Etusivu > Tilastot > Opintojen kulku > 2019 > Vanhempien koulutustausta yhteydessä toisen asteen koulutuksen läpäisyyn

Julkaistu: 14.3.2019

Vanhempien koulutustausta yhteydessä toisen asteen koulutuksen läpäisyyn

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan korkeasti koulutettujen vanhempien lapset läpäisevät lukiokoulutuksen sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen nopeammin kuin opiskelijat, joiden vanhemmat ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon tai ovat perusasteen tutkinnon varassa. Vanhempien korkea koulutus paransi sekä tyttärien että poikien todennäköisyyttä läpäistä koulutus tavoiteajassa. Kotoa periytyvä inhimillinen pääoma vaikutti voimakkaammin poikien koulutuksen läpäisyyn. Sekä yliopistokoulutuksessa että ammattikorkeakoulutuksessa tutkinnon suorittaminen nopeutui.

Läpäisyasteet koulutuksen ja vanhempien koulutustaustan mukaan 2017

** Sisältää myös henkilöt, joiden suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä
* Sisältää erikoisammattitutkinnot.

Vanhempien koulutustausta vaikutti sekä toisen asteen läpäisyyn että koulutukseen hakeutumiseen. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia oli 74 prosenttia lukiokoulutuksen ja 42 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista. Lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista 24 tuli perheistä, joissa korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto, kun ammatillisessa peruskoulutuksessa vastaava osuus oli 48 prosenttia. Lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista 2 ja ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista 10 prosenttia tuli perheistä, joissa ei vanhemmat olivat vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Uudet opiskelijat, jotka tulivat matalasti koulutetuista perheistä ovat heterogeeninen ryhmä: lukiokoulutuksen uusista opiskelijoista 50 prosenttia ja ammatillisen peruskoulutuksen uusista opiskelijoista 46 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vieraskieliset ovat ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, joiden vanhempien suorittamista tutkinnoista ei pääsäntöisesti ole tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä, jolloin heidät kirjataan perusasteen tutkinnon suorittaneiksi.

Tavoiteajassa eli kolmessa ja puolessa vuodessa toisen asteen koulutuksen läpäisivät parhaiten korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Sekä lukiokoulutuksessa että ammatillisessa peruskoulutuksessa oli suuret erot läpäisyasteissa riippuen vanhempien koulutustaustasta. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapsista ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 84 prosenttia ja ammatillisen perustutkinnon puolestaan 73 prosenttia aloittaneista. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden vanhempien lapsista ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 77 prosenttia ja ammatillisen perustutkinnon 66 prosenttia aloittaneista. Perusasteen tutkinnon varassa olevien vanhempien lapsista ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 63 prosenttia ja ammatillisen perustutkinnon 57 prosenttia aloittaneista.

Lukiokoulutuksen tavoiteajassa (3,5 vuotta) läpäisseet sukupuolen ja vanhempien koulutustaustan mukaan 2017

** Sisältää myös henkilöt, joiden suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä
* Sisältää erikoisammattitutkinnot.

Vuoden 2017 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan tyypillisesti 3,5–4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 82 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset.

Vanhempien koulutustausta vaikutti sekä naisten että miesten läpäisyasteisiin, joskin vaikutus poikien koulutuksen läpäisyyn oli hieman suurempi. Korkeasti koulutettujen vanhempien tyttäristä ylioppilastutkinnon suoritti tavoiteajassa 84 prosenttia ja pojista 83 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 1 prosenttiyksikkö. Kun vanhempien korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto, laski poikien läpäisyaste 75 prosenttiin ja tyttärien puolestaan 78 prosenttiin, jolloin läpäisyasteiden ero oli 3 prosenttiyksikköä. Sukupuolten välinen ero låpäisyasteissa oli suurin matalasti koulutettujen vanhempien tapauksessa: miehistä tutkinnon suoritti tavoiteajassa 58 prosenttia ja naisista puolestaan 66 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 8 prosenttiyksikköä. Korkeasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste oli 25 prosenttiyksikköä korkeampi kuin matalasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste. Naisilla vastaava ero oli 18 prosenttiyksikköä.

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoiteajassa (3,5 vuotta) läpäisseet sukupuolen ja vanhempien koulutustaustan mukaan 2017

** Sisältää myös henkilöt, joiden suorittamista tutkinnoista ei ole tietoa Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä
* Sisältää erikoisammattitutkinnot.

Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ja 75 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Naiset suorittivat tutkinnon hieman miehiä nopeammin.

Korkeasti koulutettujen vanhempien tyttäristä ammatillisen perustutkinnon suoritti tavoiteajassa 73 prosenttia ja pojista puolestaan 72 prosenttia. Läpäisaysteiden välinen ero oli yksi prosnettiyksikkö. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden vanhempien pojista tutkinnon suoritti 65 prosenttia ja tyttäristä 67 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 2 prosenttiyksikköä. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vanhempien pojista tutkinnon suoritti tavoiteajassa 53 prosenttia ja tytöistä 61 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 8 prosenttiyksikköä. Korkeasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste oli 19 prosenttiyksikköä korkeampi kuin matalasti koulutetuista perheistä tulevien miesten läpäisyaste. Naisilla vastaava ero oli 12 prosenttiyksikköä.

Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 51 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Miehistä tutkinnon suoritti tavoiteajassa 35 prosenttia ja naisista 64 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden välinen ero oli 19 prosenttiyksikköä.

Yliopistokoulutuksen läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 63 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä ja puolessa vuodessa ja 7,5 vuotta opiskelleista jo 72 oli suorittanut yliopistotutkinnon. Viidessä ja puolessa vuodesta naisista tutkinnon suoritti 69 prosenttia, kun miehistä tutkinnon suoritti 55 prosenttia.

Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantataulukot ). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa.

Opiskelun etenemiseen liittyviä muita tietoja löytyy tilastoista: ( Koulutuksen keskeyttäminen , Opiskelijoiden työssäkäynti ).

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (266,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2017 loppuun mennessä (14.3.2019)
• Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2017 loppuun mennessä (14.3.2019)
• Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2017 loppuun mennessä, nuorten koulutus (14.3.2019)
• Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen alemman ja ylemmän korkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2017 loppuun mennessä (14.3.2019)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Opintojen kulku (14.3.2019)

---

Päivitetty 14.3.2019