Etusivu > Tilastot > Maarakennuskustannusindeksi > 2007 > joulukuu > Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste

Maarakennuskustannusindeksin laatuseloste

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Maarakennuskustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja maarakentamisen urakointiin liittyvien tuotantopanosten hintamuutoksista eri työlajeissa.

Tilastoa käytetään kuvaamaan hintapaineita maarakentamisen alalla. Sitä käytetään keskeisesti alan yrittäjien ja palvelujen ostajien välisissä neuvotteluissa, kun arvioidaan alalla toteutunutta kustannustekijöiden hintamuutosta. Tilaston erityisindeksejä voidaan käyttää pitkäaikaisten sopimusten indeksiehdoissa, jolloin sopimuksessa määritetyn maksumäärän loppusumma sidotaan suoraan indeksiehtoindeksin muutokseen. Yritykset voivat käyttää myös maarakennuskustannusindeksin alaindeksejä vertaillessaan hankintojensa hintakehitystä suhteessa keskimääräiseen kehitykseen.

1.2 Tietolähteet

Maarakennusalan panosten hintatiedoista osa saadaan muihin tilastoihin kuten Rakennuskustannusindeksiin, Tuottajahintaindekseihin, Maarakennusalan konekustannusindeksiin, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksiin ja Kuluttajahintaindeksiin kerättävistä panoshinnoista ja osa kerätään omilta tiedonantajilta. Tietolähteinä ovat tuotteiden ja palvelujen myyjät sekä mm. palkkatilastot, alan työehtosopimukset, Suomen Pankin tilastot ja vakuutuslaitosten hinnastot.

1.3 Luokitukset

Maarakennuskustannusindeksi on jaettu työlajien mukaisiin osaindekseihin. Työlajeina ovat pohjarakennus-, maarakenne-, kalliorakennus-, murskaus-, päällystys-, vesihuolto- ja sillanrakennustyöt. Lisäksi tuotetaan myös hoidon ja kunnossapidon erillisindeksiä.Kustannukset on ryhmitelty työvoiman, oman kaluston, ostettujen konepalvelujen, ostettujen kuljetuspalvelujen, materiaalien sekä työmaan yhteiskustannusten panosnimikkeisiin.Panosnimikkeet jakautuvat vielä yksityiskohtaisempiin eriin, kustannustekijöihin.

Kustannukset on ryhmitelty työvoiman, oman kaluston, ostettujen konepalvelujen, ostettujen kuljetuspalvelujen, materiaalien sekä työmaan yhteiskustannusten panosnimikkeisiin.

Panosnimikkeet jakautuvat vielä yksityiskohtaisempiin eriin, kustannustekijöihin.

1.4 Käsitteet

Indeksin keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa.

1.5 Lait, asetukset ja suositukset

Tilastoa on tuotettu maksullisena toimeksiantona vuoteen 2005 saakka. Tiedonanto perustuu vapaaehtoisuuteen.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Maarakennuskustannusindeksi on kiinteäpainoinen indeksi, joka lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden kuukausittaisen hintaseurannan.

Maarakennuskustannusindeksin painorakenne on muodostettu tyyppihankkeiden ja tyyppiurakoiden perusteella. Tyyppihankkeiden avulla on määrätty työlajien painot kokonaisindeksissä ja tyyppiurakoiden avulla osaindeksien kustannusmuuttujat ja hintanimikkeet sekä niiden painot.

Hintanimikkeitä on valittu edustamaan yksi tai useampia ominaisuuksiltaan muuttumattomia hyödykkeitä, joiden hintoja kuukausittain seurataan. Hintatietoja kerätään vähintään kolmesta lähteestä tai tiedonantajaryhmästä. Tästä yleisperiaatteesta on jouduttu poikkeamaan silloin, kun jonkun hyödykkeen myyjiä on ollut vähemmän kuin kolme ja hyödykkeelle ei ole ollut vaihtoehtoja tai hyödykkeen kustannusmerkitys on vähäinen. Hintatiedustelut toteutetaan faksi-, puhelin- tai sähköisenä kyselynä.

Maarakennuskustannusindeksiä on uudistettu viiden vuoden välein. Uudistuksista on tehty menetelmäkuvauksia: Maarakennuskustannusindeksi 1990=100, Käsikirjoja 32, 22.11.1993 ja Maarakennuskustannusindeksi 1995=100, pdf, 1.8.2000.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Indeksin työlajit kattavat arviolta 75 prosenttia kaikista maa- ja vesirakennustuotannon kustannuksista ja 85 prosenttia urakoitsijoiden toteuttaman tuotannon kustannuksista. Merkittävimmät puuttuvat työlajit ovat energiahuollon työt, ruoppaustyöt, vihertyöt ja viimeistelytyöt sekä valaistusjärjestelmien, liikenteenohjausjärjestelmien ja satamalaitureiden rakentaminen. Indeksin työlajit eivät edusta kaikkia erilaisia suunnitteluratkaisuja.

Indeksin työlajit peittävät hyvin tie-, katu- ja vesihuoltohankkeiden sekä talonrakennuksen maarakennustöiden ja erilaisten kenttien rakentamisen tuotantokustannukset.

Tilasto kuvaa maarakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Tilasto ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista.

Indeksimuutokset kuvaavat yritysten maksamaa hintaa työvoimasta, koneista, vakuutuksista, ostetuista palveluista jne., joita yrittäjä tarvitsee tuottaakseen palvelun. Indeksi ei kuvaa palvelun ostajan maksamaa hintaa, johon vaikuttaisivat kustannusten lisäksi toimintaylijäämä sekä tuottavuuden muutos.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina tai koko kuukauden keskiarvon mukaisina. Hinnoissa ei ole mukana arvonlisäveroa.

Maarakennuskustannusindeksi ilmestyy tilastointikuukautta seuraavan kuukauden 18. päivä. Mikäli päivä osuu viikonloppuun, indeksi julkaistaan seuraavana maanantaina.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Maarakennuskustannusindeksistä tehdään kuukausijulkaisu sekä yksityiskohtaisempia tietoja sisältävä kuukausituloste. Julkaisu on tilattavissa Tilastokeskuksen myynnistä (puh. 09-1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi) tai internetistä Tilastotorin kautta. Kuukausituloste voidaan tilata tilastoa tuottavasta yksiköstä (puh. 09-1734 3492, kui.tilastokeskus@tilastokeskus.fi).

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Maarakennusalaa koskevia kustannusindeksejä on julkaistu vuodesta 1964 alkaen, kun tierakennuskustannusindeksin tuotanto alkoi. Vuodesta 1980 tierakennuskustannusindeksin rinnalla on julkaistu maarakennuskustannusindeksiä ja vuodesta 1990 lähtien maarakennusalan konekustannusindeksiä. Tie- ja maarakennuskustannusindeksit 1963=100, 1972=100, 1980=100 ja 1985=100 laskettiin pääasiassa tie- ja vesirakennuslaitoksen kustannusrakenteen ja panostietojen perusteella. Indeksit kuvasivat pääasiassa tielaitoksen omassa työssään käyttämien panosten kehittymistä.

Vuonna 1990 uudistettiin maarakennuskustannusindeksi täysin. Uudistuksessa muutettiin maarakennuskustannusindeksi urakoitsijoiden kustannusrakenteita ja panosten käyttöä vastaavaksi. Samalla lopetettiin erillisen tierakennuskustannusindeksin tuotanto. Nykyistä työlajeihin perustuvaa maarakennuskustannusindeksiä on tuotettu vuodesta 1990 lähtien.

Muita Tilastokeskuksessa vastaavalla periaatteella tuotettuja kustannusindeksejä ovat Rakennuskustannusindeksi, Maarakennusalan konekustannusindeksi, Metsäalan konekustannusindeksi, Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi, Linja-autoliikenteen kustannusindeksi, Taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit sekä Raideliikenteen kustannusindeksi.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Maarakennuskustannusindeksin julkaistut pisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta.

Maarakennuskustannusindeksiin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä.

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi 2007, joulukuu. Tilastokeskus

Lisätietoja: Toni Udd (09) 1734 3380, Jaana Hellman (09) 1734 2661, kui.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

---

Päivitetty 18.1.2008