Julkaistu: 17.6.2019
Noin 63 000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia vuonna 2018
Tieto käy ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen tuloksista. Tieto kysyttiin 18–64-vuotiailta vastaajilta, joilla oli vähintään yksi alle 15-vuotias lapsi. Haastatteluun vastanneista naisista lähes 14 prosentilla ja miehistä 17 prosentilla oli kahden kodin lapsia.
Lasten vuoroasumista selvitettiin ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lisätutkimuksessa vuonna 2018. Tietoa lasten vuoroasumisesta on ollut heikosti saatavissa. Väestötietojärjestelemässä lapsella voi olla vain yksi kotiosoite. Esimerkiksi erotapauksissa lapsi kirjautuu siis vain toisen vanhemman perheeseen, vaikka käytännössä lapsi asuisikin vuorotellen molempien vanhempiensa luona.
Tutkimuksessa vuoroasuminen määriteltiin sen perusteella, mikä oli vastaajan antama vastaus kysymykseen ”Onko sinulla omia lapsia, joilla on kaksi kotia?”. Jos tällaisia lapsia oli, kunkin lapsen asumisjärjestelyjä selvitettiin tarkemmin kysymyksellä ”Asuuko lapsenne yhtä paljon molempien vanhempien luona, enimmäkseen sinun luonasi vai enimmäkseen toisen vanhemman luona?”
Vaikka tieto vuoroasumisesta kysyttiin molemmilta vanhemmilta, tässä julkaisussa käsitellään tulokset yhden vanhemman eli äidin vastausten perustella, jotta vältetään mahdolliset päällekkäisyydet lasten määrän arvioinnissa.
Kyselyyn vastanneista 18–64-vuotiaista naisista, joilla oli vähintään yksi alle 15-vuotias lapsi, lähes joka kuudennella (14 %) oli kahdessa kodissa asuvia lapsia. Naisista, joilla oli kahdessa kodissa asuvia lapsia, 44 prosentilla oli yksi kahdessa kodissa asuva lapsi, 42 prosentilla kaksi kahdessa kodissa asuvaa lasta ja 14 prosentilla vähintään kolme lasta, joilla oli kaksi kotia. Lapsia, jotka asuvat kahdessa kodissa, oli yhteensä noin 110 000.
Naisilta, jotka kertoivat lapsillaan olevan kaksi kotia, kysyttiin, olivatko vanhemmat jakaneet lasten huoltajuuden toisen vanhemman kanssa yhteishuoltajuuden kautta vai oliko toinen vanhemmista juridisesti lapsen yksinhuoltaja. Niistä lapsista, joilla oli kaksi kotia, 92 prosentilla oli kaksi huoltajaa, toisin sanoen heidän vanhemmillaan oli yhteishuoltajuus.
Yleisintä oli, että kahden kodin lapsi asui suurimman osan aikaa sen vanhemman luona, jonka osoitteessa hän oli kirjoilla. Noin joka kolmas lapsi asui yhtä paljon molempien vanhempiensa luona. Vain hyvin harvoin lapsi asui suuremman osan aikaa sen vanhemman luona, jonka luona ei ollut kirjoilla.
Niistä kahden kodin lapsista, jotka asuivat enimmäkseen äitinsä luona, reilu 40 prosenttia asui säännöllisesti myös isänsä luona, esimerkiksi viikonloppuisin.
Kahden kodin lapset asumisjärjestelyiden mukaan vuonna 2018, %
Vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä sitä, että lapsi, jonka vanhemmat eivät asu yhdessä, asuu vuoroin kummankin vanhemman luona kahdessa eri kodissa. Harvinaisempi vuoroasumisen järjestely on se, että lapsi pysyy samassa kodissa, mutta vanhemmat vaihtavat kotia asuen esimerkiksi vuoroviikoin lapsen kanssa. Se, miten usein vuoroja vaihdetaan, vaihtelee. Kyse voi olla säännöllisistä esimerkiksi viikon jaksoista ensin yhden ja sitten toisen vanhemman luona tai asuinpaikkaa voidaan vaihtaa epäsäännöllisemmin tilanteen mukaan.
Lähde: Perheet 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Tarja Nieminen 029 551 3561, info@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (268,6 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Työvoimatutkimus (17.6.2019)
Päivitetty 17.6.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuoroasuminen 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2018/03/perh_2018_03_2019-06-17_tie_001_fi.html