Etusivu > Tilastot > Perheet > 2012 > Vuosikatsaus > 1. Lapseton aviopari on edelleen yleisin perhetyyppi

1. Lapseton aviopari on edelleen yleisin perhetyyppi

Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä lapsia. Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa 3 käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa.

Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 1 466 000 perhettä. Määrä lisääntyi 5 200 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on 300 pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Perheisiin kuuluu 75 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 1990-luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 2012 aikana 5 200 hengellä. Koko maan väestömäärä lisääntyi 25 000 hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 2012 lopussa 2,78 henkeä.

Taulukko 1. Perheväestö ja perheen keskikoko 1950–2012

Vuosi	Perheiden määrä	Perheväestö	Koko väestö	Perheväestön osuus, %	Perheen keskikoko
1950	930 572	3 457 474	4 029 803	85,8	3,7
1960	1 036 270	3 855 037	4 446 222	86,7	3,7
1970	1 153 878	3 986 005	4 598 336	86,7	3,5
1980	1 278 102	4 023 091	4 787 778	84,0	3,1
1990	1 365 341	4 101 922	4 998 478	82,1	3,0
2000	1 401 963	4 053 850	5 181 115	78,2	2,9
2010	1 455 073	4 065 168	5 375 276	75,6	2,8
2011	1 460 570	4 069 930	5 401 267	75,4	2,8
2012	1 465 733	4 075 094	5 426 674	75,1	2,8

Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 36 prosenttia kaikista perheistä vuonna 2012. Vielä vuonna 2004 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä lapsia. Vuonna 2012 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 30 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on kuitenkin pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 3 100 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä vuodesta 2005 vuoteen 2006 vähennys oli 6 700. Koska vuosimuutokset ovat pieniä, eri perhetyyppien määrän vähenemisen tai lisääntymisen syitä on vaikea selvästi osoittaa.

Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole lapsia, on tosin vielä vain 14 prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on lapsia, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina.

Äiti ja lapsia -perheiden määrä on pienentynyt viime vuosina. Näitä perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä. Isä ja lapsia -perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina.

Taulukko 2. Perheet tyypeittäin 1950–2012

Vuosi	Yhteensä	Aviopari, ei lapsia	Aviopari ja lapsia	Avopari ja lapsia	Avopari, ei lapsia	Äiti ja lapsia	Isä ja lapsia	Rekiste- röity miespari 1)	Rekiste- röity naispari 1)
1950	930 572	176 650	593 763	..	..	137 803	22 356	..	..
1960	1 036 270	207 897	678 822	..	..	129 706	19 845	..	..
1970 2)	1 153 878	260 562	722 001	6 800	19 100	126 394	19 021	..	..
1980 3)	1 278 102	302 818	711 226	36 200	65 900	140 725	21 233	..	..
1990	1 365 341	364 452	640 062	65 896	123 471	147 297	24 161	..	..
2000	1 401 963	436 019	514 868	102 581	160 132	159 432	28 931	..	..
2001	1 407 759	446 404	501 981	105 399	166 601	158 440	28 934	..	..
2002	1 411 947	454 977	492 524	107 443	170 368	157 143	29 093	207	192
2003	1 415 104	462 561	483 140	109 672	174 144	156 235	29 352	271	275
2004	1 420 781	471 962	475 705	111 294	177 095	154 851	29 192	325	357
2005	1 426 002	481 209	468 266	112 847	180 590	153 024	29 238	398	430
2006	1 431 376	488 880	461 569	114 671	184 732	151 475	29 101	455	493
2007	1 437 709	496 814	456 235	115 860	188 172	150 251	29 288	527	562
2008	1 444 386	504 728	452 180	115 966	191 177	149 631	29 460	579	665
2009	1 450 488	509 916	448 897	116 797	193 894	149 823	29 765	625	771
2010	1 455 073	513 889	446 433	117 254	195 967	149 651	30 278	706	895
2011	1 460 570	518 550	442 257	118 054	200 171	149 196	30 534	773	1 035
2012	1 465 733	523 221	439 194	118 136	203 334	149 143	30 714	829	1 162
%
1950	100,0	19,0	63,8	..	..	14,8	2,4	..	..
1960	100,0	20,1	65,5	..	..	12,5	1,9	..	..
1970 2)	100,0	22,6	62,6	0,6	1,7	11,0	1,6	..	..
1980 3)	100,0	23,7	55,6	2,8	5,2	11,0	1,7	..	..
1990	100,0	26,7	46,9	4,8	9,0	10,8	1,8	..	..
2000	100,0	31,1	36,7	7,3	11,4	11,4	2,1	..	..
2001	100,0	31,7	35,7	7,5	11,8	11,3	2,1	..	..
2002	100,0	32,2	34,9	7,6	12,1	11,1	2,1	0,0	0,0
2003	100,0	32,7	34,1	7,8	12,3	11,0	2,1	0,0	0,0
2004	100,0	33,2	33,5	7,8	12,5	10,9	2,1	0,0	0,0
2005	100,0	33,7	32,8	7,9	12,7	10,7	2,1	0,0	0,0
2006	100,0	34,2	32,2	8,0	12,9	10,6	2,0	0,0	0,0
2007	100,0	34,6	31,7	8,1	13,1	10,5	2,0	0,0	0,0
2008	100,0	34,9	31,3	8,0	13,2	10,4	2,0	0,0	0,0
2009	100,0	35,2	30,9	8,1	13,4	10,3	2,1	0,0	0,1
2010	100,0	35,3	30,7	8,1	13,5	10,3	2,1	0,0	0,1
2011	100,0	35,5	30,3	8,1	13,7	10,2	2,1	0,1	0,1
2012	100,0	35,7	30,0	8,1	13,9	10,2	2,1	0,1	0,1

1) Rekisteröity pari ja lapsia -perhetyypin perheitä oli yhteensä 418.
2) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
3) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

1.1 Nuorten naisten yleisin perhetyyppi lapseton avopari

Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Nuorilla alle 28-vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 28-vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia. Vasta 53-vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien − vähintään 90-vuotiaiden − naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Tämän ikäisistä naisista vain kymmenen prosenttia kuuluu perheväestöön. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen. Esimerkiksi 89-vuotiaista miehistä perheisiin kuuluu lähes puolet, 47 prosenttia. Vähintään 89-vuotiaista miehistä 40 prosenttia kuuluu perheisiin. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu lapsia.

Kuvio 1A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2012 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2012 suhteellinen jakauma (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

1.2 Rekisteröityjä pareja on edelleen melko vähän

Vuoden 2012 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 829 miesparia ja 1 162 naisparia, mikä oli yhteensä 183 paria enemmän kuin vuonna 2011. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään viisi.

Kuviossa 2 on rekisteröityjen mies- ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Miesparit ovat naispareja vanhempia. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Rekisteröityjä pareja on vielä niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi.

Kuvio 2. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 2012

Rekisteröityjen parien ikäero on suurempi kuin aviopareilla. Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero on 5,7 vuotta, kun aviopareilla ikäeroa on keskimäärin 3,4 vuotta. Miesparien ikäero on keskimäärin 7,1 vuotta, mikä on selvästi naisparien keskimääräistä ikäeroa, 4,7 vuotta, suurempi. Sitä vastoin samanikäisten osapuolten osuus on rekisteröidyillä pareilla pienempi (8,3 %) kuin aviopareilla (12,5 %). Vähintään 20 vuoden ikäero on 3,5 prosentilla rekisteröidyistä pareista, aviopareista vain 0,4 prosentilla ikäero on 20 vuotta tai sitä suurempi. Miespareilla ikäero oli vähintään 20 vuotta (7,1 %) selvästi useammin kuin naispareilla (0,9 %).

1.3 Neljä viidesosaa aviopareista ensimmäisessä avioliitossaan

Avoliitto on nuorten lapsettomien asumisen malli. Aina 38-vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo- kuin avioliitto. Äideistä puolestaan vain alle 25-vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Sitä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto.

Avioparien osuus kaikista perheistä on 66 prosenttia ja parisuhdeperheistä 75 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä 22 prosenttia. Parisuhdeperheistä avopareja on neljännes.

Kaikista aviopareista 82 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan, joten voidaan sanoa perinteisen perhemallin olevan vielä vallitseva Suomessa. Avopareista 67 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla. Rekisteröidyistä miespareista 85 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 75 prosentilla.

1.4 Siviilisääty ei enää juurikaan kerro henkilön perheestä

Aikaisemmin ihmisen siviilisääty kertoi aika paljon hänen perheestään. Nykyään ei siviilisäädystä voi päätellä juuri mitään. Siviilisääty on menettänyt Pohjoismaissa merkitystään demografisena muuttujana.

Avopuolison kanssa ilman lapsia elävistä naisista 74 ja miehistä 75 prosenttia on naimattomia. Avovaimoissa taas on leskiä enemmän kuin avomiehissä.

Lasten ja avopuolison kanssa asuvista miehistä hieman suurempi osa kuin naisista on naimattomia. Eronneiden osuudessa ei enää juuri ole eroa naisten ja miesten välillä. Aiemmin eronneiden osuus oli naisilla miehiä suurempi. Avoäideissä on myös leskiä hieman enemmän kuin avoisissä.

Taulukko 3. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 2012

Siviilisääty	Perhetyyppi
	Avomies ei lapsia	Avovaimo ei lapsia	Avomies ja lapsia	Avovaimo ja lapsia	Isä ja lapsia	Isä ja alle  18-v. lapsia	Äiti ja lapsia	Äiti ja alle  18-v. lapsia
Naimaton	75,0	73,9	78,8	78,2	19,3	27,6	32,2	41,0
Naimisissa	0,8	0,6	0,5	0,4	12,9	15,0	10,4	12,7
Eronnut	22,4	21,4	20,2	20,2	51,3	52,3	42,5	43,5
Leski	1,8	4,1	0,6	1,1	16,5	5,1	14,9	2,8
Yhteensä	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0
N	203 297	203 282	118 130	118 118	30 704	16 079	149 000	101 896

Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä harvempi. Äideistä naimattomia on 32 prosenttia, isistä vain 19 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet.

Taulukkoon 3 on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä lapsia. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä. Leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yksinhuoltajaisissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin -äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Yksinhuoltajaäideistä jopa 41 prosenttia on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suuri osa avoerojen seurauksena.

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 09 1734 2798, Timo Nikander 09 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 13.1.2014