markkinoita. Lisätietoja hyödykeryhmäkohtaisista hintatasoista löytyy liitetaulukosta 1.

Tiedot perustuvat Eurostatin ECP (European Comparison Programme) – hintavertailuohjelmaan, jossa on mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, Iso-Britannia, viisi ehdokasmaata (Pohjois-Makedonia, Montenegro, Turkki, Serbia ja Albania), potentiaalinen jäsenmaa (Bosnia-Hertsegovina) ja kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat kansallisesta tiedonkeruusta. Vertailussa on mukana noin 2 400 tuotetta. Vertailun hinnat on kerätty vuosina 2018–2020 ja Eurostat on päivittänyt ne valuuttakurssien muutoksilla ja inflaatiolla vastaamaan vuoden 2020 keskihintoja. Tuloksia esitellään laajemmin Eurostatin verkkopalvelussa .


Lähde: Eurostat: Kansainvälinen hintavertailu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Harri Kananoja 029 551 3567, Tomi Liimatainen 029 551 3490, kvhintavertailu.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (253,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 22.6.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansainvälinen hintavertailu [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8379. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvhv/2020/kvhv_2020_2021-06-22_tie_001_fi.html