Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 14.3.2018

Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisevät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ulkomaalaistaustaisia nopeammin. Kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista opiskelijoista läpäisi lukiokoulutuksen 81 prosenttia kun ulkomaalaistaustaisten läpäisyaste oli 66 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen läpäisi kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista 69 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 60 prosenttia.

Läpäisyasteet koulutussektorin ja syntyperän mukaan 2016

Läpäisyasteet koulutussektorin ja syntyperän mukaan 2016
Läpäisyaste kertoo kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tarkasteluaika on 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta ja yliopistokoulutuksen 5,5 vuotta.
Syntyperän määrittämiseen on käytetty Tilastokeskuksen syntyperäluokitusta.

Suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisivät lukiokoulutuksen selvästi ulkomaalaistaustaisia nopeammin

Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä

Aloittamis-
vuosi
Lukio-
koulutuksen uusia
opiskelijoita yhteensä
Läpäisy-
aste
Uusia suomalais-
taustaisia
opiskelijoita,
miehiä
Läpäisy-
aste
Uusia suomalais-
taustaisia
opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
Uusia ulkomaalais-
taustaisia
opiskelijoita, miehiä
Läpäisy-
aste
Uusia ulkomaalais-
taustaisia
opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
  %   %   %   %   %
2011 32 897 89,9 13 676 89,4 18 057 91,2 518 71,8 646 81,3
2012 32 183 89,4 13 251 88,7 17 762 91,1 507 68,2 663 75,7
2013 31 884 80,6 12 810 80,7 17 768 81,7 581 60,4 725 69,8

Vuoden 2016 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan vain harvoin yli 4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 81 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset.

Lukion uusista suomalaistaustaisista miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 81 prosenttia, kun naisilla vastaava luku oli 82 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten välinen ero koulutuksen läpäisyssä oli suomalaistaustaisia suurempi: miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 60 prosenttia ja naisopiskelijoista 70 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa lukiokoulutuksen läpäisyasteet paranivat sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla: ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 68 prosenttia ja naisista puolestaan 76 prosenttia. Suomalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti enintään neljässä ja puolessa vuodessa 89 prosenttia ja naisista 91 prosenttia.

Suomalaistaustaiset naiset suorittivat lukiotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisia naisia useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden välinen ero kasvoi 15 prosenttiyksikköön. Ero pieneni kun aloittamisesta oli kulunut viisi ja puoli vuotta, jolloin suomalaistaustaisista naisista oli suorittanut tutkinnon 91 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista naisista 81 prosenttia. Suomalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 20 prosenttiyksikköä. Läpäisyasteiden välinen ero supistui kun aloittamisesta oli viisi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaistaustaisilla miehillä heikko läpäisyaste ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä

Aloittamis-
vuosi
Amm.
koulutuksen
uusia opiskelijoita yhteensä
Läpäisy-
aste
Amm.
koulutuksen
uusia suomalais-
taustaisia opiskelijoita, miehiä
Läpäisy-
aste
Amm.
koulutuksen uusia suomalais-
taustaisia opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
Amm.
koulutuksen uusia ulkomaalais-
taustaisia opiskelijoita, miehiä
Läpäisy-
aste
Amm.
koulutuksen uusia ulkomaalais-
taustaisia opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
  %   %   %   %   %
2011 50 499 77,1 24 592 77,0 23 621 77,7 1 180 68,4 1 106 76,3
2012 49 759 74,6 24 549 74,5 22 640 75,5 1 324 63,6 1 246 72,0
2013 48 679 68,3 23 866 68,5 22 103 69,1 1 464 55,5 1 246 66,1

Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti tutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa ja 75 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Naiset suorittivat tutkinnon hieman miehiä nopeammin. Ero suomalaistaustaisten miesten ja naisten läpäisyasteissa oli kuitenkin pieni, ollen alle yhden prosenttiyksikön.

Suomalaistaustaiset miehet ja naiset läpäisivät ammatillisen koulutuksen lähes yhtä usein sen mukaan kuinka paljon aloittamisesta oli kulunut aikaa. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten väliset erot läpäisyasteissa olivat suurempia. Ulkomaalaistaustaisista miesopiskelijoista tutkinnon suoritti enintään kolmessa ja puolessa vuodessa 56 prosenttia, kun naisista tutkinnon suoritti 66 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 64 prosenttia ja naisista 72 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden erotus oli 8 prosenttiyksikköä.

Suomalaistaustaiset miehet suorittivat ammatillisen tutkinnon ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin kolmessa ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 13 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 11 prosenttiyksikköön ja edelleen 9 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 5,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 3,5 vuodessa 66 prosenttia, kun suomaslaistaustaisten naisten vastaava osuus oli 69 prosenttia. Läpäisyasteiden ero pieneni yhteen prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut 5,5 vuotta.

Ulkomaalaistaustaisilla suomalaistaustaisia parempi läpäisyaste ammattikorkeakoulutuksessa

Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus

Aloittamis-
vuosi
AMK-
koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä
Läpäisy-
aste
AMK-
koulutuksen uusia suomalais-
taustaisia opiskelijoita, miehiä
Läpäisy-
aste
AMK-
koulutuksen uusia suomalais-
taustaisia opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
AMK-
koulutuksen uusia ulkomaalais-
taustaisia opiskelijoita, miehiä
Läpäisy-
aste
AMK-
koulutuksen uusia ulkomaalais-
taustaisia opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
  %   %   %   %   %
2009 28 400 67,7 12 197 58,5 14 556 74,9 930 65,8 717 78,5
2010 29 030 65,2 12 578 55,1 14 612 73,5 980 61,6 860 77,6
2011 28 646 60,6 12 288 48,0 14 178 70,9 1 159 57,9 1 021 72,1
2012 28 093 49,6 11 462 32,8 14 260 62,5 1 257 44,6 1 114 63,1
2013 26 894 27,2 11 378 12,9 13 404 38,8 1 063 25,0 1 049 36,6

Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 50 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa valmistui 68 prosenttia aloittaneista. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista valmistui 53 prosenttia, kun suomalaistaustaisista valmistui 49 prosenttia. Ryhmien välinen ero läpäisyasteissa säilyi saman suuruisena kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 7,5 vuotta.

Sukupuolten välinen ero läpäisyasteissa oli suuri sekä suomalais– että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla. Suomalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia, kun miehistä vastaavassa ajassa tutkinnon suoritti 33 prosenttia. Sukupuolten välinen ero alkoi kaventumaan, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia. Kuudessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 62 prosenttia ja naisista 78 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon suomalaistaustaisia miehiä useammin neljässä ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Viidessä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 10 prosenttiyksikköön ja edelleen 7 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 6,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 63 prosenttia. Läpäisyasteiden ero kasvoi 4 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon oli suorittanut 78 prosenttia ja suomalaistaustaisista naisista 74 prosenttia.

Puolet ulkomaalaistaustaisista läpäisi yliopistotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa

Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)

Aloittamis-
vuosi
Yliopisto-
koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä
Läpäisy-
aste
Yliopisto-
koulutuksen uusia suomalais-
taustaisia opiskelijoita, miehiä
Läpäisy-
aste
Yliopisto-
koulutuksen uusia suomalais-
taustaisia opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
Yliopisto-
koulutuksen uusia ulkomaalais-
taustaisia opiskelijoita, miehiä
Läpäisy-
aste
Yliopisto-
koulutuksen uusia ulkomaalais-
taustaisia opiskelijoita, naisia
Läpäisy-
aste
  %   %   %   %   %
2009 19 940 70,7 7 977 63,0 10 501 77,4 843 59,9 619 70,3
2010 19 766 66,0 7 909 58,8 10 324 72,4 871 57,4 662 64,4
2011 19 827 62,1 7 812 54,1 10 225 68,2 974 58,6 816 65,8
2012 22 815 51,8 8 847 41,4 12 015 59,0 1 097 50,4 856 59,8
2013 23 162 32,0 9 142 21,4 12 090 36,9 1 047 49,4 883 53,5

Yliopistokoulutuksen läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 62 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä ja puolessa vuodessa ja 7,5 vuotta opiskelleista 71 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Suomalaistaustaiset naiset läpäisevät tutkinnon selvästi miehiä nopeammin. Viidessä ja puolessa vuodesta naisista tutkinnon suoritti 68 prosenttia, kun miehistä tutkinnon suoritti 54 prosenttia. Suomalaistaustaisista naisista 77 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia oli suorittanut tutkinnon, kun aloittamisesta oli kulunut 7,5 vuotta.

Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat suorittavat tutkinnon selvästi suomalaistaustaisia opiskelijoita nopeammin. Naisista tutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 66 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia. Valtaosa ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista aloitti suoraan maisteriopinnoissa.

Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden eri koulutusalojen sekä eri syntyperäryhmien välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantataulukot ). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa.

Tässä tilastossa koulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa koulutuksen aloittaneisiin oli lisääntynyt erityisesti korkeakoulukoulutuksen osalta. Opiskelu kiinnosti aiempaa enemmän myös muiden tilastojen perusteella, kun koulutuksen keskeyttäminen väheni. Opiskelijoiden työssäkäynti kasvoi aavistuksen edellisvuoteen verrattuna. ( Koulutuksen keskeyttäminen , Opiskelijoiden työssäkäynti ).


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (269,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 14.3.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opintojen kulku [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1005. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.10.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/opku/2018/opku_2018_2018-03-14_tie_001_fi.html