Opiskelijaprofiili 2019

Tilastokeskus keräsi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen toimeksiannosta vapaan sivistystyön, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijoiden taustatietoja Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus -tiedonkeruun yhteydessä vuonna 2020. Kysyttävät tiedot olivat ikä, korkeimman suoritetun tutkinnon koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja äidinkieli. Tiedot koskivat kalenterivuotta 2019. Opiskelijaprofiilitiedot kysyttiin vapaana sivistystyönä järjestetystä koulutuksesta, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena ja avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyistä koulutuksista seuraavista oppilaitostyypeistä: ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut, liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen osallistujien ja vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän avoimen yliopisto-opetuksen osallistujien opiskelijaprofiilitietoja on kysytty aiemmin vuosina 2004 kansanopistoilta ja kesäyliopistoilta sekä 2005 kansalaisopistoilta, liikunnan koulutuskeskuksilta ja opintokeskuksilta. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen opiskelijoiden profiilitietoja ei ole aiemmin kysytty.

Aiempaan opiskelijaprofiilikeruuseen verrattuna vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus on laajentunut koskemaan oppilaitosten yhdistymisten myötä myös muitakin oppilaitoksia kuin perinteisiä vapaan sivistystyön oppilaitoksia, esim. ammatillisia oppilaitoksia. Vapaana sivistystyönä järjestettävällä koulutuksella tarkoitetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan järjestämää koulutusta. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla tarkoitetaan oppilaitosta, jolla on edellä mainitun lain mukainen ylläpitämislupa.

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus -tiedonkeruussa oli mukana kaikkiaan 520 oppilaitosta tilastovuodelta 2019. Oppilaitoksia, jotka kuuluivat profiilikyselyn oppilaitostyyppeihin ja joissa oli annettu profiilikyselyyn kuuluvaa koulutusta, oli yhteensä 382. Heistä 60:llä ei ollut keruuseen mitään ilmoitettavaa, koska oppilaitoksissa ei annettu profiiliosioon kuuluvia koulutuksia. Profiiliosion vastanneiden lopullinen perusjoukko oli siten 322 oppilaitosta. Tästä joukosta 78 prosenttia antoi kaikki profiilitiedot (250 oppilaitosta), 19 prosenttia antoi jonkin/jotkin profiilitiedot (62 oppilaitosta) ja kolmelta prosentilta oppilaitoksilta profiilitiedot jäivät kokonaan puuttumaan (10 oppilaitosta).

Oppilaitoksilla oli monenlaisia vaikeuksia profiilitietojen keräämisessä. Oppilaitokset eivät saaneet kerättyä ilmoittautumisen yhteydessä kaikilta opiskelijoiltaan vastauksia kaikkiin profiiliosion kysymyksiin, profiilikysymykset oli kerätty eri formaatilla kuin etukäteen oli pyydetty, osalta opiskelijoista profiilitietoja ei pystytty keräämään: ennen tilastovuotta opiskelijaksi ilmoittautuneet ja lukuvuonna opintojaan jatkavat sekä yhteistyössä toisen oppilaitoksen kanssa toteutetut koulutukset, joissa ilmoittautuminen oli hoidettu toisen oppilaitoksen järjestelmien kautta. Ongelmia aiheutti myös se, että käytössä olevassa toiminnanohjausjärjestelmässä ei ollut tilaa kaikille profiilikysymyksille, ilmoittautumisjärjestelmällä ei profiilitietoja pystytty keräämään kesken lukuvuoden tai tietoja ei pystytty ulkopuolisen toimijan ilmoittautumisjärjestelmästä siirtämään oppilaitokseen. Oppilaitosten edustajat empivät täydentää puuttuvia profiilitietojaan olemassa olevien profiilitietojen pohjalta mahdollisiin prosenttijakaumiin perustuvilla arvioilla. Profiiliosan tiedot jäivät osan oppilaitoksista kohdalla alipeittäviksi. Tämän vuoksi profiilitietoja suositellaan käytettäväksi prosenttijakaumatasolla esim. oppilaitostyypeittäin tai koulutustyypeittäin.

Opiskelijaprofiili 2019 tuloksia

Vuonna 2019 tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa vapaana sivistystyönä ja/tai avoimena ammattikorkeakouluopetuksena ja/tai avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyissä opinnoissa kansalaisopistoissa opiskeli vajaa 516 000 opiskelijaa, opintokeskuksissa 145 200 opiskelijaa, liikunnan koulutuskeskuksissa noin 96 000 opiskelijaa, kansanopistoissa lähes 72 500 ja kesäyliopistoissa lähes 43 500 opiskelijaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa 22 300 ja ammattikorkeakouluissa liki 45 200 opiskelijaa osallistui vapaan sivistystyön ja/tai avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja/tai avoimen yliopisto-opetuksen opintoihin vuonna 2019. Tässä käsitellyt profiilitiedot eivät koske kaikkia edellä mainittujen oppilaitosten opiskelijoita, vaan pelkästään tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa vapaana sivistystyönä ja/tai avoimena ammattikorkeakouluopetuksena ja/tai avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyissä koulutuksissa opiskelleita.

Taulukko 1. Tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistuneiden osuudet vapaata sivistystyötä, avointa ammattikorkeakouluopetusta ja avointa yliopisto-opetusta järjestäneissä oppilaitoksissa 2019, (%)

Koulutustyyppi Vapaa sivistystyö Avoin ammattikorkea-
kouluopetus
Avoin yliopisto-opetus Opiskelijoita yhteensä, netto
Oppilaitostyyppi        
Ammatilliset oppilaitokset 2 0 3 22 273
Ammattikorkeakoulut 0 99 3 45 164
Liikunnan koulutuskeskukset 11 0 0 95 978
Kansanopistot 8 0 12 72 455
Kansalaisopistot 58 0 8 515 917
Opintokeskukset 16 0 0 145 200
Kesäyliopistot 4 1 74 43 463
Yhteensä 100 100 100  
Opiskelijoita yhteensä, netto 880 230 45 162 15 058 940 450

Taulukossa 1 on esitetty koulutukseen osallistuneiden osuudet koulutustyypeittäin ja oppilaitostyypeittäin. Vapaana sivistystyönä järjestetyn koulutuksen opiskelijoista lähes kuusi kymmenestä osallistui koulutukseen kansalaisopistossa. Lähes kaikki avoin ammattikorkeakouluopetus järjestettiin ammattikorkeakouluissa, kesäyliopistot järjestivät siitä vain prosentin verran opiskelijamäärällä mitattuna. Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijoista kolme neljästä osallistui opetukseen kesäyliopistoissa opiskelijamäärän mukaan tarkasteltuna.

Iältään alle 20-vuotiaita opiskelijoita oli eniten liikunnan koulutuskeskuksissa, joissa lähes puolet opiskelijoista oli tämän ikäisiä ja kansanopistoissa, joissa lähes joka neljäs opiskelija oli alle 20-vuotias. Vähintään 60-vuotiaita oli eniten kansalaisopistoissa, joissa tämän ikäisiä oli neljä kymmenestä ja ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa tämän ikäisiä oli reilu kolmasosa opiskelijasta. Ammattikorkeakouluissa reilu kaksi kolmasosaa opiskelijoista oli iältään 20–39-vuotiaita.

Suurin perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa opiskelijoista 94 prosenttia oli suorittanut toisen asteen tai korkea-asteen tutkinnon. Perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 89 prosenttia, kesäyliopistojen opiskelijoista 87 prosenttia, opintokeskusten opiskelijoista 84 prosenttia ja kansalaisopistojen opiskelijoista 77 prosenttia. Kansanopistojen opiskelijoista 68 prosenttia ja liikunnan koulutuskeskusten opiskelijoista 53 prosenttia oli suorittanut vähintään perusasteen jälkeisen tutkinnon.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla (63 %), kesäyliopistojen opiskelijoilla (57 %) ja opintokeskusten opiskelijoilla (46 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus opiskelijoista oli matalin ammattikorkeakouluissa, joissa korkea-asteen suorittaneita oli opiskelijoista 20 prosenttia. Liikunnan koulutuskeskusten opiskelijoista 22 prosenttia ja kansanopistojen opiskelijoista 26 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon.

Työllisten osuus opiskelijoista vaihteli liikunnan koulutuskeskusten 35 prosentista kesäyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen 59 prosenttiin. Pääasialliselta toiminnaltaan opiskelijoita oli selkeästi eniten liikunnan koulutuskeskuksissa, 56 prosenttia kaikista opiskelijoista. Eläkeläisiä opiskeli eniten kansalaisopistoissa, 32 prosenttia osallistujista, ammatillisissa oppilaitoksissa, 27 prosenttia osallistujista ja opintokeskuksissa, 25 prosenttia osallistujista.

Suurin osa opiskelijoista puhui äidinkielenään suomea. Ammattikorkeakouluissa, liikunnan koulutuskeskuksissa, kesäyliopistoissa ja opintokeskuksissa vähintään yhdeksällä kymmenestä opiskelijasta äidinkieli oli suomi. Eniten muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia oli kansanopistoissa, joista vajaalla kahdella kymmenestä äidinkieli oli muu kuin suomi. Seuraavaksi eniten oli ruotsinkielisiä, joiden osuus vaihteli kesäyliopistojen kolmesta prosentista kansalaisopistojen seitsemään prosenttiin. Muita kyselyssä tiedusteltuja kieliä, venäjä, viro, arabia, somali ja englanti, äidinkielenään puhuvien osuus oli selkeästi vähäisempi.

Taulukko 2. Vapaana sivistystyönä, avoimena ammattikorkeakouluopetuksena ja avoimena yliopisto-opetuksena järjestettyyn tutkintoon johtamattomaan koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden osuudet taustatietojen ja oppilaitostyypin mukaan vuonna 2019, (%)

Oppilaitostyyppi Ammatilliset
oppilaitokset
Ammatti-
korkea-
koulut
Liikunnan
koulutus-
keskukset
Kansan-
opistot
Kansalais-
opistot
Opinto-
keskukset
Kesä-
yliopistot
Opiskelijoiden taustatiedot              
Ikä yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100
-19 1 7 48 23 9 11 9
20–24 3 23 12 12 2 6 7
25–29 6 19 10 6 5 7 8
30–34 10 14 6 6 6 8 9
35–39 11 13 6 7 7 8 10
40–44 9 10 5 8 7 9 11
45–49 8 6 4 6 7 9 9
50–54 9 5 3 7 8 9 10
55–59 8 3 3 6 9 9 8
60- 35 1 4 19 40 24 17
Korkein suoritettu tutkinto yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100
Perusaste 6 11 47 32 23 16 13
Toinen aste 31 69 31 42 38 38 30
Korkea-aste 63 20 22 26 39 46 57
Pääasiallinen toiminta yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100
Työllinen 51 59 35 39 45 54 59
Työtön 8 12 7 6 5 5 4
Opiskelija 6 23 56 28 10 15 18
Eläkeläinen 27 1 2 17 32 25 13
Muu 7 5 1 10 8 2 6
Äidinkieli yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100
Suomi 84 92 94 82 87 90 91
Ruotsi 3 4 5 6 7 6 3
Venäjä 2 1 0 4 1 1 1
Viro 0 0 0 0 0 0 0
Arabia 1 0 0 1 0 1 0
Somalia 0 0 0 0 0 0 0
Englanti 3 0 0 1 1 0 1
Muu 6 3 0 5 3 1 3
Opiskelijoita yhteensä, netto 22 273 45 164 95 978 72 455 515 917 145 200 43 463

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Seppänen 029 551 3220, Helena Aaltonen 029 551 2697, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 10.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten aikuiskoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4535. 2019, Opiskelijaprofiili 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/oaiop/2019/oaiop_2019_2020-12-10_kat_001_fi.html