Etusivu > Tilastot > Luottokanta > 2009 > 1. vuosineljännes > Laatuseloste: Luottokantatilasto

Laatuseloste: Luottokantatilasto

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Luottokantatilastosta käy ilmi luottojen takaisin maksamatta oleva pääoma neljänneksen lopussa sekä nostetut uudet luotot neljänneksen aikana. Mukana ovat Suomessa toimivien tiedonantajien kotimaahan ja ulkomaille antamat luotot.

Tilastokeskus kerää myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Pienlainayrityksiltä kerätään tiedot neljänneksen aikaisista uusista luotoista, niihin kohdistuvista kuluista, uusien luottojen keskimääräisestä maturiteetista, neljänneksen lopun luottokannasta ja neljänneksen aikaisesta asiakaslukumäärästä. Uudet luotot sekä luottokantatiedot sisältyvät pienalainayritysten osalta myös varsinaisen luottokantatilaston lukuihin.

Luottokanta jakaantuu euroluottokantaan ja muun valuutan määräiseen luottokantaan. Euroluottokanta jakaantuu euroantolainaukseen, valtion varoista välitettyihin lainoihin ja euro-määräisiin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoihin. Muun valuutan määräinen luottokanta jakaantuu vastaavasti valuutta-antolainaukseen ja muun valuutan määräisiin sijoitusomaisuusjoukko-velkakirjoihin.

Antolainauskanta neljänneksen lopussa, sekä euromääräinen että muun valuutan määräinen, koostuu sekkitililuotoista, vekseleistä, suorista velkakirjoista ja muista lainoista.

Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat (eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat) koostuvat sijoitusomaisuuteen eli pysyviin vastaaviin kirjatuista joukkovelkakirjoista. Vakuutusyhtiöillä erä koostuu sijoituksiin kirjatuista joukkovelkakirjoista.

Luottokantaa tarkastellaan luotonantajasektoreittain, luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaan.

Neljännesvuosittaisten luottokantatietojen merkitys on entisestään kasvanut Euroopan yhdentymisen myötä. Euroopan Unionin jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä ja -velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa EU:n jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Osaksi EMU:n tietotarveohjelmaa on noussut myös neljännesvuosittainen rahoitustilinpito, joka on käynnistynyt Euroopan keskuspankin ja Eurostatin yhteistyönä. Keskeisimpänä lähdeaineistona näissä käytetään juuri Tilastokeskuksen keräämää luottokanta-aineistoa.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Luottokantatiedot kerätään sähköisellä lomakkeella suoraan pankeilta, muilta rahoitusta välittäviltä rahalaitoksilta, vakuutusyhtiöiltä, muilta rahoituslaitoksilta, valtiolta ja sosiaaliturvarahastoilta kaikkien neljännesten osalta. Neljännellä neljänneksellä kerätään lisäksi eläkesäätiöiden luotonantotiedot. Luottokantatilastossa on eläkesäätiöiden tiedot vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta edellisen vuoden lopun kantatietoina mukana. Lisäksi julkisyhteisöiltä kerätään neljännesvuosittain tietoja hallussa olevista muista kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoista ja jälkimarkkinakelpoisista rahamarkkinavaateista. Muut tiedonantajat toimittavat k.o. tiedot kerran vuodessa.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten neljännesten tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen neljänneksen tietojen tarkentumista.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto on neljännesvuositilasto. Ensimmäisen neljänneksen tietojen valmistumisaika on noin 3,5 kuukautta ja muiden neljännesten noin 2,5 kuukautta tilastointiajankohdasta. Neljännen neljänneksen tilasto on ennakkotilasto. Vuoden vaihteen lopullisen luottokantatilaston valmistumisaika on noin 5,5 kuukautta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivulla http://tilastokeskus.fi/til/lkan/index.html.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Luottokantatilastoa on laadittu vuodesta 1948 lähtien. Tilastokeskus on laatinut Luottokantatilastoa vuodesta 1971 lähtien aluksi puolivuosittain ja vuodesta 1979 vuoteen 1992 kerran vuodessa vuoden vaihteen tilanteesta.

Vuoden 1979 alusta vuoden 1992 loppuun Tilastokeskus laati neljännesvuosittaista Luottovirtatilastoa. Luottovirrat kuvasivat luottomarkkinoilla tapahtuvia luottojen nostoja ja kuoletuksia neljänneksen aikana ja luottokantaa neljänneksen lopussa. Luottovirroissa oli otanta-pohjainen tiedonkeruu.

Luottovirta- ja luottokantatilastot yhdistettiin neljännesvuosittaiseksi luottokantatilastoksi vuoden 1993 alusta. Neljännesvuosittaisessa luottokannassa kantatiedot ja uudet luotot jatkavat sisällöltään aikasarjoja. Kuoletustietoja ei enää kerätä. Suurin uudistus edeltäviin luottotilastoihin nähden luottokannassa oli markka- ja valuuttamääräisten luottojen tarkempi jako.

Vuodesta 1979 lähtien on Tilastokeskus laatinut Alueellista luottokantatilastoa. Tilastosta ilmenee maakunnittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen.

Vuodesta 2008 lähtien Tilastokeskus on kerännyt myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa.

Luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia.

Luottokantatilasto kuvaa vain kotimaista luotonantoa. Esimerkiksi kotimaisten yritysten kohdalla on huomioitava, että noin kolmannes niiden yhteenlasketusta luottokannasta on ulkomaiden myöntämiä lainoja. Tietoja ulkomailta Suomeen myönnetyistä lainoista on saatavilla Suomen Pankin Maksutasetilastosta.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Myös mm. Suomen Pankki julkaisee luotonantoon liittyviä tilastoja. Tilastot sisältävät osittain samoja tietoja, mutta ne myös täydentävät toisiaan. Suomen Pankki julkaisee tiedot kuukausittain ja Tilastokeskus vuosineljänneksittäin. Suomen Pankki kerää tietoja vain rahalaitoksilta, joihin kuuluvat Suomen Pankki, talletuspankit, muut luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastot eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskuksen tilastoon. Lisäksi Suomen Pankki julkaisee myös korko- ja maturiteettitietoja. Tilastokeskuksen luottokantatilastossa on puolestaan kattavampi luokittelu (mm. toimiala- ja vaadeluokittelut) kuin Suomen Pankilla ja tilasto on näiltä osin yksityiskohtaisempi.

Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa osoitteessa http://www.stat.fi/til/velk/index.html. Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi näiden tiedot voivat poiketa toisistaan.

Lähde: Luottokanta, 1. neljännes 2009. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kerttu Helin (09) 1734 3330, Olli Kannas (09) 1734 3539, rahoitusmarkkinat@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 3.7.2009