Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 10.12.2020

Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2019

Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosion kasvu jatkui edelleen vuonna 2019. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa osallistujien määrä kasvoi 46 prosenttia lähes 67 000 osallistujaan ja annettujen opetustuntien määrä kasvoi 59 prosenttia 1 416 000 opetustuntiin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen koulutustilastoihin.

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus koulutustyypeittäin vuonna 2019

Koulutustyyppi Osallistumis-
tapauksia
(brutto)		 Osallistumis-
tapausten
muutos
2018–2019, %		 Naisia % Opetustunteja Opetustuntien
muutos 2018–2019, %
Muu ammatillinen koulutus, ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus 40 829 . 2) 45 252 381 . 2)
Muu ammatillinen koulutus, ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus 262 . 2) 45 13 423 . 2)
Työvoimakoulutus 22 589 5 46 431 085 -3
Työnantajan tilaama koulutus 134 184 2 46 313 045 2
Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1 564 948 -3 73 2 738 959 -1
Avoin ammattikorkeakouluopetus 66 745 46 64 1 415 602 59
Avoin yliopisto-opetus 1) 35 011 4 79 57 083 0
Muu koulutus 69 445 -21 59 473 569 9
Yhteensä 1 934 013 . 69 5 695 147 .
1) Ei sisällä tietoja avoimesta yliopisto-opetuksesta yliopistojen itsensä toteuttamana.
2) Uudet koulutustyypit, ammatillista osaamista syventävä ja täydentävä koulutus ja ammatilliseen tehtävään valmistava koulutus, ovat alkaneet vuodesta 2019 alkaen. Aiempi aikasarja loppui vuoteen 2018.

Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosion kasvuun on vaikuttanut lisääntynyt opintotarjonta. Opiskelijalle on avautunut mahdollisuus edetä tutkinto-opiskelijaksi ammattikorkeakoulujen avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ns. polkuopintojen kautta. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa on myös edistänyt korkeakoulujen rahoitusmalli, jossa suoritetut ammattikorkeakoulun opinnot vaikuttavat ammattikorkeakoulujen rahoitukseen.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä uudistettiin vuodesta 2018 alkaen, minkä seurauksena ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäminen on päättynyt, ja näiden koulutustyyppien tilastointi loppui. Niiden sijaan uusina koulutustyyppeinä tilastoidaan muuta syventävää tai täydentävää ammatillista koulutusta ja ammatilliseen tehtävään valmistavaa koulutusta. Ammatillista osaamista syventävällä tai täydentävällä koulutuksella tarkoitetaan ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen, ja joka syventää tai täydentää ammatillista osaamista, esimerkiksi hygieniapassiin tai tulityökorttiin tarvittavan koulutuksen suorittaminen. Ammatilliseen tehtävään valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillista koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen, ja joka valmistaa ansio- ja liikennelentäjän, lennonjohtajan tai kaupunkiraideliikenteen kuljettajien tehtäviin. Muuhun syventävään tai täydentävään koulutukseen osallistui 41 000 osallistujaa ja opetustunteja annettiin 252 000 tuntia. Ammatilliseen tehtävään valmistavaan koulutukseen osallistui 260 osallistujaa ja opetustunteja annettiin 13 000 tuntia.

Työvoimakoulutukseen osallistujien määrä kasvoi 5 prosenttia ja opetustuntien määrä väheni 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Osallistujia oli 23 000 ja opetustunteja oli 431 000 vuonna 2019.

Vapaana sivistystyönä järjestettyyn koulutukseen osallistui lähes 1,6 miljoonaa osallistujaa ja opetustunteja järjestettiin vajaa 2,8 miljoonaa tuntia. Vapaan sivistystyön koulutuksen volyymi pieneni aavistuksen: osallistujia oli 3 prosenttia ja annettuja opetustunteja oli 1 prosentti vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

Kaikkiaan oppilaitosten tutkintoon johtamatonta koulutusta järjestettiin vuonna 2019 hieman enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2019 opetusta annettiin 5,7 miljoonaa tuntia, 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osallistujia (brutto-opiskelijamäärä) koulutuksessa oli vajaa kaksi miljoonaa, mikä on prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Naisia osallistujista oli edellisen vuoden tapaan 69 prosenttia. Naisten osuus osallistujista vaihteli suuresti koulutustyypeittäin: pienin naisten osuus opiskelijoista oli ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa ja ammatilliseen tehtävään valmistavassa koulutuksessa (kummassakin 45 prosenttia naisia) ja suurin avoimessa yliopisto-opetuksessa (79 prosenttia naisia).

Kaikista oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen opetustunneista vajaa puolet annettiin vapaana sivistystyönä järjestettynä koulutuksena ja 25 prosenttia annettiin avoimena ammattikorkeakouluopetuksena. Työvoimakoulutus kattoi kaikista opetustunneista 8 prosenttia. Kaikista osallistujista runsas neljä viidestä opiskeli vapaana sivistystyönä järjestetyssä koulutuksessa, seitsemän prosenttia työnantajan tilaamassa koulutuksessa ja kolme prosenttia avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa.

Vapaana sivistystyönä järjestetyssä aikuiskoulutuksessa brutto-opiskelijamäärä oli 1,6 miljoonaa ja netto-opiskelijamäärä lähes 900 000. Brutto-opiskelijamäärään henkilö lasketaan opiskelijaksi (osallistujaksi) jokaisesta opiskelemastaan koulutuksesta. Opiskelija voi siten olla mukana opiskelijamäärässä useamman kerran kalenterivuoden aikana yhdessä tai useammassa oppilaitoksessa. Netto-opiskelijamäärässä henkilö on mukana vain kerran.

Eniten opetusta kaikista tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunneista (26 prosenttia) annettiin kulttuurin koulutusalalla, jossa suosituimpia olivat musiikin ja käsi- ja taideteollisuuden opintoalat. Suosittuja koulutusaloja olivat myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, jossa kertyi 21 prosenttia opetustunneista, sekä humanistinen ja kasvatusala, jossa kertyi 15 prosenttia kaikista opetustunneista. Nämä sisällöt ovat olleet suosittuja vuodesta toiseen.

Perusasteen opetuksessa muualla kuin peruskouluissa (lukioissa, kansanopistoissa, kansalaisopistoissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa) oli 5 183 opiskelijaa, joista 4 708 oli perusopetuksessa eli peruskoulun koko oppimäärää opiskelevia ja 475 lisäopetuksessa (10. lk) vuonna 2019.

Tarkempaa tietoa oppilaitosten aikuiskoulutuksesta löytyy tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Seppänen 029 551 3220, Helena Aaltonen 029 551 2697, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (248,4 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 10.12.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten aikuiskoulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4535. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/oaiop/2019/oaiop_2019_2020-12-10_tie_001_fi.html