3. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa
Ulkomaalaisia, eli jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia, oli koulutussektoreista vähiten lukiokoulutuksessa, vain 1–2 prosenttia opiskelijoista tarkastellusta alueesta riippuen. Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaalaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston alueella (6 %) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella (4 %). Muualla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 2–3 prosenttia oli ulkomaalaisia.Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 2012
1) Aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto.
Korkeakoulukoulutuksissa ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisten joukko opiskeli ammattikorkeakoulussa Ahvenanmaalla, 28 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaalaisista opiskelijoista suurimman joukon muodostivat Ruotsin kansalaiset. Manner-Suomessa eniten ulkomaalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.
Yliopisto-opiskelijoista eniten ulkomaalaisia oli Etelä-Suomessa ja vähiten Lapin aluehallinto-viraston alueella.
Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät
Suomen kansalaisia opiskeli perusasteen jälkeisessä koulutuksessa 660 600. Lukiossa suomalaisia opiskeli 105 400, ammatillisessa koulutuksessa 265 300, ammattikorkeakoulussa 130 400 ja yliopistossa 159 400.
Taulukko 2. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 2012
Kansalaisuus | Koulutussektorit | |||||||||
Koulutussek- torit yhteensä | %-osuus | Lukio- koulutus | %-osuus | Ammatillinen koulutus | %-osuus | Ammattikorkea- koulutus | %-osuus | Yliopisto- koulutus | %-osuus | |
Kansallisuudet yhteensä | 692 800 | 100,0 | 107 412 | 100,0 | 276 471 | 100,0 | 139 876 | 100,0 | 169 041 | 100,0 |
Suomi | 660 558 | 95,3 | 105 442 | 98,2 | 265 337 | 96,0 | 130 377 | 93,2 | 159 402 | 94,3 |
Venäjä | 5 078 | 0,7 | 321 | 0,3 | 2 257 | 0,8 | 1 583 | 1,1 | 917 | 0,5 |
Viro | 3 624 | 0,5 | 351 | 0,3 | 2 483 | 0,9 | 387 | 0,3 | 403 | 0,2 |
Kiina | 2 376 | 0,3 | 69 | 0,1 | 130 | 0,0 | 939 | 0,7 | 1 238 | 0,7 |
Vietnam | 1 348 | 0,2 | 44 | 0,0 | 142 | 0,1 | 959 | 0,7 | 203 | 0,1 |
Nepal | 1 198 | 0,2 | 12 | 0,0 | 46 | 0,0 | 893 | 0,6 | 247 | 0,1 |
Ruotsi | 995 | 0,1 | 55 | 0,1 | 396 | 0,1 | 264 | 0,2 | 280 | 0,2 |
Nigeria | 933 | 0,1 | 10 | 0,0 | 79 | 0,0 | 643 | 0,5 | 201 | 0,1 |
Iran | 817 | 0,1 | 43 | 0,0 | 253 | 0,1 | 62 | 0,0 | 459 | 0,3 |
Saksa | 771 | 0,1 | 61 | 0,1 | 103 | 0,0 | 191 | 0,1 | 416 | 0,2 |
Muut | 15 102 | 2,2 | 1 004 | 0,9 | 5 245 | 1,9 | 3 578 | 2,6 | 5 275 | 3,1 |
Suomalaisten jälkeen opiskelijoiden kaksi suurinta kansalaisuusryhmää olivat venäläiset ja virolaiset, joita oli 5 000 ja 3 600. Muita suuria ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmiä olivat kiinalaiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista
Ainoastaan venäläiset kuuluivat neljän suurimman ulkomaalaisten ryhmän joukkoon kaikilla koulutussektoreilla. Lukiokoulutuksessa neljä suurinta kansalaisuusryhmää olivat Viron, Venäjän, Somalian ja Afganistanin kansalaiset. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, somalit ja thaimaalaiset.
Taulukko 3. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 2012
Koulutussektori | Kansalaisuus | Opiskelijoita |
Lukiokoulutus | Viro | 351 |
Venäjä | 321 | |
Somalia | 163 | |
Afganistan | 94 | |
Ammatillinen koulutus | Viro | 2483 |
Venäjä | 2257 | |
Somalia | 458 | |
Thaimaa | 456 | |
Ammattikorkeakoulutus | Venäjä | 1583 |
Vietnam | 959 | |
Kiina | 939 | |
Nepal | 893 | |
Yliopistokoulutus | Kiina | 1238 |
Venäjä | 917 | |
Intia | 557 | |
Pakistan | 490 |
Korkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat tulivat usein Aasian maista. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa vietnamilaiset, kiinalaiset ja nepalilaiset olivat suurimmat ulkomaalaisten ryhmät venäläisten jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Kiinan, Intian ja Pakistanin kansalaiset muodostavat Venäjän kansalaisten kanssa neljä suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää.
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus
Lisätietoja: Suvi Vainio 09 1734 2915, koulutustilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 29.1.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu].
ISSN=2737-0399. 2012,
3. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/opiskt/2012/opiskt_2012_2014-01-29_kat_003_fi.html