Etusivu > Tilastot > Luottokanta > 2015 > 2. vuosineljännes > Laatuseloste: Luottokanta

Laatuseloste: Luottokanta

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastokeskuksen luottokantatilasto kuvaa muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten ja julkisyhteisöjen neljänneksen lopun luottokantaa ja uusia antolainoja. Tiedot esitetään jaoteltuna luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain, rahoitusvaateittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaan. Luottokantaan sisältyvät luotonantajien myöntämät luotot kotimaahan ja ulkomaille. Luottokanta koostuu euromääräisestä ja muun valuutan määräisestä luottokannasta, jotka kerätään erikseen. Luottokantaan luetaan vaateista antolainaus, joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit.

Tilastokeskus kerää tietoja myös pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Pienlainayrityksiltä kerätään tiedot neljänneksen aikaisista uusista luotoista, niihin kohdistuvista kuluista, uusien luottojen keskimääräisestä maturiteetista, neljänneksen lopun luottokannasta ja neljänneksen aikaisesta asiakaslukumäärästä. Uudet luotot sekä kantatiedot sisältyvät pienalainayritysten osalta myös luottokantatilaston muiden rahoituslaitosten lukuihin.

Luottokantatilasto on keskeinen lähdeaineisto muun muassa Tilastokeskuksen laatimalle neljännesvuosi- ja vuosirahoitustilinpidolle sekä EMU-alijäämä ja -velkatiedoille.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilastokeskus kerää kaikkien neljännesten osalta luottokantatiedot vakuutusyhtiöiltä, muilta rahoituslaitoksilta sekä valtiolta ja sosiaaliturvarahastoilta. Neljännellä neljänneksellä Tilastokeskus kerää lisäksi eläkesäätiöiden luotonantotiedot. Eläkesäätiöiden 4. neljänneksen luottokantatiedot vyörytetään seuraavan vuoden ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle neljännekselle. Tiedot kerätään Excel-lomakkeella.

Luottokantatilaston kohdejoukko poimitaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä rajaten mukaan ne yritykset, jotka todennäköisimmin harjoittavat luotonantoa tai joilla on joukkovelkakirjalainoja tai muita rahamarkkinapapereita taseessaan. Yksiköiden rajauksessa huomioidaan yksikön toimiala, sektoriluokka, palkansaajien lukumäärä ja taseen loppusumma.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten neljännesten tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen neljänneksen tietojen tarkentumista.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto on neljännesvuositilasto. Tietojen valmistumisaika on noin 2,5 kuukautta tilastointiajankohdasta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Muiden rahoituslaitosten luottokantatietoja julkaistaan Luottokanta-tilastossa Tilastokeskuksen internet-sivulla http://www.tilastokeskus.fi/til/lkan/index.html.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia.

Vuoden 2014/Q1 alusta lähtien otettiin luotonsaajien luokittelussa käyttöön uudistettu sektoriluokitus (2012). Uudistuksesta johtuen luottokannan kohdejoukkoon siirtyi yksiköitä yrityssektorilta. Samassa yhteydessä myös kohdejoukko tarkistettiin ja vastaajajoukkoa päivitettiin.

Tilastovuodesta 2013 lähtien luottokantatilasto ei sisällä Suomen Pankin rahalaitosten tilastotiedonkeruusta saatuja talletuspankkien ja muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten aggregoituja luottokantatietoja.

Vuoden 2013/Q1 lähtien tiedonantorasitusta vähennettiin siten, että vakuutusyhtiöiltä, eläkesäätiöiltä, valtiolta ja sosiaaliturvarahastoilta kerättiin Tilastokeskukselle luottokannasta tiedot jaoteltuna vain luotonsaajasektoreittain.

Luotonantajasektoriin kuuluvat S123 Muut rahoituslaitokset (panttilainaamot ja muut rahoituslaitokset pl. pienlainayritykset) toimittavat Tilastokeskukselle entiseen tapaan tiedot jaoteltuna luotonsaajasektoreittain, käyttötarkoituksittain ja luotonsaajatoimialoittain. Pienlainayritykset toimittavat Tilastokeskukselle taulun 8 Pienlainayritysten luottokantatiedot.

Vuoden 2010/Q2 alkaen luottokantatilaston sisältöä muutettiin tiedonkeruu-uudistuksen yhteydessä. Tilaston tietosisältöön tehdyt muutokset on lueteltu alla. (Jos toisin ei ole mainittu, niin muutoksia ei ole korjattu takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin):

Joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit:

– Aikaisemmin luottokantatilastoon ovat kuuluneet vain sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat. Uudistuksen yhteydessä vanhasta sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjojen käsitteestä luovuttiin ja uusi luokitus jakaa velkapaperit joukkovelkakirjoihin ja rahamarkkinapapereihin. Uusi määritelmä kattoi siten kaikki joukkovelkakirjat sekä myös jälkimarkkinakelpoiset rahamarkkinavaateet.

Tietoja muista kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoista ja rahamarkkinapapereista on kerätty myös aikaisemmin vuoden lopun tilanteesta Rahoitustilinpitoa varten, mutta ne eivät sisältyneet luottokantatilastoon ennen ajankohtaa 2010/Q2.

Muut vaadeluokituksen muutokset:

– Vekseleitä, suoria velkakirjalainoja ja valtion varoista välitettyjä lainoja ei enää eritelty luottokantatilastossa, vaan ne sisältyvät muihin lainoihin. Muutos on tehty myös takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin

– Luottokorttiluotot eritellään jatkossa luottokantatilastossa omana vaateenaan. Vanhoissa aikasarjoissa luottokorttiluotot sisältyivät muihin lainoihin.

Uudet luotot:

– Tili- ja luottokorttiluottojen osalta neljänneksen aikaiset uudet nostetut luotot vastasivat kyseisen neljänneksen lopun kantatietoa.

– Sellaisesta lainan uusinnasta, jossa lainan kokonaismäärä ylittää uusinnan kohteena olevan lainan määrän, kirjattiin uusiin nostoihin vain vanhan lainan ylittävä osuus.

– Uudet luotot kerätään jatkossa vain antolainojen osalta eli joukkovelkakirjojen ostot eivät sisälly enää tilastoon. Muutos on tehty myös takautuvasti vanhoihin aikasarjoihin.

Sektoriluokitus:

– Uudistuksen yhteydessä luottokantatilaston sektoriluokitusta supistettiin, jonka vuoksi seuraavat alasektorit poistettiin: ’S.1411 Maatilataloudenharjoittajien kotitaloudet’, ’S.1419 Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet’, ’S.13131 Kunnat’, ’S.13132 Kuntayhtymät’, ’S.13133 Ahvenanmaan maakuntahallinto’, ’S.151 Valtionkirkot’, ’S.152 Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt’.

Käyttötarkoitusluokitus:

– Uudistuksen yhteydessä luottokantatilaston käyttötarkoitusluokitusta supistettiin. Jatkossa asuntoluottoja ei enää jaeta erikseen ’asuinrakennuksiin’ ja ’osakkeisiin ja osuuksiin’.

– Luottojen jakaantuminen käyttötarkoituksittain kerätään jatkossa ainoastaan kotitalouksien ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta.

Muut muutokset:

– Talletuspankkien väliset tililuotot eivät sisälly enää luottokantaan.

Vuodesta 2009/Q1 lähtien luottokantatilastossa uusi toimialaluokitus TOL 2008, jonka vuoksi toimiala-aikasarjat katkeavat kyseisenä ajankohtana.

Vuodesta 2008 lähtien Tilastokeskus on kerännyt myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa.

Vuosina 1979–2008 Tilastokeskus laati myös alueellista luottokantatilastoa. Tilastosta ilmeni maakunnittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen. Tietoja kotitaloussektorin velkojen alueellisesta jakautumisesta julkaistiin Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa. Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi tilaston tiedot saattoivat poiketa alueellisesta luottokantatilastosta.

Luottokantatilastoa on laadittu vuodesta 1948 lähtien. Tilastokeskus on laatinut luottokantatilastoa vuodesta 1971 lähtien aluksi puolivuosittain, vuodesta 1979 vuoteen 1992 kerran vuodessa vuoden vaihteen tilanteesta ja vuodesta 1993 alkaen neljännesvuosittain. Vuoden 1979 alusta vuoden 1992 loppuun Tilastokeskus laati myös neljännesvuosittaista luottovirtatilastoa. Luottovirrat kuvasivat luottomarkkinoilla tapahtuvia luottojen nostoja ja kuoletuksia neljänneksen aikana ja luottokantaa neljänneksen lopussa. Luottovirta- ja luottokantatilastot yhdistettiin neljännesvuosittaiseksi luottokantatilastoksi vuoden 1993 alussa. Neljännesvuosittaisessa luottokannassa kantatiedot ja uudet luotot jatkoivat sisällöltään aikasarjoja.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Vuodesta 2014 lähtien luottokantatilasto kuvaa muiden rahoituslaitosten, vakuutuslaitosten ja julkisyhteisöiden luotonantoa kotimaahan ja ulkomaille. Vuoden 2013 tilasto kuvaa poikkeuksellisesti vain kotimaisten muiden rahoituslaitosten luotonantoa kotimaahan ja ulkomaille.

Suomen Pankki kerää ja julkaisee rahalaitosten eli talletuspankkien ja muiden rahoitusta välittävien rahalaitosten luotonantotietoja sivuillaan. Luottokantatilaston yleiset käsitteet ja määritelmät ovat yhtenäisiä Suomen Pankin tilaston kanssa.

Lähde: Luottokanta, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jan Klavus 029 551 3391, Kerttu Helin 029 551 3330, luottokanta.rahoitus@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 11.9.2015