Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilastossa kuvataan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa.

Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 20.9. tilanteesta. Myös peruskoulun kirjoilla 20.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Ammatillisen koulutuksen tiedot ovat kalenterivuodelta vuodesta 2013 alkaen, näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot jo vuodesta 2004 alkaen.

Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi. Yksityiskohtaisemmat kuvaukset opiskelijoiden ja tutkintojen määritelmistä löytyvät kunkin koulutussektorin yhteydestä.

Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (peruskoulukoulutuksessa oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta, Koski-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä. Tilastovuodesta 2019 lähtien lukiokoulutuksen opiskelijatiedot ja ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten Opetushallituksen Koski-tietovarantoon ilmoittamiin tietoihin. Lisäksi on ollut käytössä Koski-tietovarantoa täydentäviä tiedonkeruita. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tilaston yhteydessä on tilastovuoteen 2012 saakka julkaistu myös ennakolliset opiskelijamäärät koulutussektoreittain. Tilastovuodesta 2013 alkaen ennakkotiedot opiskelijamäärästä on julkaistu Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot vuodelta 2019 ovat lopullisia. Lopulliset tiedot ilmestyvät noin vuosi viiteajankohdan jälkeen. Tilasto ilmestyy vuosittain.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Ajankäyttö, koulutus ja kulttuuri –ryhmästä, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy tilaston nettisivuilta ja Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna 1999. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset.

Ammatillisen koulutuksen tilastoinnissa on tapahtunut parin viime vuoden aikana muutoksia. Vuonna 2018 voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan ammatillista koulutusta ei enää jaotella nuorille suunnattuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuisille suunnattuun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Taulukoinnissa käytetty jako ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen lisäkoulutukseen on poistettu. Tässä tilastossa on ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät kalenterivuodelta, mutta ammatillisen koulutuksen tilastossa on käytössä myös poikkileikkausajankohdan 20.9. tiedot. Ammatillisen koulutuksen koulutusmaakuntatietoa ei ollut vuonna 2019 kattavasti saatavilla, joten aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain (esi- ja peruskouluopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus) laaditut tilastot.


Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 26.11.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu].
ISSN=2737-0399. 2019, Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.5.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/opiskt/2019/opiskt_2019_2020-11-26_laa_001_fi.html