Etusivu > Tilastot > Opiskelijat ja tutkinnot > 2012 > 2. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa

2. Vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden osuus suurin Etelä-Suomessa

Vieraskielisten, eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien, osuus kaikista oppilaista ja opiskelijoista oli vuonna 2012 suurin Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Etelä-Suomessa vieraskielisiä peruskoululaisia oli 7 prosenttia perusasteen oppilaista. Lukiolaisista vieraskielisiä oli 6 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 8 prosenttia. Etelä-Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 11 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 9 prosenttia oli vieraskielisiä.

Kuvio 5. Vieraskielisten oppilaiden1) ja opiskelijoiden osuus aluehallintovirastoittain2) 2012

1) Perusasteen tieto sisältää peruskoulujen esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. 2) Peruskoulukoulutuksen osalta aluehallintovirasto määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan. Perusasteen jälkeisten koulutusten aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto.

Etelä-Suomen jälkeen vieraskielisten peruskoululaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston (5 %) ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston (4 %) alueilla. Vieraskielisten toisen asteen opiskelijoiden osuus oli toiseksi suurin Lounais-Suomessa, jossa lukiolaisista vieraskielisiä oli 4 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 6 prosenttia.

Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vieraskielisten opiskelijoiden osuus on suurempi kuin perusasteen ja toisen asteen koulutuksissa. Etelä-Suomen jälkeen eniten vieraskielisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita oli Länsi- ja Sisä-Suomen ja Lapin aluehallintoviraston alueella, 8 prosenttia kummassakin. Vieraskielisiä yliopisto-opiskelijoita oli eniten Etelä-Suomessa (9 %) ja vähiten Lapissa (3 %). Muiden aluehallintovirastojen alueella vieraskielisten opiskelijoiden osuus vaihteli 5 ja 6 prosentin välillä.

Venäjä opiskelijoiden yleisin äidinkieli suomen ja ruotsin jälkeen

Vuonna 2012 suomea puhui äidinkielenään 96 300 lukiolaista, 248 100 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, 121 500 ammattikorkeakoulun opiskelijaa ja 146 600 yliopisto-opiskelijaa.

Taulukko 1. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen ja koulutussektorin mukaan 2012

Äidinkieli	Koulutussektori
	Koulutussek- torit yhteensä	%-osuus	Lukio- koulutus	%-osuus	Ammatillinen koulutus	%-osuus	Ammattikorkea- koulutus	%-osuus	Yliopisto- koulutus	%-osuus
Kielet yhteensä	692 800	100,0	107 412	100,0	276 471	100,0	139 876	100,0	169 041	100,0
suomi	612 401	88,4	96 266	89,6	248 086	89,7	121 459	86,8	146 590	86,7
ruotsi	35 730	5,2	6 553	6,1	11 840	4,3	6 772	4,8	10 565	6,2
venäjä	10 273	1,5	1 058	1,0	4 779	1,7	2 733	2,0	1 703	1,0
viro	3 703	0,5	414	0,4	2 446	0,9	410	0,3	433	0,3
englanti	2 822	0,4	272	0,3	473	0,2	1 325	0,9	752	0,4
kiina	2 497	0,4	189	0,2	218	0,1	980	0,7	1 110	0,7
vietnam	1 750	0,3	188	0,2	313	0,1	1 030	0,7	219	0,1
somali	1 540	0,2	509	0,5	852	0,3	138	0,1	41	0,0
persia	1 346	0,2	230	0,2	601	0,2	164	0,1	351	0,2
arabia	1 287	0,2	200	0,2	727	0,3	175	0,1	185	0,1
Muut kielet	19 451	2,8	1 533	1,4	6 136	2,2	4 690	3,4	7 092	4,2

Suomen jälkeen yleisin äidinkieli oli ruotsi, jota puhui äidinkielenään 6 600 lukiolaista ja 11 800 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Korkeakoulukoulutuksissa noin 6 800 ammattikorkeakouluopiskelijan ja 10 600 yliopisto-opiskelijan äidinkieli oli ruotsi.

Kiina yleisimpiä äidinkieliä yliopistokoulutuksessa

Suomen ja ruotsin jälkeen yleisin äidinkieli kaikilla koulutussektoreilla oli venäjä. Lukiossa 1 100 ja ammatillisessa koulutuksessa 4 800 opiskelijaa puhui äidinkielenään venäjää. Ammattikorkeakouluissa venäjä oli 2 700 ja yliopistossa 1 700 opiskelijan äidinkieli. Lukiossa yleisiä kieliä olivat myös somali, viro ja englanti, joita kutakin puhui äidinkielenään 300–500 lukiolaista.

Kuvio 6. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat äidinkielen (neljä eniten puhuttua vierasta kieltä) ja koulutussektorin mukaan 2012

Viro ja somali olivat lukion tavoin yleisiä äidinkieliä myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Viroa puhui äidinkielenään 2 500 ja somalia 900 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Venäjän, viron ja somalin jälkeen yleisin vieras kieli oli kurdi, jota puhui äidinkielenään 700 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa.

Korkeakouluissa yleisiä äidinkieliä olivat suomen, ruotsin ja venäjän ohella englanti ja kiina. Ammattikorkeakouluissa vietnamia ja yliopistossa viroa äidinkielenään puhuvat muodostivat myös merkittävät vieraskielisten ryhmät.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Suvi Vainio 09 1734 2915, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 29.1.2014