Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa

Ulkomaalaisia, eli jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisia, oli koulutussektoreista vähiten lukiokoulutuksessa, vain 1–2 prosenttia opiskelijoista tarkastellusta alueesta riippuen. Ammatillisessa koulutuksessa ulkomaalaisten osuus oli suurin Ahvenanmaan valtionviraston alueella (6 %) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella (4 %). Muualla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 2–3 prosenttia oli ulkomaalaisia.

Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 2012

Kuvio 7. Perusasteen jälkeisen koulutuksen ulkomaalaiset opiskelijat aluehallintovirastoittain1) 2012
1) Aluetietona on koulutuksen sijaintikunnan mukainen aluehallintovirasto.

Korkeakoulukoulutuksissa ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisten joukko opiskeli ammattikorkeakoulussa Ahvenanmaalla, 28 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaalaisista opiskelijoista suurimman joukon muodostivat Ruotsin kansalaiset. Manner-Suomessa eniten ulkomaalaisia ammattikorkeakouluopiskelijoita on Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Yliopisto-opiskelijoista eniten ulkomaalaisia oli Etelä-Suomessa ja vähiten Lapin aluehallinto-viraston alueella.

Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät

Suomen kansalaisia opiskeli perusasteen jälkeisessä koulutuksessa 660 600. Lukiossa suomalaisia opiskeli 105 400, ammatillisessa koulutuksessa 265 300, ammattikorkeakoulussa 130 400 ja yliopistossa 159 400.

Taulukko 2. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden ja koulutussektorin mukaan 2012

Kansalaisuus Koulutussektorit
Koulutussek- torit yhteensä %-osuus Lukio- koulutus %-osuus Ammatillinen koulutus %-osuus Ammattikorkea- koulutus %-osuus Yliopisto- koulutus %-osuus
Kansallisuudet yhteensä 692 800 100,0 107 412 100,0 276 471 100,0 139 876 100,0 169 041 100,0
Suomi 660 558 95,3 105 442 98,2 265 337 96,0 130 377 93,2 159 402 94,3
Venäjä 5 078 0,7 321 0,3 2 257 0,8 1 583 1,1 917 0,5
Viro 3 624 0,5 351 0,3 2 483 0,9 387 0,3 403 0,2
Kiina 2 376 0,3 69 0,1 130 0,0 939 0,7 1 238 0,7
Vietnam 1 348 0,2 44 0,0 142 0,1 959 0,7 203 0,1
Nepal 1 198 0,2 12 0,0 46 0,0 893 0,6 247 0,1
Ruotsi 995 0,1 55 0,1 396 0,1 264 0,2 280 0,2
Nigeria 933 0,1 10 0,0 79 0,0 643 0,5 201 0,1
Iran 817 0,1 43 0,0 253 0,1 62 0,0 459 0,3
Saksa 771 0,1 61 0,1 103 0,0 191 0,1 416 0,2
Muut 15 102 2,2 1 004 0,9 5 245 1,9 3 578 2,6 5 275 3,1

Suomalaisten jälkeen opiskelijoiden kaksi suurinta kansalaisuusryhmää olivat venäläiset ja virolaiset, joita oli 5 000 ja 3 600. Muita suuria ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmiä olivat kiinalaiset, vietnamilaiset ja nepalilaiset.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaiset opiskelijat usein Aasian maista

Ainoastaan venäläiset kuuluivat neljän suurimman ulkomaalaisten ryhmän joukkoon kaikilla koulutussektoreilla. Lukiokoulutuksessa neljä suurinta kansalaisuusryhmää olivat Viron, Venäjän, Somalian ja Afganistanin kansalaiset. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden suurimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmät olivat virolaiset, venäläiset, somalit ja thaimaalaiset.

Taulukko 3. Perusasteen jälkeisen koulutuksen opiskelijat kansalaisuuden (neljä yleisintä ulkomaalaisten ryhmää) ja koulutussektorin mukaan 2012

Koulutussektori Kansalaisuus Opiskelijoita
Lukiokoulutus Viro 351
Venäjä 321
Somalia 163
Afganistan 94
Ammatillinen koulutus Viro 2483
Venäjä 2257
Somalia 458
Thaimaa 456
Ammattikorkeakoulutus Venäjä 1583
Vietnam 959
Kiina 939
Nepal 893
Yliopistokoulutus Kiina 1238
Venäjä 917
Intia 557
Pakistan 490

Korkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat tulivat usein Aasian maista. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden joukossa vietnamilaiset, kiinalaiset ja nepalilaiset olivat suurimmat ulkomaalaisten ryhmät venäläisten jälkeen. Yliopistokoulutuksessa Kiinan, Intian ja Pakistanin kansalaiset muodostavat Venäjän kansalaisten kanssa neljä suurinta ulkomaan kansalaisten ryhmää.


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Suvi Vainio 09 1734 2915, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 29.1.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu].
ISSN=2737-0399. 2012, 3. Ulkomaan kansalaisia eniten korkeakouluissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/opiskt/2012/opiskt_2012_2014-01-29_kat_003_fi.html