2. Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä
Kaikista perheistä 86 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia. Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on 3,5 prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 55 600 eli neljä prosenttia kaikista perheistä.
Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 3 945 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 28 800 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 22 800. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 300:lla.
Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2014
Mies/vaimo suomen tai muunkielinen |
Vuosi | ||||||
1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | 2013 | 2014 | |
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo |
1 088 742 | 1 081 473 | 1 089 232 | 1 105 316 | 1 114 828 | 1 113 618 | 1 109 685 |
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo |
16 544 | 16 876 | 17 394 | 17 904 | 18 337 | 18 496 | 18 500 |
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies |
22 734 | 22 822 | 23 445 | 24 218 | 24 552 | 24 738 | 24 753 |
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo |
4 020 | 7 636 | 11 094 | 16 062 | 21 772 | 25 753 | 26 997 |
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies |
5 951 | 8 679 | 10 236 | 13 181 | 17 441 | 20 354 | 21 290 |
Suomenkielinen äiti/isä |
162 209 | 174 554 | 174 861 | 166 741 | 161 302 | 158 547 | 158 414 |
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo |
53 348 | 50 845 | 49 198 | 48 190 | 47 881 | 47 434 | 47 198 |
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo |
300 | 483 | 655 | 982 | 1 434 | 1 735 | 1 803 |
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies |
410 | 597 | 678 | 943 | 1 261 | 1 471 | 1 537 |
Ruotsinkielinen äiti/isä |
8 489 | 8 871 | 8 609 | 8 147 | 7 953 | 7 750 | 7 867 |
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo |
1 832 | 7 425 | 11 668 | 16 944 | 27 638 | 37 375 | 40 893 |
Muunkielinen äiti/isä |
762 | 2 709 | 4 893 | 7 374 | 10 674 | 13 768 | 14 729 |
2.1 Vieraskielisistä perheistä suurin osa venäjänkielisiä
Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli yhteensä 14 300 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (12 600) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on 648 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.
Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on 4 100, mikä on 15 prosenttia kaikista venäjänkielisistä perheistä. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta sadalla. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat selvästi yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet kaikista perheistä (12 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 96 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 83 prosenttia.
Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2014 aikana tällaisten parien määrä on noussut 500:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo 10 300.
Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 400. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Määrä, 1 500, on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 1990.
2.2 Kahden ulkomaalaisen puolison muodostamat perheet yleisempiä kuin suomalaisen naisen tai miehen ja ulkomaalaisen puolison perheet
Vain kuusi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, 82 300 perhettä. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 4 500 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia.
Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Vielä vuonna 2013 yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Vuonna 2014 kahden ulkomaalaisen puolison perheet ovat nousseet yleisimmäksi ulkomaalaisten perhetyypiksi, ero on kuitenkin hyvin pieni. Nyt kahden ulkomaalaisen puolison muodostamia perheitä on 24 750 (kuvio 3). Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.
Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 14 100. Venäjän kansalaisten perheitä on puolestaan 12 100.
Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 34 100. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2014 lopussa 5 400. Kokonaan virolaisia perheitä oli 8 800, joista 30 prosenttia on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 700 perheellä.
Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli 1 150. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 22 perheellä. Somalian kansalaisten perheistä yli puolet on äidin ja lasten perheitä. Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi noin 2 700.
Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2004 ja 2014
2.3 Naisten ja miesten ulkomailla syntyneet puolisot eri maista
Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 38 400 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 1 400 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 32 900 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 1 000 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla.
Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 12 100, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 500. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 4 400, määrä on lisääntynyt 234:lla edellisestä vuodesta. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Saksa, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Vietnam.
Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 700. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 2 700 eli noin sata enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista.
Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2014
Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2014
Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 27.11.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2014,
2. Perheistä neljä prosenttia kokonaan vieraskielisiä
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2014/02/perh_2014_02_2015-11-27_kat_002_fi.html