Julkaistu: 14.3.2018
Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisevät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ulkomaalaistaustaisia nopeammin. Kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista opiskelijoista läpäisi lukiokoulutuksen 81 prosenttia kun ulkomaalaistaustaisten läpäisyaste oli 66 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen läpäisi kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista 69 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 60 prosenttia.
Läpäisyasteet koulutussektorin ja syntyperän mukaan 2016
Läpäisyaste kertoo kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tarkasteluaika on 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta ja yliopistokoulutuksen 5,5 vuotta.
Syntyperän määrittämiseen on käytetty Tilastokeskuksen syntyperäluokitusta.
Suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisivät lukiokoulutuksen selvästi ulkomaalaistaustaisia nopeammin
Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä
Aloittamis- vuosi |
Lukio- koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä |
Läpäisy- aste |
Uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
Uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
Uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
Uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
% | % | % | % | % | ||||||
2011 | 32 897 | 89,9 | 13 676 | 89,4 | 18 057 | 91,2 | 518 | 71,8 | 646 | 81,3 |
2012 | 32 183 | 89,4 | 13 251 | 88,7 | 17 762 | 91,1 | 507 | 68,2 | 663 | 75,7 |
2013 | 31 884 | 80,6 | 12 810 | 80,7 | 17 768 | 81,7 | 581 | 60,4 | 725 | 69,8 |
Vuoden 2016 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan vain harvoin yli 4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 81 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset.
Lukion uusista suomalaistaustaisista miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 81 prosenttia, kun naisilla vastaava luku oli 82 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten välinen ero koulutuksen läpäisyssä oli suomalaistaustaisia suurempi: miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 60 prosenttia ja naisopiskelijoista 70 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa lukiokoulutuksen läpäisyasteet paranivat sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla: ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 68 prosenttia ja naisista puolestaan 76 prosenttia. Suomalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti enintään neljässä ja puolessa vuodessa 89 prosenttia ja naisista 91 prosenttia.
Suomalaistaustaiset naiset suorittivat lukiotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisia naisia useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden välinen ero kasvoi 15 prosenttiyksikköön. Ero pieneni kun aloittamisesta oli kulunut viisi ja puoli vuotta, jolloin suomalaistaustaisista naisista oli suorittanut tutkinnon 91 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista naisista 81 prosenttia. Suomalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 20 prosenttiyksikköä. Läpäisyasteiden välinen ero supistui kun aloittamisesta oli viisi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä.
Ulkomaalaistaustaisilla miehillä heikko läpäisyaste ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä
Aloittamis- vuosi |
Amm. koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä |
Läpäisy- aste |
Amm. koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
Amm. koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
Amm. koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
Amm. koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
% | % | % | % | % | ||||||
2011 | 50 499 | 77,1 | 24 592 | 77,0 | 23 621 | 77,7 | 1 180 | 68,4 | 1 106 | 76,3 |
2012 | 49 759 | 74,6 | 24 549 | 74,5 | 22 640 | 75,5 | 1 324 | 63,6 | 1 246 | 72,0 |
2013 | 48 679 | 68,3 | 23 866 | 68,5 | 22 103 | 69,1 | 1 464 | 55,5 | 1 246 | 66,1 |
Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti tutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa ja 75 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Naiset suorittivat tutkinnon hieman miehiä nopeammin. Ero suomalaistaustaisten miesten ja naisten läpäisyasteissa oli kuitenkin pieni, ollen alle yhden prosenttiyksikön.
Suomalaistaustaiset miehet ja naiset läpäisivät ammatillisen koulutuksen lähes yhtä usein sen mukaan kuinka paljon aloittamisesta oli kulunut aikaa. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten väliset erot läpäisyasteissa olivat suurempia. Ulkomaalaistaustaisista miesopiskelijoista tutkinnon suoritti enintään kolmessa ja puolessa vuodessa 56 prosenttia, kun naisista tutkinnon suoritti 66 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 64 prosenttia ja naisista 72 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden erotus oli 8 prosenttiyksikköä.
Suomalaistaustaiset miehet suorittivat ammatillisen tutkinnon ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin kolmessa ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 13 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 11 prosenttiyksikköön ja edelleen 9 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 5,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 3,5 vuodessa 66 prosenttia, kun suomaslaistaustaisten naisten vastaava osuus oli 69 prosenttia. Läpäisyasteiden ero pieneni yhteen prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut 5,5 vuotta.
Ulkomaalaistaustaisilla suomalaistaustaisia parempi läpäisyaste ammattikorkeakoulutuksessa
Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus
Aloittamis- vuosi |
AMK- koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä |
Läpäisy- aste |
AMK- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
AMK- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
AMK- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
AMK- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
% | % | % | % | % | ||||||
2009 | 28 400 | 67,7 | 12 197 | 58,5 | 14 556 | 74,9 | 930 | 65,8 | 717 | 78,5 |
2010 | 29 030 | 65,2 | 12 578 | 55,1 | 14 612 | 73,5 | 980 | 61,6 | 860 | 77,6 |
2011 | 28 646 | 60,6 | 12 288 | 48,0 | 14 178 | 70,9 | 1 159 | 57,9 | 1 021 | 72,1 |
2012 | 28 093 | 49,6 | 11 462 | 32,8 | 14 260 | 62,5 | 1 257 | 44,6 | 1 114 | 63,1 |
2013 | 26 894 | 27,2 | 11 378 | 12,9 | 13 404 | 38,8 | 1 063 | 25,0 | 1 049 | 36,6 |
Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 50 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa valmistui 68 prosenttia aloittaneista. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista valmistui 53 prosenttia, kun suomalaistaustaisista valmistui 49 prosenttia. Ryhmien välinen ero läpäisyasteissa säilyi saman suuruisena kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 7,5 vuotta.
Sukupuolten välinen ero läpäisyasteissa oli suuri sekä suomalais– että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla. Suomalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia, kun miehistä vastaavassa ajassa tutkinnon suoritti 33 prosenttia. Sukupuolten välinen ero alkoi kaventumaan, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia. Kuudessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 62 prosenttia ja naisista 78 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon suomalaistaustaisia miehiä useammin neljässä ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Viidessä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 10 prosenttiyksikköön ja edelleen 7 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 6,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 63 prosenttia. Läpäisyasteiden ero kasvoi 4 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon oli suorittanut 78 prosenttia ja suomalaistaustaisista naisista 74 prosenttia.
Puolet ulkomaalaistaustaisista läpäisi yliopistotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa
Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)
Aloittamis- vuosi |
Yliopisto- koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä |
Läpäisy- aste |
Yliopisto- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
Yliopisto- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
Yliopisto- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä |
Läpäisy- aste |
Yliopisto- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia |
Läpäisy- aste |
% | % | % | % | % | ||||||
2009 | 19 940 | 70,7 | 7 977 | 63,0 | 10 501 | 77,4 | 843 | 59,9 | 619 | 70,3 |
2010 | 19 766 | 66,0 | 7 909 | 58,8 | 10 324 | 72,4 | 871 | 57,4 | 662 | 64,4 |
2011 | 19 827 | 62,1 | 7 812 | 54,1 | 10 225 | 68,2 | 974 | 58,6 | 816 | 65,8 |
2012 | 22 815 | 51,8 | 8 847 | 41,4 | 12 015 | 59,0 | 1 097 | 50,4 | 856 | 59,8 |
2013 | 23 162 | 32,0 | 9 142 | 21,4 | 12 090 | 36,9 | 1 047 | 49,4 | 883 | 53,5 |
Yliopistokoulutuksen läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 62 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä ja puolessa vuodessa ja 7,5 vuotta opiskelleista 71 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Suomalaistaustaiset naiset läpäisevät tutkinnon selvästi miehiä nopeammin. Viidessä ja puolessa vuodesta naisista tutkinnon suoritti 68 prosenttia, kun miehistä tutkinnon suoritti 54 prosenttia. Suomalaistaustaisista naisista 77 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia oli suorittanut tutkinnon, kun aloittamisesta oli kulunut 7,5 vuotta.
Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat suorittavat tutkinnon selvästi suomalaistaustaisia opiskelijoita nopeammin. Naisista tutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 66 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia. Valtaosa ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista aloitti suoraan maisteriopinnoissa.
Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden eri koulutusalojen sekä eri syntyperäryhmien välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantataulukot ). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa.
Tässä tilastossa koulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa koulutuksen aloittaneisiin oli lisääntynyt erityisesti korkeakoulukoulutuksen osalta. Opiskelu kiinnosti aiempaa enemmän myös muiden tilastojen perusteella, kun koulutuksen keskeyttäminen väheni. Opiskelijoiden työssäkäynti kasvoi aavistuksen edellisvuoteen verrattuna. ( Koulutuksen keskeyttäminen , Opiskelijoiden työssäkäynti ).
Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus
Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (269,6 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (14.3.2018)
- Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (14.3.2018)
- Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus (14.3.2018)
- Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen alemman ja ylemmän korkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (14.3.2018)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Opintojen kulku (14.3.2018)
Päivitetty 14.3.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Opintojen kulku [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1005. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/opku/2018/opku_2018_2018-03-14_tie_001_fi.html