Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Palvelujen tuottajahintaindeksin laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Palvelujen tuottajahintaindeksi kuvaa yritysten toisille yrityksille ja julkiselle sektorille (Business to Business, BtoB) sekä kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) tuottamien palvelujen hintakehitystä. Lisäksi nämä kaksi indeksiä painotetaan yhteen, mistä saadaan yhteensä-taso (Business to All, BtoAll). Indeksi kuvaa hintojen suhteellista muutosta verrattuna vertailuajankohtaan.

Palvelujen tuottajahintaindeksin laadintaperiaate on tuotepohjaisuus. Indeksi kuvaa palvelujen hintojen kehitystä yrityksen päätoimialasta riippumatta. Mikäli palvelualan yritys tuottaa myös tavaroita, yritys ei kuulu tavaratuotannon osalta indeksin kuvausalueeseen. Toisaalta yritys, joka tuottaa pääosin teollisia tavaroita, saattaa tuottaa myös palveluita, jolloin yritys kuuluu palvelutuotannon osalta palvelujen tuottajahintaindeksin kuvausalueeseen.

Palvelujen tuottajahintaindeksin yksi keskeisimmistä käyttötarkoituksista on toimia kansantalouden tilinpidon laskelmissa deflaattorina, jolla tuotannon tai myynnin arvo muunnetaan tuotannon volyymiksi. Yritykset voivat käyttää palvelujen tuottajahintaindeksin tietoja vertaillessaan hankintojensa tai myyntinsä hintakehitystä suhteessa palvelujen keskimääräiseen kehitykseen.

1.2 Tietolähteet sekä käytetyt luokitukset ja käsitteet

1.2.1 Tietolähteet

Palvelujen tuottajahintaindeksin hintatiedot kerätään yrityksiltä pääasiassa neljännesvuosittain. Suoran hintakeruun lisäksi palvelujen tuottajahintaindeksin laadinnassa käytetään hyväksi myös muiden Tilastokeskuksen tilastojen, kuten kuluttajahintaindeksin, hintatietoja ja pistelukuja.

Muista hinta- ja kustannusindekseistä löytyy tietoa indeksien omilta kotisivuilta, joihin pääsee osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/til/hin.html.

1.2.2 Luokitukset

Luokituksena on perusvuodesta 2015 lähtien tuoteluokitus CPA 2015 (CPA Ver. 2.1), joka on Euroopan Unionin toimialoittainen CPA-tuoteluokitus (European Statistical Classification of Products by Activity) . Lisäksi palvelujen luokitusta voidaan tarkentaa tarpeen vaatiessa.

Indekseissä, joiden perusvuosi on 2010 ja 2005, käytetään julkaisutasoina kansallista toimialaluokitusta TOL 2008, joka perustuu Euroopan yhteisön tilastolliseen toimialaluokitukseen NACE Rev. 2.

1.3 Lait ja asetukset

Tilaston tuottaminen perustuu tilastolakiin (280/2004 , muut. 361/2013) ja Euroopan unionin asetuksiin lyhyen aikavälin tilastoista (1165/1998) ja (1158/2005). Tiedonantajilta kerätään vain indeksin kannalta välttämättömiä tietoja, joita ei saada muista lähteistä. Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskusta käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan sillä tasolla, etteivät yksittäisen yrityksen tiedot ole yksilöitävissä.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Palvelujen tuottajahintaindeksin otoskehikon pohjana on käytetty Tilastokeskuksen yritysrekisteriä ja yrityspalvelut-tilastoa. Yritysrekisteri sisältää tiedot yrityksen toimialasta sekä liikevaihtotiedon. Yrityspalvelut-tilasto kuvaa palvelutarjontaa ja liikevaihdon jakautumista yrityspalveluita tuottavilla toimialoilla. Toimialoittaiset tuoteindeksit on kehitetty toisistaan riippumatta ja siksi käytetty otantamenetelmä vaihtelee palveluittain. Palvelusta riippuen tiedonantajat on valittu joko soveltaen PPS-otantaa (probability proportional to size), harkinnanvaraisesti tai yhdistämällä harkinnanvarainen ja todennäköisyyteen perustuva otanta. Palvelut, joiden hintakehitystä seurataan, on valittu yhteistyössä yritysten kanssa.

Palvelujen tuottajahintaindeksi lasketaan Laspeyres-indeksikaavan mukaisesti. Yksittäisistä hintahavainnoista lasketuista hintasuhteista (=nykyhinta/edellinen hinta) lasketaan kunkin yrityksen kaikille palveluryhmille geometriset keskiarvot. Nämä mikrotason indeksit yhdistetään kokonaisindeksiksi / tuoteindekseiksi painottamalla kutakin mikroindeksiä sitä vastaavalla painokertoimella. Toisin sanoen yksittäisten palvelujen hinnanmuutoksilla on erisuuruinen vaikutus kokonaisindeksiin.

Yrityksen painokertoimet perustuvat yritysten liikevaihtotietoihin ja liikevaihdon jakautumiseen yrityksen palveluryhmien kesken. Yritysten liikevaihtotietoina käytetään joko niiden itsensä ilmoittamia lukuja tai yrityspalvelut-tilaston sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin avulla saatuja liikevaihtotietoja. Liikevaihto sisältää vain kyseiseltä toimialalta kertyneen liikevaihdon. Palveluryhmien väliset painot perustuvat kansantalouden tilinpidon vuoden 2017 tarjonta- ja käyttötaulukoihin.

Palvelujen tuottajahintaindeksin laskenta uudistui vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen indeksistä alken siten, että indeksit ovat jatkossa vuosittaisia ketjuindeksejä. Käytännössä ketjuindeksimenetelmään siirtyminen tarkoittaa sitä, että palvelujen tuottajahintaindeksin painorakenne päivitetään jatkossa vuosittain. Uusi painorakenne tulee voimaan aina kunkin vuoden ensimmäisen neljänneksen indeksistä lähtien. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta on mahdollista tarvittaessa päivittää vuosittain. Indeksin perusvuosi säilyy ennallaan (2015=100). Jatkossa indeksilaskenta tapahtuu siten, että kutakin indeksisarjaa ketjutetaan eteenpäin uuden painorakenteen mukaisesti lasketun indeksin muutoksilla. Muutokset parantavat indeksin laatua, koska niiden avulla voidaan jatkossa ottaa nopeammin huomioon palvelujen tuotannossa tapahtuvat rakenteelliset muutokset.

Tarkempia tietoja palvelujen tuottajahintaindeksin laadinnasta ja sisällöstä löytyy tilaston internetsivuilta Menetelmäselosteet-osiosta.

2.2. Uusien indeksien kehittäminen ja julkaiseminen

Tilastokeskus parantaa kokonaisindeksin kattavuutta kehittämällä indeksejä uusille palveluryhmille. Uuden indeksin julkaiseminen voidaan aloittaa, kun tietoja on kerätty riittävän monelta yritykseltä vähintään vuoden ajan ja kun on varmistuttu, että tiedonantajien toimittaman hinta-aineiston pohjalta voidaan laskea riittävän luotettavasti palveluryhmän keskimääräistä hintakehitystä kuvaavia indeksilukuja.

Palvelujen tuottajahintaindeksin kehittäminen aloitettiin vuonna 2000 ja uusille palveluryhmille kehitetään indeksejä koko ajan. Kukin indeksi kuvaa kyseisen palvelutoiminnan keskimääräistä hintakehitystä. Määrävuosiuudistuksen 2015=100 yhteydessä uutena palveluna lisättiin Muut liikennettä avustavat palvelut (CPA 2015: 52.29).

Palvelujen tuottajahintaindeksien kokonaisindeksi kattaa tällä hetkellä noin 60 prosenttia markkinapalveluista. Indeksistä puuttuvat muun muassa tukku- ja vähittäiskauppa sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Palvelujen tuottajahintaindeksin tietosisällön laajentuminen

Yrityksiltä yrityksille ja julkiselle sektorille (Business to Business, BtoB) tuottamien palvelujen hintakehityksen lisäksi indeksi kuvaa perusvuodesta 2015=100 alkaen myös yrityksiltä kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) tarjottujen palvelujen hintakehitystä. Lisäksi nämä kaksi indeksiä painotetaan yhteen, mistä saadaan yhteensä-taso (Business to All, BtoAll). Kotitalouksien palvelujen osalta käytetään kuluttajahintaindeksiä, josta on poistettu arvonlisäveromuutokset.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Palvelujen tuottajahintaindeksin laskenta perustuu noin 420 vastaajalta kerättyihin yli 3 200 hintatietoon. Lisäksi muutamista palveluryhmistä on käytössä tietoaineistoja, joissa hintahavaintoja on yhteensä noin 20 000. Indeksissä hyödynnetään myös muita Tilastokeskuksen indeksejä, kuten kuluttajahintaindeksiä. Hintatietojen ja tiedonantajien lukumäärät vaihtelevat palveluittain.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan tilastoneljännestä seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä kello 8:00.

Yrityksiltä kerättävät tiedot koskevat tarkasteltavan vuosineljänneksen keskimääräistä hintaa tai vuosineljänneksen ensimmäisen, toisen tai kolmannen kuukauden hintaa palveluryhmästä riippuen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Palvelujen tuottajahintaindeksi julkaistaan neljännesvuosittain Tilastokeskuksen maksuttomilla verkkosivuilla osoitteessa: http://stat.fi/til/pthi/index.html.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Palvelujen tuottajahintaindeksin kokonaisindeksin aikasarja alkaa vuodesta 2005. Indeksien aikasarjojen pituus vaihtelee riippuen siitä, milloin kutakin palveluryhmäindeksiä on alettu laatia.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Palvelujen tuottajahintaindeksin pisteluvut ovat lopullisia, joten ne eivät tarkennu tai muutu kuin poikkeustapauksissa.


Lähde: Palvelujen tuottajahintaindeksit 2019, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Ville Markkanen 029 551 3023, Satu Sitkiä-Vikholm 029 551 3424, pthi.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 24.10.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palvelujen tuottajahintaindeksit [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-3510. 3. vuosineljännes 2019, Palvelujen tuottajahintaindeksin laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pthi/2019/03/pthi_2019_03_2019-10-24_laa_001_fi.html