Etusivu > Tilastot > Poliisin tietoon tullut rikollisuus > 2011 > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2011 koko maassa kaikkiaan 458 000 rikosta, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen edellisen vuoden aikana rekisteröitiin keskimäärin 435 000 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 271 000 rikosta, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli 268 000.

Valtaosa rikoksista on poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 11 000 rikosta, 18 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista viidennes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia ja huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkastellen rikosten määrä lisääntyi vuodesta 2010 vuoteen 2011 suhteellisesti eniten Ahvenanmaalla, 21 prosenttia ja väheni Kanta-Hämeessä, 4 prosenttia.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2011

1.2. Omaisuusrikokset

Tietoon tulleista rikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 151 000, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksia ilmoitettiin vuosina 2001-2010 keskimäärin 159 000. 'Tavallisia' varkauksia kirjattiin 75 000 eli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia tuli tietoon 3 100. Kymmenen edellisen vuoden aikana törkeitä varkauksia oli keskimäärin 2 500 vuodessa. Näpistyksiä tuli tietoon 73 000, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Omaisuusrikokset 2011 (Kaikkiaan 259 771 rikosta)

Murtoja ilmoitettiin 40 000, mikä on 1 100 tapausta edellistä vuotta enemmän. Moottoriajoneuvoihin kohdistuneita murtoja kirjattiin 14 000, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikemurrot lisääntyivät 11 prosenttia. Nyt niitä tuli ilmi 4 500. Vuodesta 2001 niiden määrä on lähes puolittunut. Asuntomurtojen kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttia. Vuonna 2011 niitä tehtiin 6 700, joista mökkimurtoja oli 1 800.

Moottoriajoneuvon luvattomia käyttöjä ja anastuksia sekä moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia ilmeni 12 000, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2011 tuli tietoon kaikkiaan 1 100 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Vaikka näitä rikoksia on runsas puolet vuoden 1996 huippuluvusta, on niiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1991.

Petosten määrä oli 18 000, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymmenen vuotta aiemmin petoksia kirjattiin 11 000.

Vahingontekojen määrä oli edellisen kymmenvuotisjakson aikana keskimäärin 50 000 vuodessa. Niitä ilmeni nyt 55 000, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ryöstöjä ilmoitettiin 1 600, kahdeksan prosenttia edellistä vuotta enemmän. Vuosina 2001-2010 ryöstöjä on tehty vuodessa keskimäärin 1 800.

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2011

Maakunta	Murrot	Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset	Ryöstöt	Vahingonteot	Kavallukset	Petokset, Maksuväline- petokset
KOKO MAA	735	222	30	1 018	60	434
Uusimaa	898	303	45	1 518	95	527
Varsinais-Suomi	910	309	37	784	51	397
Satakunta	790	217	23	771	44	324
Kanta-Häme	639	176	19	766	34	380
Pirkanmaa	630	120	25	1 021	48	365
Päijät-Häme	849	261	24	928	45	389
Kymenlaakso	712	207	20	826	35	392
Etelä-Karjala	608	164	22	850	57	327
Etelä-Savo	858	209	22	823	29	361
Pohjois-Savo	537	191	25	850	53	336
Pohjois-Karjala	532	134	16	855	39	355
Keski-Suomi	703	125	25	746	54	323
Etelä-Pohjanmaa	353	65	9	565	36	369
Pohjanmaa	599	94	15	814	24	279
Keski-Pohjanmaa	342	88	4	753	23	239
Pohjois-Pohjanmaa	581	271	27	678	47	405
Kainuu	531	169	15	847	53	246
Lappi	599	200	17	855	39	346
Ahvenanmaa	790	81	11	913	53	236

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2011 tietoon tuli kaikkiaan 40 000 pahoinpitelyrikosta, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Ajanjaksolla 2001-2010 pahoinpitelyrikoksia ilmoitettiin keskimäärin 31 000 vuodessa. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät kolme prosenttia. Niiden määrä oli 2 100. Valtaosin pahoinpitelyrikosten määrän lisääntyminen johtuu vuoden 2011 alussa voimaan tulleesta lainsäädäntömuutoksesta.

Pahoinpitelyrikoksista runsas kolmannes tehdään yleisillä paikoilla liikekeskusten ja yleisten tilaisuuksien ulkopuolella ja samoin reilussa kolmanneksessa tapahtumapaikkana on yksityinen asunto.

Kuvio 3. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan mukaan 2011 (Kaikkiaan 40 171 rikosta)

Henkirikoksia tuli tietoon 114. Niitä oli 4 tapausta enemmän kuin vuonna 2010. Kymmenvuotisajanjakson 2001-2010 vuosittainen keskiarvo oli 124. Vastaava luku vuosina 1991-2000 oli 142. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 308:sta 306:een. Edellisen kymmenvuotiskauden keskiarvo oli 346.

Vuonna 2011 henkirikoksista lähes kaksi kolmesta tehtiin yksityisasunnossa.

Raiskauksia tuli tietoon 1 039 edellisvuoden luvun oltua 818. Vuosina 2001-2010 ilmoitettiin keskimäärin 652 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 682, mikä on 82 prosenttia (758 tapausta) enemmän kuin vuosittainen keskiarvo ajanjaksolla 2001-2010. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset rikosilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2011

Maakunta	Tappo, murha, surma ja niiden yritykset	Pahoinpitely	Törkeä pahoinpitely	Lievä pahoinpitely	Raiskaus- rikokset
KOKO MAA	8	495	38	210	19
Uusimaa	7	606	35	242	20
Varsinais-Suomi	4	441	31	260	20
Satakunta	10	481	54	162	12
Kanta-Häme	8	394	47	206	17
Pirkanmaa	7	427	32	175	12
Päijät-Häme	12	435	37	203	14
Kymenlaakso	8	349	29	217	13
Etelä-Karjala	10	404	30	197	15
Etelä-Savo	5	458	47	264	14
Pohjois-Savo	10	427	36	314	17
Pohjois-Karjala	5	369	48	193	40
Keski-Suomi	8	537	43	137	13
Etelä-Pohjanmaa	10	382	30	98	12
Pohjanmaa	10	413	50	121	14
Keski-Pohjanmaa	6	543	31	250	23
Pohjois-Pohjanmaa	8	557	34	157	35
Kainuu	15	629	68	202	16
Lappi	9	418	54	223	24
Ahvenanmaa	11	356	46	169	28

1.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset lisääntyivät yhden prosentin ja muut rattijuopumukset kaksi prosenttia. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 21 000, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Rattijuopumusrikosten määrä on ollut kahden viime vuoden ajan alimmillaan 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet runsaan neljänneksen.

Rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 84 prosenttia oli käyttänyt alkoholia ja 13 prosenttia huumaavaa ainetta ainoana päihteenä. Loput kolme prosenttia olivat käyttäneet molempia.

Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 1980-2011

Vuonna 2011 rekisteröitiin 505 000 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä on yhtä paljon kuin edellisvuonna. Suurin osa niistä on rikkomuksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 4 100, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 334 000, yhtä paljon kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 10 000 asukasta kohden 2011

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2011 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 20 000, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Törkeät huumausainerikokset vähenivät neljä prosenttia. Niitä ilmeni 1 000. Huumausainerikoksia oli ajanjaksolla 2001-2010 keskimäärin 16 000 vuodessa.

Vuosina 2009-2011 lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäävät huumausainerikosten määrää 6-8 prosenttia verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2011 (Kaikkiaan 20 394 rikosta)

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 5 100. Määrä on neljänneksen suurempi kuin vuotta aiemmin.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tulli- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6. Selvitetyt rikokset

Poliisi selvitti vuoden 2011 aikana kaikkiaan 271 000 rikosta. Selvitysprosentti oli 59, mikä on kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Vastaava luku kymmenen vuotta sitten oli 53. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja rikoksia ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään.

Omaisuusrikoksista selvitettiin 39 prosenttia ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 75 prosenttia.

Yli 30 000 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Seinäjoella ja Kotkassa, 78 ja 70 kun taas matalimmat Helsingissä ja Vantaalla, 51 ja 55.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus-, liikenne– ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen selvitetyksi melkein kaikki. Petoksista selvitettiin lähes 80 prosenttia ja henkirikoksista 81 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti on 75.

Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa, vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 2011 ’tavallisista’ varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin joka viides ja maksuvälinepetoksista joka neljäs. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi miltei 30 prosenttia. Ryöstöistä selvitettiin puolet ja raiskauksista lähes 60 prosenttia.

Taulukko 3. Eräiden rikostyyppien selvitysprosentti 1986-2011

Rikos	1986-1990	1991-1995	1996-2000	2001-2005	2006	2007	2008	2009	2010	2011
KAIKKI RIKOKSET	65	51	51	56	60	60	62	59	62	59
Varkaus	25	17	14	15	17	18	19	18	18	17
Törkeä varkaus	39	29	40	41	44	38	40	33	38	34
Näpistys	78	70	67	58	56	56	57	57	59	57
Ryöstöt	53	43	42	45	45	44	51	50	51	49
Vahingonteot	29	27	27	26	26	25	25	24	24	21
Pahoinpitely	79	74	76	80	81	77	85	82	80	75
Törkeä pahoinpitely	85	84	83	87	91	81	93	89	87	85
Lievä pahoinpitely	95	86	79	75	73	70	75	73	74	73
Tappo, murha tai surma	97	94	90	93	86	79	103	91	97	81
Tapon, murhan tai surman yritys	95	91	92	94	103	89	104	98	92	91
Raiskaukset	63	56	57	63	62	60	66	74	69	59

1.7. Syylliseksi epäillyt

Vuonna 2011 selvitettyihin 271 000 rikokseen epäiltiin syylliseksi 303 000 henkilöä. Heistä oli naisia 18 prosenttia.

Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyjen, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet miehiin verrattuna ovat pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on 20 vuodessa kasvanut kaksinkertaiseksi. Naisten tyypillisimpiä rikoksia ovat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset.

Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt iän ja sukupuolen mukaan 2000-2011

Vuosi	Syylliseksi epäillyt - Ikä
	Miehet yhteensä	Naiset yhteensä	Alle 15- vuotiaat miehet	Alle 15- vuotiaat naiset	15–17- vuotiaat miehet	15–17- vuotiaat naiset	18–20- vuotiaat miehet	18–20- vuotiaat naiset	Yli 20- vuotiaat miehet	Yli 20- vuotiaat naiset
2000	232 810	41 520	8 002	2 812	26 554	5 003	32 204	4 593	164 050	29 112
2001	227 035	40 878	7 218	3 121	23 165	4 490	34 231	4 717	162 421	28 550
2002	226 806	38 805	6 808	2 641	20 216	4 230	34 654	5 113	165 128	26 821
2003	236 391	42 097	7 600	2 590	19 033	4 127	35 161	5 300	174 597	30 080
2004	250 087	47 028	8 342	3 182	20 063	4 763	33 466	5 670	188 216	33 413
2005	250 489	46 580	7 289	3 047	22 486	4 546	31 983	5 521	188 731	33 466
2006	239 264	45 093	6 934	2 725	19 296	4 093	28 830	5 783	184 204	32 492
2007	250 303	57 847	8 347	2 749	19 783	4 077	29 702	5 433	194 471	45 588
2008	257 955	50 240	10 577	3 198	20 592	4 207	30 388	5 987	196 398	36 848
2009	247 229	51 298	8 846	3 172	19 049	4 635	27 261	5 923	192 073	37 567
2010	249 123	52 930	8 023	3 414	18 542	5 053	27 431	5 722	195 127	38 741
2011	248 787	53 975	9 091	3 640	19 359	5 230	28 224	5 943	192 113	39 162

Vuonna 2011 nuorten ja alaikäisten – alle 21-vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli 24 prosenttia. Nuorten osuudet ovat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingontekorikoksissa sekä moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä 44 prosenttia on nuoria. Vahingontekorikoksissa prosenttiluku oli 47 ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 34. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä nuorten osuus oli 23 prosenttia.

Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 65 prosenttia oli epäiltynä yhdestä rikoksesta vuonna 2011. 32 prosenttia epäiltiin 2-10 rikoksesta ja kolme prosenttia oli epäiltynä yli 10 rikoksesta.

Kuvio 7. Syylliseksi epäillyt rikosten määrän mukaan 2011

1.8. Rikoksen uhrit

Vuonna 2011 tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui 39 000 henkilöä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Uhreista miehiä oli 24 000 (61 prosenttia) ja naisia 15 000 (39 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 15 ja naisuhrien 29 prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Pahoinpitelyrikoksen miesuhrin tyypillinen ikä oli 18 vuotta, naisuhrin taas 19 vuotta. Näihin ikäluokkiin sijoittui 3 100 (8 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 50 vuotta täyttäneitä oli 5 000 (13 prosenttia). Vuoden 2011 alussa uudistettu lieviä pahoinpitelyjä koskeva lainsäädäntö lisäsi ilmitulleiden pahoinpitelyrikosten määrää.

Kuvio 8. Pahoinpitelyrikosten uhrit iän mukaan 2011

Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna 2011 edelliseen vuoteen verrattuna 18 prosenttia. Vuotta aiemmin lapsiuhreja oli 5 200, nyt 6 100. Tämä on 15 prosenttia kaikista pahoinpitelyjen uhreista. Lapsina uhriksi joutuneista poikia oli 3 500 (65 prosenttia) ja tyttöjä 2 100 (35 prosenttia). Lapsista ikäluokkaan 0-6 uhreista sijoittui 12 prosenttia, 7-14-vuotiaisiin 41 prosenttia ja 15-17 vuoden ikäisiin 46 prosenttia.

Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jorma Kallio 09 1734 3248, Marja Kivimäki 09 1734 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 2.4.2012